Strateginen johtaminen on jatkuvassa muutoksessa, ja nykypäivän johtajien on oltava ajan tasalla uusimmista trendeistä ja kehityssuunnista menestyäkseen. Tässä blogissa käsittelemme strategisen johtamisen ajankohtaisimpia trendejä, jotka vaikuttavat organisaatioihin eri toimialoilla. Nämä trendit eivät pelkästään muokkaa tapaa, jolla strategioita suunnitellaan ja toteutetaan, vaan ne myös määrittävät, miten organisaatiot pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja hyödyntämään mahdollisuuksia.

Kestävyys ja vastuullisuus strategian ytimessä

Kestävä kehitys ja organisaatiovastuu ovat nousseet strategisen johtamisen keskiöön. Organisaatiot eivät voi enää keskittyä pelkästään taloudellisiin tuloksiin, vaan niiden on otettava huomioon myös ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Tämä näkyy esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä tavoitteissa, kiertotalouden edistämisessä ja eettisten toimintatapojen vahvistamisessa. Vastuullisuus ei ole enää vain lisäarvo, vaan se on kriittinen osa organisaation strategiaa, joka vaikuttaa pitkän aikavälin kilpailukykyyn ja sidosryhmäsuhteisiin.

Jos haluat lukea lisää kestävyydestä ja vastuullisuudesta, Targetorilla on blogisarja aiheesta. Käy lukemassa ensimmäinen blogi sarjasta!

Digitaalinen transformaatio ja teknologian hyödyntäminen

Digitalisaatio jatkaa vaikutustaan kaikkialla, ja teknologian hyödyntäminen on avainasemassa strategisessa johtamisessa. Tekoäly, data-analytiikka, automaatio ja esineiden internet (IoT) ovat vain muutamia esimerkkejä teknologioista, jotka muokkaavat toimintastrategioita. Näiden teknologioiden avulla organisaatiot voivat tehostaa toimintaansa, parantaa asiakaskokemusta ja luoda uusia liiketoimintamalleja. Strategisilta johtajilta vaaditaan kykyä ennakoida teknologian kehitystä ja integroida digitaalisia ratkaisuja osaksi strategiaa.

Agile-strategiat ja ketterä johtaminen

Perinteinen pitkän aikavälin strategiasuunnittelu on saanut rinnalleen ketterämmän lähestymistavan, jossa painotetaan joustavuutta ja nopeaa reagointia muuttuviin olosuhteisiin. Agile-strategiat mahdollistavat nopean päätöksenteon, jatkuvan oppimisen ja sopeutumisen, mikä on erityisen tärkeää nykyisessä nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Ketterä johtaminen edellyttää myös uudenlaista organisaatiokulttuuria, jossa tiimityö, innovatiivisuus ja asiakaslähtöisyys ovat keskiössä.

Tiedolla johtaminen ja ennakoiva analytiikka

Data on strategisen johtamisen perusta, ja tiedolla johtaminen on keskeinen trendi, joka muuttaa tapaa, jolla organisaatiot tekevät päätöksiä. Ennakoiva analytiikka, koneoppiminen ja big data mahdollistavat tarkemman ennustamisen ja päätöksenteon, joka perustuu luotettavaan ja reaaliaikaiseen tietoon. Tiedolla johtaminen ei kuitenkaan rajoitu vain teknisiin ratkaisuihin; se vaatii myös organisaatiolta kykyä kerätä, analysoida ja hyödyntää tietoa tehokkaasti strategian kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Inhimillinen pääoma ja osaamisen johtaminen

Työvoiman osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen ovat nousseet keskeisiksi strategisiksi kilpailutekijöiksi. Osaamisen johtaminen on tärkeämpää kuin koskaan, kun organisaatiot kilpailevat parhaista kyvyistä ja pyrkivät pitämään työntekijänsä motivoituneina ja sitoutuneina. Tämä vaatii strategista lähestymistapaa, jossa panostetaan henkilöstön kehittämiseen, monimuotoisuuteen, inklusiivisuuteen ja hyvinvointiin. Inhimillinen pääoma on nähtävä strategisena resurssina, joka vaikuttaa suoraan organisaation menestykseen ja kilpailukykyyn.

Globaali ajattelu ja geopoliittiset riskit

Globalisaatio on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia riskejä. Geopoliittiset jännitteet, kauppasodat ja sääntelymuutokset voivat vaikuttaa merkittävästi organisaatioiden toimintaan. Strategisen johtamisen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää ja ennakoida globaalin toimintaympäristön muutoksia sekä kehittää joustavia strategioita, jotka pystyvät vastaamaan näihin haasteisiin. Tämä edellyttää myös globaalin ajattelun ja paikallisen sopeutumisen yhdistämistä.

Asiakaskokemuksen strateginen merkitys

Asiakaskokemus on noussut strategisen johtamisen keskeiseksi kilpailutekijäksi. Asiakaslähtöisyys ei ole enää vain markkinointiosaston vastuulla, vaan se ulottuu koko organisaation strategiaan. Organisaatiot, jotka pystyvät tarjoamaan saumattoman, personoidun ja lisäarvoa tuottavan asiakaskokemuksen, erottuvat kilpailijoistaan ja rakentavat pitkäaikaisia asiakassuhteita. Asiakaskokemuksen strateginen merkitys näkyy myös siinä, miten organisaatiot hyödyntävät dataa ymmärtääkseen asiakkaidensa tarpeita ja odotuksia entistä paremmin.

Joustavuus ja kriisinhallinta osana strategiaa

Viime vuosien globaalit kriisit, kuten pandemia, ovat korostaneet joustavuuden merkitystä. Organisaatiot, jotka pystyvät sopeutumaan ja toipumaan nopeasti kriisitilanteista, ovat paremmin varustautuneita pitkän aikavälin menestykseen. Joustavuuden rakentaminen vaatii strategisilta johtajilta proaktiivista riskienhallintaa, skenaariosuunnittelua ja kykyä johtaa organisaatiota kriisitilanteissa. Joustavuus on nähtävä osana strategista suunnittelua, ei vain reaktiivisena toimenpiteenä.

