Targetor Pro saanut reilusti uusia ominaisuuksia

Targetorin kehitystiimi on työskennellyt asiakkaidensa kanssa läheisesti ja kuunnellut valppaasti ehdotuksia ohjelman parantamiseksi. Targetor Pro -käyttäjät saavat tälle vuodelle jo toisen merkittävämmän päivityksen, joka asennetaan kaikkien asiakkaiden käyttöön ilman lisävaivaa. Ja ilmaiseksi tietenkin! Merkittävin rooli näiden ominaisuuksien kehittämisellä on ollut asiakkailla, joiden palautteesta ja käytännön kokemuksista lähes kaikki kehitystoimenpiteet saavat alkunsa.

Rivin tai koko kortin kopiointi toiseen korttiin
Asiakkaiden toiveista yksi, eli yksittäisen rivin, tai jopa kokonaisen kortin kopiointi toiseen korttiin on nyt mahdollista Targetor Pro:ssa. Tällä voidaan helposti siirtää väärän paikkaan tehdyt sisällöt tai käyttää hyvin tehtyä pohjaa muissakin korteissa.
Lue ohje >

Välimuistiturva
”Netti katkesi enkä kerennyt tallentamaan tekemiäni muutoksia!” Ei hätää, Targetor Prossa on nykyään välimuistiturva, joka tallentaa selaimesi välimuistiin tekemäsi muutokset, vaikket ole niitä tallentanutkaan järjestelmään. Voit palauttaa korttikohtaisesti tiedot välimuistista ja tallentaa ne tai jatkaa suoraan työstöä aiemman päälle.
Lue ohje >

Solujen tekstimäärärajoitus
Yksi paljon toivottu ominaisuus on ollut solujen tekstimäärärajoitus. Jatkossa on mahdollista asettaa jokaiselle sarakkeelle haluttu tekstimäärä, eli miten monta merkkiä solun sisältöön voidaan kirjoittaa. Tällä saadaan hillittyä raporttien venymistä ja epätasapainoa, pitäen taulukot paremmin luettavassa muodossa.
Lue ohje >

Mobiilikäyttöoptimointi
Targetor Pro on aina toiminut myös mobiililaitteilla, mutta nyt olemme tehneet selaamisesta sujuvampaa, muokkaamalla ohjelman ulkoasua eri kokoisilla näytöillä ja resoluutioilla mobiilikäyttöön sopivammaksi.

Manuaalinen sivunvaihto
Käyttäjät voivat lisätä halutessaan Otsikko- ja Footer -osioihin manuaalisen sivunvaihdon tekstieditorin uudella näppäimellä. Tällä ominaisuudella saadaan kätevästi esimerkiksi pakotettua pitkä taulukko alkamaan uudelta sivulta ja varmistettua ettei taulukko jakaudu kahdelle sivulle.
Lue ohje >

Kansilehtien automaattinen lisäys
Järjestelmään voidaan tallentaa valmiita kansilehtipohjia, joihin on helppo päivittää otsikkoja eri tarpeiden mukaan. Raporttiin järjestelmään lisätyn kansilehden voi lisätä raportti-ikkunasta tai raportin makroversiossa.

Raportin automaattinen tavutus
Word-raportin makroversiossa voidaan raportin lisävalinnoista asettaa tavutuksen automaattisesti päälle koko raporttiin.

Sisällysluettelon ja sivunumeroiden lisäys raporttiin
Word-raportin makroversiossa voidaan myös lisätä 1-4 -tasoinen sisällysluettelo ja sivunumerot ylä- tai alatunnisteeseen.

Taulukoiden otsikkorivien toisto
Word-raportin makroversiossa voidaan haluttaessa lisätä pidempiin taulukoihin sivun alkuun toistuvan otsikkorivin.

