Nykyään merkittävä osa laitteista, rakennuksista ja ihmisistä tuottaa tietoa joka on julkisesti saatavilla. Big data –ajatus perustuukin juuri sille että tietoa kertyy esimerkiksi ihmisten tweeteistä, statuspäivityksistä, ostotapahtumista tai vaikkapa julkisilla paikoilla olevien lamppujen sensoreista tai rakennusten liukuovista. Ruotsissa Linköpingin yliopisto yhteistyössä Acreo-tutkimusinstituutin kanssa on ottanut aimo harppauksia diodin kehittämisessä, jonka voi painaa muoviin ja paperiin ja jonka taajuus riittää puhelinten ja tavaroiden kommunikointiin.
Koska tieto on tarkempaa ja sitä saadaan yhä useammista laitteista, on saatavilla olevan datan määrä räjähtänyt käsiin. Nykyään tuotetaan kahdessa päivässä sama määrä dataa kuin ihmiskunnan kehittymisestä vuoteen 2003 oli tuotettu. Tämä datamäärä kasvaa tulevaisuudessa vielä lisää ns. Internet of things -ajattelun myötä, kun yhä useampi kodin tai työpaikan laite voidaan liittää verkkoon tuottamaan tietoa.
Tärkeää on siis löytää merkittävä ja itselle tarpeellinen informaatio tästä datatulvasta. Me Targetorilla haluamme olla mukana tulevaisuuden työelämän sekä hyvinvoinnin kehittämisessä ja siksi olemme erityisen kiinnostuneita, miten dataa kertyy työympäristöissä. Käytämme Targetorilla myös termiä Smart data, koska haluamme korostaa, että tarkoitus on löytää kaikesta kertyvästä datasta juuri ne tiedonjyväset, joilla on oikeasti merkitystä. Smart data helpottaa tilanneanalyysiä ja päätöksentekoa.
Toinen mielenkiintoinen ja haastava seikka on kerätyn datan havainnollinen visualisointi. ”Isoa dataa” ja informaation läpinäkyvyyttä yhdistetään jo maailmalla visualisointiin. Esimerkiksi 3D-mallinnettu Vancouver havainnollistaa erilaisia tilastoja värikoodien avulla kaupunginosien ja jopa yksittäisten rakennusten välillä. Saksassa taas uuden junaradan rakentamisen vaikutusta voidaan esittää ihmisille nettipalvelun kautta. Palvelussa kansalainen voi nähdä miltä kotikatu näyttäisi tulevaisuudessa jos rata rakennettaisiin sen läheisyyteen. Tällaisilla visualisoinneilla ja kertyvällä hyvinvointi-informaatiolla on varmasti suuri osa tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa.
Lue lisää BBC:n artikkelista!