Jos haluat kehittää joustavuutta ja strategisesta johtamista organisaatiossasi niin ota käyttöön Targetorin Risk Management -työkalu!

Strategisen johtamisen kenttä on täynnä muutoksia ja haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Nykypäivän johtajien on oltava valppaita, joustavia ja innovatiivisia, jotta he voivat hyödyntää näitä trendejä ja viedä organisaationsa menestykseen. Olipa kyse sitten kestävyydestä, teknologiasta, ketteryydestä tai inhimillisestä pääomasta, nämä trendit muokkaavat tulevaisuuden strategista johtamista ja vaativat uutta ajattelua ja lähestymistapaa.

Tie läpi metsän

Kestävyys ja vastuullisuus ovat nykyään olennaisia tekijöitä yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Ne eivät ainoastaan edistä ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointia, vaan myös parantavat yritysten ja organisaatioiden mainetta ja kilpailukykyä. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme viisi keskeistä strategiaa, niiden tavoitteet ja vastaavat mittarit, joilla yritykset ja organisaatiot voivat integroida kestävyyden ja vastuullisuuden toimintaansa: riskienhallinnan strategia, kustannustehokkuuden strategia, erottautumisen strategia, missiolähtöinen strategia ja muutosagentin strategia.

Tässä käsitellyt strategiat on lainattu Sitran vastuullisuuden tulevaisuutta koskevasta selvityksestä. Tämän blogin tarkoituksena ei ole esitellä uusia strategioita, vaan tarjota tavoitteita ja mittareita näille eri strategioille. Kestävyys- ja vastuullisuusstrategioiden onnistumisen arvioimiseksi on tärkeää asettaa selkeät tavoitteet ja mittarit, jotta organisaatiot voivat siirtyä kohti kestävän kehityksen raportointiin keskittymistä.

1. Riskienhallinnan strategia

Riskienhallinta on tärkeä osa kestävyysstrategiaa. Tämä strategia keskittyy tunnistamaan ja vähentämään kestävyyteen liittyviä riskejä, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia, resurssipulan uhkaa tai lainsäädännön muutoksia. Yritykset voivat käyttää ympäristö- ja sosiaaliriskien arviointeja ennakoimaan ja hallitsemaan mahdollisia uhkia. Tämä ei ainoastaan suojaa yritystä taloudellisilta menetyksiltä, vaan myös vahvistaa sen mainetta luotettavana ja vastuullisena toimijana.

Tavoitteet:

  • Vähentää ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvia riskejä.
  • Varautua mahdollisiin sääntelymuutoksiin.
  • Parantaa yrityksen kykyä reagoida kriiseihin.

Mittarit:

  • Ympäristöriskien määrä ja vakavuus.
  • Vaikutukset yhteiskuntaan (esim. vaikutukset paikallisyhteisöihin).
  • Sääntelyn noudattamisen taso (compliance rate).
  • Kriisinhallintasuunnitelmien määrä ja laatu.

2. Kustannustehokkuuden strategia

Kestävyys ja vastuullisuus voivat myös tuoda merkittäviä säästöjä. Kustannustehokkuuden strategia pyrkii vähentämään resurssien käyttöä ja jätteiden syntymistä. Esimerkiksi energiatehokkaat teknologiat ja prosessien optimointi voivat vähentää energiankulutusta ja siten alentaa kustannuksia. Samoin kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisääminen vähentää materiaalikustannuksia. Näin yritys voi parantaa tulostaan samalla kun se edistää kestävää kehitystä.

Tavoitteet:

  • Vähentää toimintakustannuksia kestävien käytäntöjen kautta.
  • Parantaa resurssien tehokasta käyttöä.
  • Lisätä kierrätyksen ja uudelleenkäytön tasoa.

Mittarit:

  • Energian ja materiaalien kulutuksen vähentäminen.
  • Jätteen määrän väheneminen.
  • Säästöt kestävyystoimenpiteiden kautta.
  • Kierrätysprosentti.

3. Erottautumisen strategia

Markkinoilla erottuminen on keskeistä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Erottautumisen strategia hyödyntää kestävyys- ja vastuullisuustekijöitä yrityksen brändin rakentamisessa. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän yrityksiä, jotka ottavat vastuuta ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Yritykset voivat esimerkiksi korostaa ekologisesti kestäviä tuotteitaan tai vastuullisia toimitusketjujaan markkinoinnissaan. Tämä lisää asiakkaiden luottamusta ja sitoutumista yritykseen.

Tavoitteet:

  • Luoda kilpailuetua kestävien ja vastuullisten toimintatapojen avulla.
  • Parantaa brändin mainetta ja asiakasuskollisuutta.
  • Laajentaa markkinaosuutta kestävien tuotteiden avulla.

Mittarit:

  • Asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus.
  • Brändin tunnettuus ja arvostus kestävyyden näkökulmasta.
  • Markkinaosuuden kasvu.
  • Kestävien tuotteiden myynti ja osuus kokonaismyynnistä.

4. Missiolähtöinen strategia

Missiolähtöinen strategia perustuu yrityksen arvoihin ja missioon. Se tarkoittaa, että kestävyys ja vastuullisuus ovat integroituja osia yrityksen ydintoimintaa ja päätöksentekoa. Tämä strategia korostaa pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Yritykset, jotka toimivat missiolähtöisesti, houkuttelevat työntekijöitä, asiakkaita ja sijoittajia, jotka jakavat saman arvomaailman.

Tavoitteet:

  • Tukea yrityksen arvoja ja missiota kestävyyden kautta.
  • Luoda positiivinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan.
  • Vahvistaa yrityksen identiteettiä vastuullisena toimijana.