Lue Word-makroraportin lisätoiminnoista >

Kortin sarakkeiden automaattinen tasaus keskelle tai oikealle
Ohjelman kaikille sarakkeille voidaan asettaa yhtenäinen oletustasaus, eli päättää, miten teksti kyseisessä sarakkeessa sijoittuu. Tällä saadaan helposti käsiteltyä esimerkiksi numerotaulukoita.
Lue ohje >

Muotoilupäivitykset
Muotoilujen osalta päivityksiä on tullut esimerkiksi kortin Kuvauksiin ja Footereihin lisättyihin taulukkoihin, sekä eri tasauksia käyttäviin tekstisisältöihin. Päivityksen myötä asetuksien mukaiset fontit menevät perille myös erikoisemmissa tapauksissa!

Minkä ominaisuuden SINÄ haluaisit seuraavaksi?

Käyttäjät, teillä on suurin valta mitä me teemme seuraavaksi; ehdottakaa, haukkukaa tai kehukaa! Otamme kaikki kehitysideat ja palautteet avoimesti vastaan ja vastaamme myös kaikkiin yhteydenottoihin.

Ehdota uusia ominaisuuksia:
Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com
040 5697932

Digijohtaja, uskalla muuttaa perinteistä

Uudessa hallitusohjelmassa puhutaan digitalisaation tuomista säästöistä, mutta tarkempia selvityksiä säästöjen syntymisestä ei voida vielä sanoa varmaksi. Nämä säästöt ovatkin tapauskohtaisia. Säästöjen realisoitumisen peruspilareihin kuuluu turhan manuaalisen työn automatisointi, viestinnän kehittäminen ja tiedon järjestelmällisyyden parantuminen. Näiden lisäksi on merkittävää, että johtajat ottavat koko toimintaympäristön digitaalisen kehityksen huomioon ja uskaltavat kehittää omaa, sekä organisaationsa toimintaa sen mukana.

Kuten varmasti on selvää, pelkkä digijohtaminen ei varmastikaan tule korvaamaan perinteistä johtamista kokonaisuudessaan, mutta se antaa uuden, erilaisen viestintäkanavan jokaisen johtajan käytettäväksi.

Mitä tahansa järjestelmiä organisaatiossa käytetään tai ollaan ottamassa käyttöön, johtajan tulisi käyttää niitä mahdollisimman aktiivisesti. On totta, ettei johtajan välttämättä tule osata ohjata tehtaan jokaista prosessinvaihetta hoitavaa konetta tai käyttää Illustratoria kuin graafinen suunnittelija. Kaikkien ohjelmien ainakin jonkintasoinen tuntemus on kuitenkin merkittävää erilaisia päätöksiä tehdessä. Erityisesti johtajan tulee olla esimerkillisen aktiivinen organisaation käyttämissä viestinnän, seurannan taikka suunnittelun palveluissa. Tämä kannustaa organisaation jäseniä käyttämään näitä ohjelmia, antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin ja voi näin luoda merkittävyyttä työntekemiseen ja tietoisuutta omien toimien vaikuttavuuteen organisaatiossa.

Tällaiset ohjelmat mahdollistavat erilaisen, suoremman kommunikaatiokanavan eri organisaatiotasojen, yksiköiden ja toimipisteiden jäsenille. Koska lähtökohtaisesti digitaalisessa ympäristössä kaikki ovat samalla viivalla, saadaan kommunikaatiosta tasavertaisempaa työntekijän asemasta ja sijainnista riippumatta. Digikommunikaatiokanavat mahdollistavat erilaisten ihmisten osallistumisen keskusteluun. Sellaisten henkilöiden, joiden ei ole luontaista osallistua keskusteluun aktiivisesti palavereissa tai kahvipöydässä, kynnys osallistua voi madaltua, kun kommunikoimaan pääsee järjestelmän välityksellä. Tällä tavoin on mahdollista saada myös hiljaisten ääni kuuluviin organisaatiossa.

