Viime vuosikymmenien aikana kestävä kehitys on noussut yhdeksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka muokkaavat organisaatioiden toimintaa ja strategioita. Tämä muutos ei ole pelkästään ympäristötietoisuuden kasvua, vaan se on tuonut mukanaan myös merkittäviä muutoksia tapaan, jolla organisaatiot raportoivat toiminnastaan. Kestävä kehitys on vaikuttanut raportointikäytäntöihin monin tavoin, ja tässä blogissa tarkastelemme tätä kehitystä ja sen vaikutuksia tarkemmin.

Laajempi raportointikenttä

Aikaisemmin organisaatioiden raportointi keskittyi pääasiassa taloudellisiin tuloksiin, mutta nykyään tämä ei enää riitä. Kestävä kehitys on laajentanut raportointikenttää niin, että taloudellisten tietojen lisäksi organisaatioiden tulee raportoida myös ympäristövaikutuksistaan ja sosiaalisista tekijöistä. Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen laajempi raportointikenttä kattaa monipuolisesti eri näkökulmia ja osa-alueita, jotka liittyvät organisaation toiminnan vaikutuksiin ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta. Tähän raportointikenttään kuuluvat muun muassa seuraavat osa-alueet:

• Ympäristövastuu: Raportointi kattaa organisaation toiminnan ympäristövaikutukset, kuten hiilidioksidipäästöt, energiankulutus, vedenkäyttö, jätteiden käsittely ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Raportit voivat sisältää myös strategioita ja toimenpiteitä ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
• Sosiaalinen vastuu: Tämä osa-alue käsittelee organisaation vaikutuksia työntekijöihin, asiakkaisiin, yhteisöihin ja muihin sidosryhmiin. Tärkeitä aiheita ovat työolot, työntekijöiden oikeudet, tasa-arvo, koulutus ja yhteisön kehittäminen.
• Taloudellinen vastuu: Raportit tarkastelevat taloudellista suorituskykyä ja kestävyyttä. Tämä sisältää taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien hallinnan, vastuullisen sijoittamisen, verojen maksun ja taloudellisen läpinäkyvyyden.
• Eettiset periaatteet ja hyvä hallintotapa: Tähän kuuluvat organisaation johtamisjärjestelmät, eettiset periaatteet, korruption torjunta, avoimuus ja vastuuvelvollisuus. Raportoinnissa käsitellään myös hallitusten rakenteita ja päätöksentekoprosesseja.
• Sidosryhmien osallistuminen: Organisaatiot raportoivat sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta päätöksentekoon sekä siitä, miten sidosryhmien odotukset ja tarpeet otetaan huomioon toiminnassa.
• Kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) edistäminen: Monissa raporteissa käsitellään, miten organisaatio edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals, SDG) ja miten ne integroidaan organisaation strategiaan ja toimintaan.
• Innovaatio ja kestävä liiketoiminta: Tämä osa-alue kattaa kestävien innovaatioiden ja liiketoimintamallien kehittämisen. Raporteissa voidaan tarkastella, miten organisaatiot hyödyntävät teknologiaa ja uusia ratkaisuja kestävyyden parantamiseksi.
• Raportointistandardit ja -kehykset: Raportoinnissa hyödynnetään kansainvälisiä standardeja ja viitekehyksiä, kuten Global Reporting Initiative (GRI), Integrated Reporting (IR), Sustainability Accounting Standards Board (SASB) ja Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD; vuonna 2023 IFRS Foundation otti tämän haltuun).

Laajempi raportointikenttä pyrkii tarjoamaan kattavan ja monipuolisen kuvan organisaation vastuullisuudesta ja kestävän kehityksen toimista sekä edistämään läpinäkyvyyttä ja sidosryhmien luottamusta.

Uutta raportointia

Raportointikentän laajeneminen vastuullisuuden ja kestävän kehityksen myötä on luonnollisesti tuonut mukanaan myös erilaisia raportointitapoja. Usein nämä muodostuvat eri direktiiveistä tai ovat kehitetty niin, että on yksi tapa raportoida jotain tiettyä asiaa. Näitä löytyy loputtomasti, mutta käydään läpi muutamia tässä. On tärkeää huomioida, että eri kokoisilla organisaatioilla ja eri toimialoilla on erilaisia vaatimuksia raportoinnista, eikä tässä ole tarkoitus ehdottaa, mitä pitää raportoida, vaan tarkastella, kuinka laaja tämä uusi raportointikenttä on.

Tässä lyhyet kuvaukset:

• Toimintakertomus: Yrityksen tai organisaation vuotuinen raportti, joka kuvaa sen toiminnan ja taloudellisen tilanteen. Se sisältää tilinpäätöksen, hallituksen selostuksen toiminnasta sekä mahdolliset muutokset ja kehitykset. Tässä yleensä käsitellään miten eri kestävän kehityksen tai vastuullisuuden teemoja ja miten ne ilmentyvät toiminnassa ja strategiassa.
• Hyvinvointikertomus: Raportti, joka käsittelee väestön hyvinvointia eri näkökulmista, kuten terveyden, elinolojen ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Tavoitteena on tarjota kattava kuva hyvinvoinnin tilasta ja kehityssuunnista.
• Voluntary Local Review (VLR): Paikallistason vapaaehtoinen katsaus, jossa kaupungit ja kunnat raportoivat edistymisestään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. VLR:t ovat työkaluja paikallisen kestävän kehityksen edistämiseksi ja globaalien tavoitteiden paikallistamiseksi.
• Kestävän kehityksen raportti: Raportti, joka käsittelee organisaation toiminnan vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Se esittelee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen edistymistä ja strategioita ympäristövastuun parantamiseksi.
• Ilmastovahti: Työkalu tai järjestelmä, joka seuraa ja raportoi ilmastonmuutokseen liittyvistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Ilmastovahti voi tarjota tietoa päästöjen vähentämisestä, ilmastotoimien vaikutuksista ja edistymisestä ilmastotavoitteissa.
• Laadunarviointityökalu (CAF): Common Assessment Framework (CAF) on julkishallinnon organisaatioiden käyttöön tarkoitettu laadunarviointityökalu. Se perustuu kokonaisvaltaiseen laadunhallintaan ja auttaa organisaatioita parantamaan toimintaansa arvioimalla ja kehittämällä niiden prosesseja ja palveluita.

Näillä raportointitavoilla ja työkaluilla on tarkoitus antaa kattava kuva organisaation toiminnasta vastuullisuusnäkökulmasta sekä sisäisesti että ulkoisesti eri sidosryhmille. Sisäisesti nämä auttavat organisaatioita ottamaan nämä asiat huomioon strategisessa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä.

Raportointikenttä on laaja ja se jatkuvasti kasvaa. Uusia standardeja kehitetään ja sitä myötä uusia raportointeja ilmestyy. Vaikka raportointivaatimukset eivät välttämättä vielä pädet kaikkiin organisaatioihin, pitkällä aikavälillä nämä tulevat olemaan kaikkien realiteettia. Seuraavissa blogeissa jatkamme tätä tarkastelua standardeista, lainsäädännöistä ja eri rooleista kestävän kehityksen ja vastuullisuuden vaikutuksessa organisaatioiden raportointiin. Silloin myös tuodaan kaikki yhteen, kun pohditaan, miten nämä muutokset ilmenevät tulevaisuudessa ja mitä tämä tarkoittaa pitkällä aikavälillä.