Mittarit:

  • Yrityksen arvojen ja mission näkyminen käytännön toimissa.
  • Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset (esim. CO2-päästöt, yhteisöjen tuki).
  • Työntekijöiden ja sidosryhmien sitoutuminen yrityksen missioon.
  • Raportointi ja viestintä missiolähtöisistä toimista.

5. Muutosagentin strategia

Muutosagentin strategia tarkoittaa, että yritys ottaa aktiivisen roolin kestävän kehityksen edistämisessä laajemmin. Tämä voi tarkoittaa uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä, alan käytäntöjen muuttamista tai poliittisen vaikuttamisen kautta kestävien käytäntöjen edistämistä. Muutosagentit eivät vain sopeudu muutokseen, vaan myös ajavat sitä eteenpäin. Tämä strategia voi tuoda merkittävää kilpailuetua ja nostaa yrityksen asemaa kestävyyden edelläkävijänä.

Tavoitteet:

  • Toimia edelläkävijänä kestävän kehityksen alalla.
  • Vaikuttaa toimialan ja yhteiskunnan kestävyyskäytäntöihin.
  • Innostaa ja ohjata muita organisaatioita kohti kestävyyttä.

Mittarit:

  • Innovaatioiden määrä ja laatu kestävyyden alalla.
  • Vaikuttavuus toimialan standardeihin ja sääntelyyn.
  • Verkostojen ja kumppanuuksien määrä ja laatu.
  • Kestävyyden edistämiseen liittyvien kampanjoiden ja hankkeiden tulokset.

Kestävyys ja vastuullisuus eivät ole pelkästään trendejä, vaan välttämättömyyksiä nykypäivän toiminnassa. Yritykset ja organisaatiot, jotka omaksuvat vastuullisuus ja kestävän kehityksen strategiaa, voivat hallita riskejä, parantaa kustannustehokkuutta, erottua kilpailijoistaan, toimia arvojensa mukaisesti ja edistää positiivista muutosta. Näin ne eivät ainoastaan paranna omaa toimintaansa, vaan myös edistävät kestävää kehitystä laajemmin. Hyvät tavoitteet ja mittarit auttavat yrityksiä arvioimaan ja seuraamaan kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvien strategioidensa tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Kiinnostaako vastuullisuuden ja kestävän kehityksen raportointi aiheet? Käy lukemassa muut artikkelit blogisarjassa!

  1. Kestävä kehitys ja vastuullisuus: Vaikutus raportointiin (Osa 1)
  2. Kestävä kehitys ja vastuullisuus: Vaikutus raportointiin (Osa 2)
  3. Kestävä kehitys ja vastuullisuus: Vaikutus raportointiin (Osa 3)

Nykymaailmassa, jossa muutoksen vauhti kiihtyy ja uusia haasteita tulee esille, innovaatiot ja luovuus ovat organisaatioiden elinehtoja. Ne eivät ole vain satunnaisia keksintöjä tai luovia ideoita, vaan strategisia työkaluja, jotka voivat määrittää yrityksen suunnan ja menestyksen. Strategisessa johtamisessa, joka integroi innovaation ja luovuuden, organisaatiot voivat tehostaa toimintaansa, parantaa hyvinvointia monella tasolla ja varmistaa kestävän kehityksen.

Innovaatioiden rooli strategisessa johtamisessa

Innovaatio organisaatiossa voi tarkoittaa uusia palvelumuotoja, tehokkaampia prosesseja tai parempaa resurssien hallintaa. Strategisessa johtamisessa innovaatiot ovat keskeisessä asemassa, sillä ne auttavat organisaatioita sopeutumaan muuttuviin tarpeisiin ja resurssihaasteisiin.

Esimerkkejä innovaatioista organisaatiossa:

1. Digitaaliset palvelut: Uusien teknologioiden hyödyntäminen voi parantaa palvelujen saatavuutta, vähentää kustannuksia ja tehostaa toimintaa, jotta organisaatiot voivat keskittyä paremmin strategiseen johtamiseen.

2. Prosessien kehittäminen: Lean-menetelmät ja muut prosessien tehostamiseen tähtäävät innovaatiot voivat parantaa palvelukokemuksia. Yhdistämällä tähän uusia teknologioita, prosesseja voidaan automatisoida, mikä vähentää ajankäyttöä rutiinitehtäviin ja vapauttaa aikaa strategiseen johtamiseen ja olennaisiin tehtäviin, jotta organisaatiot voivat saavuttaa merkittävämpiä tuloksia.

3. Yhteistyömallien uudistaminen: Esimerkiksi yhteistyö muiden organisaatioiden, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa voi tuoda uusia resursseja ja osaamista organisaation käyttöön.

Luovuuden merkitys

Luovuus on innovaation lähde. Se tarkoittaa kykyä nähdä asioita uudella tavalla, yhdistellä olemassa olevia elementtejä uusiksi kokonaisuuksiksi ja ratkaista ongelmia ennakkoluulottomasti. Strategisessa johtamisessa luovuus on tärkeää, koska se mahdollistaa visionäärisen ajattelun ja uudenlaisten strategioiden kehittämisen.

Luovuuden ilmentymät organisaatiossa:

1. Visionäärinen ajattelu: Johtajat, jotka uskaltavat ajatella isosti ja tulevaisuuteen suuntautuen, voivat luoda vahvan strategisen suunnan organisaatiolle.

2. Monialainen yhteistyö: Eri alojen osaamisen yhdistäminen voi synnyttää uusia ideoita ja innovaatioita.

3. Avoin yrityskulttuuri: Organisaatiot, jotka kannustavat työntekijöitään ilmaisemaan ideoitaan ja kokeilemaan uusia asioita, voivat hyötyä monipuolisista näkökulmista ja luovista ratkaisuista.

Innovaatio ja luovuus käytännössä

Strategisen johtamisen näkökulmasta innovaatioiden ja luovuuden edistäminen vaatii systemaattisia toimia. Tämä voi tarkoittaa innovaatiostrategian laatimista, jossa määritellään organisaation innovaatiotoiminnan tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi johtajien on luotava ympäristö, joka tukee luovuutta ja kannustaa uskallusta kokeilla uutta.