Digitaalisilla järjestelmillä voidaan myös tukea tavoitteellista johtamista ja vastuuttamista. Automatisointia käytetään viestinnän tukena, esimerkiksi muistutuksina ja kehotuksina tarttumaan toimeen oikeina aikoina. Kaiken kaikkiaan, oikein suunniteltuna ja hoidettuna digitalisointi johtaa tietojen järjestelmällisyyden kasvuun, jolloin organisaation viestintä paranee ja suunnittelu- sekä kehitystyö helpottuvat.

Yhteenvetona muutama ohje digitalisaation toteutuksessa:

  • Ei väännetä vain ”sitä samaa” ohjelmalla, vaan uutta oppimalla kehitetään koko toimintaa/toimintakenttää
  • Jotta merkittävää hyötyä voidaan saavuttaa, myös prosessien on kehityttävä
  • Kaiken tekemisen lähtökohta tulee olla asiakkaan saavuttama arvo, älä sorru hetkellisiin ”oispa kiva”-mielenjohteisiin
  • Uskalla muuttaa tekemistä, osallista ja iteroi
  • Tee avointa. Uusia käyttötarkoituksia löytyy jaetuista rajapinnoista ja lähdekoodeista
  • Kerää dataa järjestelmällisesti ja hyödynnä sitä

Ota yhteyttä:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932

Tavoitteiden toteutumisen arviointi – perinteisistä raporteista joustavaan ja ajantasaiseen seurantaan

Kaupunki- ja kuntaorganisaatiossa eletään valtuustostrategiakauden lähes viimeistä neljännestä.

Väliarviointeja on tehty ja toivottavasti niistä on saatu myös konkreettisia eväitä loppukaudelle. Kriittisiä menestystekijöitä, linjauksia ja toimenpiteitä on tarkennettu, joihin on tarvetta suunnata voimavaroja vielä jäljellä olevalla kaudella.

Valtuustostrategia on tärkeä työkalu kuntapäättäjille; valtuustostrategiassa linjataan lähitulevaisuuden näkymät peilaten pitkäaikaiseen (kokonais)strategiaan tai visioon. Valtuustostrategia on myös siksi merkittävä työkalu, koska sen myötä valtuutetut pääsevät vaikuttamaan enemmän siihen mitä, miten ja milloin kuntalaisten hyvinvointia ja palveluita parantavia asioita tehdään. Se on ennen kaikkea priorisoinnin työkalu. Tai ainakin pitäisi olla. Valtuustostrategian on tarkoitus sisältää konkreettisia ehdotuksia tuleville vuosille eikä vain korkealentoisia visioita ja sanahelinää.

Valtuustostrategian toimeenpano ja seuranta on usealle kuntaorganisaatiolle haaste; kuinka varmistetaan, että hyvää tarkoittavat, yhteisesti sovitut tavoitteet saadaan vietyä suunnitelmallisesti maaliin asti?

Useimmiten strategiansa hyvin määritelleet, systemaattisesti seuraavat ja raportoineet organisaatiot menestyvät paremmin kuin ne, joiden strategiamääritelmä ja sen seuranta ovat keskinkertaisia tai puutteellisia. Strategiahan ei vain ”tapahdu”, vaan se “tehdään”. Tavoitteiden tehtävä on ohjata arkipäivän toimintaa ja tärkeäksi katsotut asiat nostetaan toiminnan keskiöön. Tämä toki vaatii myös organisaation täyttä sitoutumista, sillä kuntaorganisaatio on kuin suuri valtamerialus, jossa tehdyt ohjaavat toimenpiteet liikuttaa hitaasti, mutta varmasti laivan halutulle kurssille.

Viimeistään nyt onkin oiva hetki arvioida missä mennään ja kuinka on onnistuttu asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Samalla on hyvä suunnata ajatuksia myös tulevaan. Mitkä asiat on nostettava keskiöön seuraavalla strategiakaudella?

Sen sijaan, että strategiaa arvioidaan kerran-pari valtuustokauden aikana, tulisi seurannan olla systemaattista ja vaivatonta. Kymmensivuiset sähköiset tai paperiset raportit ovat mennyttä aikaa ja raskas sekä aikaa vievä tapa ottaa strategia haltuun. Tässä jos jossakin on mahdollista tehostaa toimintaa.