Toimenpiteitä innovaation ja luovuuden edistämiseksi:

1. Koulutus ja kehittäminen: Tarjoamalla työntekijöille mahdollisuuksia kehittää taitojaan ja oppia uutta, organisaatio voi kasvattaa innovaatiopotentiaaliaan.

2. Innovaatiotiimit: Erityisten tiimien perustaminen, joiden tehtävänä on keskittyä uusien ideoiden kehittämiseen ja toteuttamiseen.

3. Avoin viestintä: Luomalla kulttuurin, jossa työntekijät voivat vapaasti jakaa ajatuksiaan ja ideoitaan, organisaatio voi hyödyntää kollektiivista luovuutta.

Innovaatiot ja luovuus ovat keskeisiä tekijöitä strategisessa johtamisessa organisaatioissa. Ne mahdollistavat organisaation mukautumisen ja menestymisen muuttuvassa maailmassa. Strateginen johtaminen, joka osaa hyödyntää näitä voimavaroja, voi luoda kestävää kilpailuetua ja varmistaa organisaation pitkän aikavälin menestyksen. Innovatiivinen ja luova ajattelu ei ole vain ylimmän johdon etuoikeus, vaan koko organisaation yhteinen tehtävä ja mahdollisuus.

Pidetään mielessä:

”Innovaatio erottaa johtajan seuraajista.” – Steve Jobs

Strategian suunnittelu ja sen toteutumisen seuranta ovat kriittisiä organisaation menestyksen varmistamisessa. Kuitenkin tämä prosessi voi olla haastava, sillä on houkuttelevaa pysyä vanhoissa, tutuissa malleissa. Usein uusien toimivien mittareiden löytäminen voi olla vaikeaa, ja tästä syystä on ymmärrettävää turvautua tuttuihin mittareihin. Kuitenkin tämä saattaa johtaa siihen, että organisaatio jää paikoilleen eikä tartu uusiin mahdollisuuksiin.

Rohkeus kokeilla uutta voi olla ratkaisevan tärkeää organisaation menestyksen kannalta. Tämä vaatii kuitenkin sekä suunnittelua että jatkuvaa seurantaa, sekä sitoutumista ja ymmärrystä kaikilta organisaation jäseniltä. Tässä blogissa tutkimme eri vaiheita strategian suunnittelusta ja jalkauttamisesta, jotta on mahdollista löytää menestystä strategialla.

Strateginen suunnittelu: Mikä se oikeastaan on?

Strateginen suunnittelu on monimutkainen ja monitahoinen prosessi, vaikka kaikki organisaatiot sitä harjoittavatkin. Sen tavoitteena on luoda selkeä käsitys organisaation tulevaisuuden suunnasta ja dokumentoida tämä suunnitelma huolellisesti. Strateginen suunnittelu voi kuitenkin ilmetä eri tavoin eri organisaatioissa. Esimerkiksi kuntien strategiset suunnitelmat ovat usein sidoksissa lainsäädäntöön, joka edellyttää, että ”kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla” (Kuntalaki 1 §). Kuntien strategioita on myös tarkistettava jokaisen valtuuston toimikauden aikana. Muun tyyppisissä organisaatioissa ei ole aina samoja lainsäädännöllisiä velvoitteita, joten strategisen suunnittelun sisältö vaihtelee toimialan mukaan. On tärkeää huomata, että strategisen suunnittelun päätavoitteena on antaa organisaatiolle selkeä suunta, joka on jokaiselle organisaatiolle ainutlaatuinen ja sen omiin erityispiirteisiin perustuva.

Kun strategia luodaan, se alkaa vaikuttaa kaikkeen organisaation toimintaan ja tekemiseen, ja sen vaikutukset ulottuvat eri toimintoihin. Tässä mielessä strateginen suunnittelu mahdollistaa sen, että organisaatio voi arvioida strategiansa tehokkuutta ja reagoida tarvittaessa. On siis tärkeää, että kaikki sidosryhmät osallistuvat jollain tavalla tähän suunnitteluun. Osallistuminen strategiaan luo paremman mahdollisuuden sitoutumiseen ja ymmärrykseen, mikä helpottaa strategian jalkauttamista.

Jollain tavalla strateginen suunnittelu on jatkuva prosessi, vaikka aloittaisitkin strategian jalkauttamisen. Strategian suunnittelun toteutumista on seurattava ja tarvittaessa tehtävä muutoksia matkan varrella, varmistaen, että organisaatio vastaa tai on menossa kohti strategian asettamia suuntaviivoja ja ideoita.

Strategian jalkauttaminen: Tehokkaan toiminnan perusta

Strategian jalkauttamiseen kuuluu kolme vaihetta: viestintä, prosessi ja mittaus. Näitä vaiheita ei kuitenkaan käydä läpi lineaarisesti, vaan ne menevät päällekkäin ja ovat yleensä myös jatkuvia prosesseja. Viestinnän avulla sitoutetaan henkilöt strategiaan ja luodaan omistusta ja vastuuta tavoitteisiin. Selkeällä prosessilla varmistetaan, että strategian jalkauttaminen onnistuu suunnitellusti ja vähentää epäselvyyttä organisaation sisällä. Mittauksen tärkeyden vuoksi käsitellään sitä seuraavassa osassa tarkemmin.

Viestintä on mukana alusta loppuun. Jotta strategian jalkauttaminen onnistuu, tulee viestiä muutoksista, toteutumista ja tilanteista koko organisaatiolle ja sidosryhmille. Kun tätä tekee jatkuvasti ja läpinäkyvästi, samalla paremmin sitoutetaan henkilöt strategiaan ja luodaan omistusta ja vastuuta tavoitteisiin.

Kokonaisuudessaan strategian suunnittelu ja jalkauttaminen ovat kriittisiä askeleita onnistuneen strategian saavuttamisessa. Ne saavat kaikki organisaatiossa osallistumaan strategian toteuttamiseen, helpottavat kommunikaatiota organisaation sisällä, tuottavat läpinäkyvyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä, sekä auttavat organisaatiota etenemään haluttuun suuntaan.

Mittarit ja seuranta: Strategian olennaiset tukipilarit

Ilman johdonmukaista rakennetta suorituksen mittaamiseen, joka on selkeästi linkitetty koko strategiaan ja tavoitteisiin, organisaation yksiköt eivät ymmärrä, miten strategia vaikuttaa heidän toimintaansa ja miten heidän pitäisi toimia uuden strategian myötä.

On olennaista, että strategian, tavoitteiden ja toimenpiteiden mittarit ovat yhteydessä toisiinsa. Käytännössä tämä ei ole kuitenkaan niin helppo toteuttaa. Joitakin mittareita voidaan seurata taloudellisesta näkökulmasta, kun taas toiset kertovat strategian eri osa-alueiden tilasta. Jotta saataisiin täysi kokonaiskuva organisaation strategian menestyksestä, pitää olla sekä taloudellisia että ei-taloudellisia mittareita. Usein ei-taloudelliset mittarit unohtuvat, joten moniulotteiset mittarit (tai Balanced ScoreCardit) voivat auttaa ottamaan huomioon muitakin näkökulmia.

On tärkeää, että valitut mittarit tukevat strategian toteutumista ja auttavat organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Konkreettiset ja selkeät mittarit helpottavat seurantaa ja antavat luotettavaa tietoa siitä, ovatko tavoitteet saavutettu vai eivät. Lisäksi hyvät mittarit mahdollistavat tehokkaan tiedottamisen sidosryhmille ja auttavat organisaatiota keskittymään olennaisiin asioihin.

Helpota prosessia Targetorin ratkaisuilla

Targetor on suosittu työkalu strategian jalkauttamiseen, joka tekee prosessista systemaattisemman. Sen avulla strategian asettaminen, seuranta ja visualisointi onnistuvat samassa paikassa. Targetorin ratkaisut mahdollistavat tehokkaamman kommunikoinnin, lisäävät läpinäkyvyyttä, nopeuttavat toimintaa ja tekevät strategioista merkittävämpiä.

Jos haluat tehostaa organisaation strategian jalkauttamista, tule tutustumaan tarkemmin Targetorin ratkaisuihin.

Tai ota meihin yhteyttä!

+358 75 325 2025

support@targetor.com

Eero, Targetorin asiakkuuspäällikkö ja pitkäaikainen työntekijä, kertoo tarinansa urastaan yrityksessä. Hänen tarinansa kertoo sitoutumisesta, kehityksestä ja asiakaslähtöisyydestä.

Eero löysi tiensä Targetorille vuonna 2013, kun hän oli aloittamassa markkinoinnin gradun tekemistä. Proffan kautta hän pääsi tutustumaan Targetorin silloiseen toimitusjohtajaan, joka tarjosi mahdollisuuden tehdä gradua Targetorille. Gradunsa myötä Eero toi mukanaan arvokasta tietoa asiakkaiden roolista ja näkökulmasta, mikä vaikutti myös Targetorin strategiaan. Tästä alkoi Eeron tie Targetorilla, joka on ollut täynnä vastuuta, oppimista ja kehittymistä.

Kahviteltiin Targetorin tyyppien kanssa, katsottiin alkukantaista strategiakarttaa ja sovittiin että aletaan hommiin. Sitten olin hetken harjoittelijana ja osa-aikaisena, kunnes sain gradun ja muut opinnot maaliin. Gradun merkittävin tulos oli se, että asiakkaista pitää heti prosessin alkuvaiheessa pitää huolta, ja sitä näkökulmaa Targetor on noudattanutkin vahvasti! Aloitin kokoaikaisena sitten kesällä 2014.

Vahvat asiakassuhteet

Eero on nähnyt alusta asti asiakassuhteiden tärkeyden Targetorilla. Hän pyrkii tarjoamaan parasta mahdollista palvelua, ja nämä ponnistelut tunnustetaan helposti asiakkaiden taholta, jotka jatkuvasti ylistävät päivittäin saamaansa tuen tasoa. Tämä on luonnollisesti helpottanut vahvojen asiakassuhteiden rakentamista.

Minulla on vahva asiakaspalvelutausta ja olen lähtenyt aina siitä, että keltään muulta ei saa yhtä hyvää palvelua kuin meiltä. Tämän vuoksi vuosien aikana olen luonut läheisen ja luottavan suhteen useamman asiakkaamme kanssa.

Eero korostaa myös asiakaslähtöisyyttä yrityskulttuurissa. He kuuntelevat asiakkaita tarkasti ja reagoivat nopeasti heidän palautteeseensa parantaakseen palveluitaan entisestään. Tämä avoimuus ja jatkuva kehitys tekevät Targetorista ainutlaatuisen ja asiakaslähtöisen yrityksen.

Tällaiset vahvat asiakassuhteet tarkoittavat, että Eero pystyy osallistamaan asiakkaat uusiin innovaatioihin ja käymään avoimesti läpi tuotepäivityksiä ja uusia ominaisuuksia nykyisten käyttäjien kanssa sekä luomaan yhdessä merkityksellisiä parannuksia ohjelmaan ja toimintaan. Samoin vuosien varrella hankittu asiantuntemus tarkoittaa, että hänellä on ainutlaatuinen kyky jakaa parhaita käytäntöjä ja varmistaa, että jokainen käyttäjä saa parhaan mahdollisen hyödyn työkalusta. Eero kuitenkin antaa kunnian Targetorin asiakkaille heidän olennaisesta roolistaan yrityksen viime vuosien innovaatioissa ja kasvussa.

Todella suuri osa järjestelmiemme nykyisistä ominaisuuksista on luotu asiakaspalautteen perusteella, eli asiakkaan kuuntelu on ollut äärimmäisen tärkeää meille.