Targetor on pitkään, jo kymmenen vuoden ajan ollut edelläkävijä koko strategiaprosessin digitalisoimisessa. Palvelumme tarjoaa käyttäjilleen ajantasaisen missä mennään – tiedon näppärästi ja visuaalisesti esitettynä.  Työkalumme tekee organisaatiosta ja sen tavoitteista aidosti johdettavan kokonaisuuden. Teknologiamme avulla tuetaan uusia joustavampia seurantatapoja ja uudenlaista työskentelykulttuuria. Työkaluillamme opitaan katsomaan ja arvioimaan omaa organisaatiota ja sen toimintaa jatkuvasti, ei vain “pakollisten raportointien” yhteydessä. Jotka tosin myös hoituvat Targetor Pro:lla muun tekemisen ohessa.

Targetor on enemmän kuin mielellään mukana tuomassa tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä organisaationne toimintaan!

Lisätietoja: Milja Seppälä, Toimitusjohtaja, Targetor Oy. milja.seppala@targetor.com / 040 843 2569

Big data: kaupunkisuunnittelun tulevaisuus?

Nykyään merkittävä osa laitteista, rakennuksista ja ihmisistä tuottaa tietoa joka on julkisesti saatavilla. Big data –ajatus perustuukin juuri sille että tietoa kertyy esimerkiksi ihmisten tweeteistä, statuspäivityksistä, ostotapahtumista tai vaikkapa julkisilla paikoilla olevien lamppujen sensoreista tai rakennusten liukuovista. Ruotsissa Linköpingin yliopisto yhteistyössä Acreo-tutkimusinstituutin kanssa on ottanut aimo harppauksia diodin kehittämisessä, jonka voi painaa muoviin ja paperiin ja jonka taajuus riittää puhelinten ja tavaroiden kommunikointiin.

Koska tieto on tarkempaa ja sitä saadaan yhä useammista laitteista, on saatavilla olevan datan määrä räjähtänyt käsiin. Nykyään tuotetaan kahdessa päivässä sama määrä dataa kuin ihmiskunnan kehittymisestä vuoteen 2003 oli tuotettu. Tämä datamäärä kasvaa tulevaisuudessa vielä lisää ns. Internet of things -ajattelun myötä, kun yhä useampi kodin tai työpaikan laite voidaan liittää verkkoon tuottamaan tietoa.

Tärkeää on siis löytää merkittävä ja itselle tarpeellinen informaatio tästä datatulvasta. Me Targetorilla haluamme olla mukana tulevaisuuden työelämän sekä hyvinvoinnin kehittämisessä ja siksi olemme erityisen kiinnostuneita, miten dataa kertyy työympäristöissä. Käytämme Targetorilla myös termiä Smart data, koska haluamme korostaa, että tarkoitus on löytää kaikesta kertyvästä datasta juuri ne tiedonjyväset, joilla on oikeasti merkitystä. Smart data helpottaa tilanneanalyysiä ja päätöksentekoa.

Toinen mielenkiintoinen ja haastava seikka on kerätyn datan havainnollinen visualisointi. ”Isoa dataa” ja informaation läpinäkyvyyttä yhdistetään jo maailmalla visualisointiin. Esimerkiksi 3D-mallinnettu Vancouver havainnollistaa erilaisia tilastoja värikoodien avulla kaupunginosien ja jopa yksittäisten rakennusten välillä. Saksassa taas uuden junaradan rakentamisen vaikutusta voidaan esittää ihmisille nettipalvelun kautta. Palvelussa kansalainen voi nähdä miltä kotikatu näyttäisi tulevaisuudessa jos rata rakennettaisiin sen läheisyyteen. Tällaisilla visualisoinneilla ja kertyvällä hyvinvointi-informaatiolla on varmasti suuri osa tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa.

Lue lisää BBC:n artikkelista!