Se merkittävä muutos, mikä on tapahtunut 2014 vuoden alun ja nykyhetken välillä esimerkiksi meidän raporteissamme, on pääosin asiakkaitten hyvän palautteen ja kehitysehdotusten sekä meidän kovan työn ja järjestelmällisyyden tulosta.

Valoisa tulevaisuus edessä

Kuten voi arvatakin, tulevaisuus on yhtä keskittynyt asiakkaaseen ja Eeron tulevaisuuden näkemys Targetorilla on selkeä: yrityksen tulee jatkaa tuotteiden ja palveluiden monipuolistamista tarjoamalla asiakkaille parhaan mahdollisen työkalun juuri heidän seurantoihinsa ja raportointiprosesseihin. Eeron rooli tässä on selkeä ja tärkeä, sillä hän työskentelee etulinjassa jatkaakseen parhaan palvelun tarjoamista asiakkaille samalla varmistaen tulevan menestyksen ja uudet mahdollisuudet koko yritykselle.

Pitää jatkaa samalla asenteella, kun tähänkin asti, eli olla kiinnostunut asiakkaiden tekemisistä ja tarpeista (vaikka ne ehkä poikkeaisivatkin nykyisestä konsensuksesta), sekä seurata erilaisia maailmanlaajuisia trendejä.

Lyhyellä aikavälillä Eero odottaa myös vähemmän työhön keskittyvää haastetta, mutta yhtä tärkeää, tutkien uusia lounasravintoloita Hakaniemessä. Hiljattaisen muuton myötä Hakaniemeen, Eero ja kollegansa Senni ovat asettaneet tehtäväkseen testata jokaisen alueen lounasravintolan. Lopulta heillä pitäisi olla kattava lista parhaista paikoista lounaalle.

Tarkoitus olisi käydä Hakaniemen läheisyydessä jokaisessa lounaspaikassa Sennin kanssa ja tehdä niistä arvioinnit Exceliin.

Kunnallisen talousarvion laatiminen voi olla monimutkainen prosessi, joka vaatii tarkkaa harkintaa kuntalaissa määriteltyjen elementtien suhteen. Kuntaliitto tarjoaa laajoja suosituksia, jotka kattavat sekä kunnan että kuntaryhmien talousarviot ja niihin liittyvät toimenpiteet, aina raportoinnista luomiseen.

Targetor tarjoaa tehokkaita työkaluja, jotka mahdollistaa näiden suositusten saumattoman ja laillisen toteuttamisen raportointiprosesseissa. Tässä blogissa tarkastelemme joitakin talousarviointi- ja suunnitteluvaiheita ja sitä, miten Targetor-ohjelmat tukevat niitä.

Targetor tehostaa koko talouden seurantaprosessia kokoamalla tarvittavan tiedon yhteen helposti saavutettavaan paikkaan keskeisille sidosryhmille. Se ei rajoitu pelkästään tietojen kokoamiseen vaan tarjoaa kattavan kuvan organisaation dynamiikasta, tuottaen oivalluksia jokaisen yksikön toiminnasta ja koko organisaation suorituskyvystä.

Kunnalliseen raportointiin erikoistunut Targetor hyödyntää yli kahden vuosikymmenen käytännön kokemusta työkalujen kehittämisessä. Tämä laaja asiantuntemus varmistaa taloudellisten tietojen tehokkaan järjestämisen laillisten vaatimusten ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Tämä mahdollistaa resurssien optimoinnin jatkuvaa strategista parantamista ja tavoitteiden saavuttamista varten.

Talousarvion ja -suunnitelman raportointi kuntalain mukaisesti

Vaikka raportointi voi olla usein haasteellista, Targetor erottuu helpottamalla sisäistä viestintää, virtaviivaistamalla ulkoista raportointiprosessia ja tekemällä siitä entistä tehokkaampaa ja merkityksellisempää. Kuntaliitto korostaa järjestetyn kirjanpidon merkitystä tehokkaassa budjetin seurannassa, ja Targetor vastaa tähän tarpeeseen upotetuilla integraatioilla ja automaattisilla päivityksillä. Näin varmistetaan, että sidosryhmät voivat helposti saada pääsyn uusimpaan ja merkityksellisimpään tietoon keskitetysti ja järjestelmällisesti.

”Talousarvion ja tilinpäätösraportoinnin rakenne suositeltavaa yhdenmukaistaa mahdollisimman pitkälle”

Raporttien julkaisuvaiheessa Targetor noudattaa kuntalain tarkkoja formaatteja, kuten Automatisoidun raportoinnin käsikirjassa (AURA) esitettyjä. Tämä varmistaa, että raportit täyttävät kaikki vaaditut standardit, ja käyttäjät voivat tuottaa julkaisuvalmiit raportit vaivatta suoraan järjestelmästä. Lisäetuna on se, että raportin asetuksia voi muokata helposti vastaamaan brändivaatimuksia, varmistaen yhtenäinen ja ammattimainen tyyli kaikissa raporteissa.

Kunnan talouden monimutkainen tanssi yhdistyy tiiviisti kunnan ja sen eri yksiköiden monipuolisten toimintojen kanssa. Kuntalain ohjaamana budjetti ja suunnitelma toimivat arkkitehteina, kohdentaen resursseja saavuttaakseen ennalta määritellyt tavoitteet ja valaisten tietä toimintojen ja investointien rahoittamiseen. Targetor sujuvoittaa pitkän aikavälin tavoitteiden ilmaisemista kunnan toiminnalle osana laajempaa strategiaa, joka kattaa ennakoivan näkemyksen taloudellisesta kehityksestä, väestö- ja talousmuutosten arviot sekä tarkan tietoisuuden muuttuvasta toimintaympäristöstä. Tämä mahdollistaa keskeisten tekijöiden seurannan niin niitä muokkaaville tahoille kuin kaikille, jotka seuraavat tätä tietoa.

”Talousarvioissa ja -suunnitelmassa asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä, jotta niitä voidaan mitata mahdollisimman yksiselitteisillä ja konkreettisilla mittareilla ja menetelmillä”

Strateginen johtaminen on osa Targetorin missiota, ja järjestelmä laajentaa näkemystään kunnan strategisen etenemisen suureen kuvaan. Kunnan strategia määrittelee selkeästi tavoitteet, toimenpiteet ja niiden seurannan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Targetor punoo yhteydet yksittäisten yksiköiden asettamien tavoitteiden ja laajemman strategian välille, mahdollistaen seurannan sekä strategisella että organisaatiotasolla. Tämä luo kokonaiskuvan kunnasta ja tarjoaa läpinäkyvyyttä organisaation sisällä.

Käyttötalousosa ja tehtäväkohtaiset raportoinnit

Eri tehtävät edellyttävät erilaisia budjetointikäytäntöjä, joita ohjaavat brutto- ja nettobudjetoinnin periaatteet. Bruttobudjetointiin suositellaan tiettyä mallia, joka löytyy kuntaliiton suosituksista. Lisäksi kuntalaki määrittelee, miten tavoitteet tulee asettaa näille tehtäville. Nettobudjetoinnissa noudatetaan samankaltaista periaatetta, joka määrittelee tavan esittää määrärahat, tuloarviot ja asettaa eri yksiköiden tavoitteet. On tärkeää ottaa huomioon nämä erilaiset rakenteet ja määrittää, milloin ne tulisi esittää talousarviossa. Oletusrakenne Targetorin ohjelmassa toteuttaa juuri tämän logiikan, joten sisällön tekeminen olisi mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Näin pääsee keskittymään itse suunnitteluun ja johtamiseen.

”Huomiota tavoiteasettelussa tulee kiinnittää siihen, etteivät tehtäväkohtaiset tavoitteet ole ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa tai että eri tehtävien tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään”

Targetorin ohjelmat mahdollistavat sen, että yksiköiden tavoitteet täydentävät koko kunnan strategiaa ja siihen liittyviä tavoitteet. Samoin pystyy helposti seuraamaan kunnan kokonaiskuvaa, joten on mahdollista varmistaa, että tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään, kuten kuntalaki määrittää.

Talousarvio ja -suunnitelma huipussaan

Targetor-ohjelmat, oli se Pro tai Base tuote, tukevat talousarvion ja -suunnitelman tekemistä seuraavilla tavoilla:

  • tuotetaan kokonaiskuva, jotta pystytään paremmin seuraamaan ja johtamaan strategiaa
  • saadaan merkittävämpi strategia ja organisoidumpaa tekemistä
  • lisätään näkyvyyttä ja kuntalain mukainen raportti on lähes heti saatavilla, kun sisältö on tehty

Kaikki mitä kuntalaki velvoittaa ja määrittää talousarvion ja -suunnitelman luomisessa hoituvat helposti Targetor-ohjelmissa, ja tässä käsiteltiin vain pieni osa niistä. Targetor kuitenkin mahdollistaa kaiken seurannan ja toiminnan sekä suurille organisaatioille että pienille kunnille. Targetor on jokaiselle sopiva ratkaisu. Jos et ole vielä täysin vakuuttunut, ota meihin yhteyttä ja tutustu tuotteisiimme tarkemmin.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue -logo

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on tänä vuonna aloittanut Targetor Pron käyttämisen strategisen johtamisen työkalunaan. Seurantapohjia valmisteltiin pääkäyttäjien kanssa jo keväällä ja koulutukset pidettiin alkusyksystä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella järjestelmällä seurataan koko valtuustokauden ajan jatkuvia Hyvinvointialuestrategian tavoitteita ja niistä johdettuja vuosittaisia sitovia tavoitteita. Jotta strategian vaikutus ja sen seurattavuus saadaan ulottumaan koko organisaatioon, myös toimialoilla sekä palvelualueilla määritetään ja seurataan omia tavoitteita sekä toimenpiteitä, jotka on yhdistetty strategian painopistealueisiin.

Näiden lisäksi ohjelmaan on jo viety Osallisuus- ja Kaksikielisyysohjelmien tavoitteet, joita siellä voidaan seurata ja raportoida kootusti. Tulevaisuudessa mahdollisesti myös mm. Hyvinvointisuunnitelma ja sen seuranta siirretään erillisistä tiedostoista Targetor Prohon. Kun käyttöönotettuja seurantoja päästään toteuttamaan järjestelmässä, voidaan niitä myös iteroida käyttökokemusten perusteella paremmiksi.

Hyvinvointialueella on myös käytössä Microsoft Azureen perustuva kertakirjautuminen ja käyttöoikeuksien päivittyminen. Osa hyvinvointialueen työntekijöistä on jo käyttänyt järjestelmää Vantaan kaupungilla ja hyvien kokemusten perusteella Targetor Pron käyttöönotto myös hyvinvointialueella oli luonnollinen jatkumo.

Tarvitseeko teidän hyvinvointialueenne strateginen seuranta huomiota?
Ota yhteyttä:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com
040 5697932

Myös tuotekehityksessä on tapahtunut paljon sitten viime päivityksen. Pääosin uudet ominaisuudet ovat jo kokeneiden, mutta myös uusien Targetor -asiakkaiden ehdotuksien pohjalta syntyneitä kehitysaskeleita. Peruskäytettävyyttä ja raportoinnin kehitystä tapahtuu myös taustalla jatkuvasti, mutta tässä merkittävimmät uudet ominaisuudet:

Saavutettavuuden kehitysaskeleet, pikanäppäimet

Targetor Pro -järjestelmän ja Word-raportin saavutettavuutta kehitetty jo aiemmasta siten, että saavutettavuus on kaikkien toiminnallisuuksien osalta vähintään lakisääteistä ja jotkin toiminnallisuudet yltää myös WSAG-kriteeristöllä parhaaseen AAA-luokkaan. Tämän lisäksi ohjelmaan on lisätty uusia pikanäppäinyhdistelmiä, joilla käyttöä voi nopeuttaa.

Microsoft Azure SSO-kertakirjautuminen ja käyttäjätietojen provisiointi

Targetor-järjestelmiin on mahdollista ottaa käyttöön Microsoftin Azure -järjestelmään perustuva kertakirjautuminen ja käyttäjäoikeuksien provisiointi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjä voi kirjautua Targetor-ohjelmiin yhdellä klikkauksella, jos on kirjautunut koneellaan Microsoft (Teams) -tunnuksillaan. Provisioinnilla voidaan mahdollistaa käyttäjäoikeuksien päivittyminen  Targetor-järjestelmiin suoraan Azuren käyttäjäryhmien perusteella.

Kaksikielinen raportointi

Kaksikielinen raportointi on toteutettu siten, että kaikki vakioarvot (tavoitteet, sarakenimet, tilat jne.) voidaan kääntää automaattisesti raporttiin. Lisäksi sarakkeille, joissa on vapaata tekstisisältöä (ei vakioarvoja), voidaan luoda korvaava käännetty sarake, joka voidaan tuoda helposti mukaan vaihtoehtoisen kielen näkymiin.

Kortin luonnos/valmis -asetus

Korttien asettaminen Luonnos- tai Valmis-tilaan tukee sisäistä viestintää, ja sillä voidaan esimerkiksi viestittää, onko kyseinen sisältö vielä työnalla tai onko se valmiina raporttia varten. Luonnos-tilassa olevat kortit voidaan myös tarvittaessa piilottaa eri ryhmiltä, jotka näkevät kortin vasta kun se on asetettu Valmiiksi.

Power BI-julkaisut Targetor Pro -datan pohjalta

Power BI-julkaisujen taulukot, kuvaajat ja muut visualisoinnit on nykyään mahdollista luoda Targetor Pron datan pohjalta. Targetorilta saa myös tarvittaessa lisäpalveluna Power BI -julkaisujen tai niiden osien toteuttamista.

Yksikkökohtaiset otsikkotasot valmiiksi Word-raporttiin

Tämä ominaisuus mahdollistaa sen, että Word-raporteissa esim. jokaisen toimialan, palvelualueen ja tulosyksikön nimet tulevat automaattisesti oikealle otsikkotasolle, vaikka ne vaihtelisivatkin eri osissa organisaatiota.

Kysy lisää uusista ominaisuuksista!
Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com
040 5697932

Targetor Prolle reilusti uusia asiakkaita

Targetorin viime ajat ovat menneet mukavan kiireisesti uusien asiakkaiden käyttöönottojen parissa! Valtuustokauden vaihdokset on totutusti kiihdyttäneet strategiatyötä ympäri Suomea, ja sitä kautta myös herättänyt kuntia pohtimaan uudelleen seuranta- ja raportointiprosessejaan. Uusina asiakkaina Targetorilla on aloittanut viime postauksen jälkeen Heinolan, Hämeenlinnan, Imatran, Kirkkonummen, Kuopion, Orimattilan, ja Rovaniemen kaupungit, sekä Inkoon ja Sievin kunnat, kuten myös Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Riskienhallintaa Targetor Risk Managementilla toteuttavat nykyään myös Laitilan kaupunki ja Digirata-hanke.

Useiden uusien asiakkaiden kanssa yhteistyössä on syntynyt myös paljon uusia seurantamalleja, joita järjestelmällä toteutetaan. Kovassa suosiossa on ollut esimerkiksi hyvinvointisuunnitelmien, riskienhallintamallien, kärkihankkeiden, digitiekarttojen ja HINKU-seurantojen raportointi ja toteuttaminen Targetor Pron avulla. Nämä kaikki mallit ovat rajattomasti käytössä kaikille Targetor Pro -asiakkaille ja me Targetorilla toivommekin, että jatkossakin saamme hienoja tuoreita ideoida uusilta asiakkailtamme!

Ota yhteyttä:
Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com
040 5697932

Akaa, Nivala ja Vihti - Monipuolista seurantaa Targetor Prolla

Akaan ja Nivalan kaupungit, sekä Vihdin kunta ovat kaikki aloittaneet Targetor Pron käyttöönoton keväällä 2020. Jokainen näistä kuntatoimijoista on halunnut viedä ohjelmaan suunniteltavaksi ja seurattavaksi muutakin kuin vuosittaiset sitovat tavoitteensa.

Akaan kaupungin ensimmäisenä päämääränä oli viedä heidän ohjelmansa; Elinvoima- ja kaupunkiympäristöohjelma, Sivistysohjelma, Hyvinvointiohjelma, ja Henkilöstöohjelma, yhtenäiseen paikkaan työstettäväksi. Myös Akaalla järjestelmään vietiin ohjelmien lisäksi vuosittaiset toimiala- ja yksikkökohtaiset tavoitteet sekä tunnusluvut seurattavaksi. Akaalla rakennettiin järjestelmään myös uusi 5×5 -riskienhallinnan malli, jota aletaan toteuttamaan vuoden 2021 talousarviovaiheesta.

Nivalan kaupungissa hommat aloitetaan tuottamalla ensitöiksi kesän lopulla puolivuosittainen raportti sitovien tavoitteiden toteumasta, josta haetaan opit vuosittaiselle tavoiteseurannalle ja tulevan vuoden tavoitteiden asetannalle. Mukana seurannassa on myös konserniyhtiöiden tavoitteet ja tunnusluvut, sekä jatkossa nivalalaiset tekevät riskienhallintaa järjestelmällä.

Vihdin kunnassa käyttöön lähdetään laittamalla perusteet varmaan kuosiin, tarkoituksena saada strategian tavoitteet ja mittarit, sekä strategiaa toteuttavat teot ja alitehtävät luontevaan ja läpinäkyvään seurantaan koko organisaatiossa. Lisäksi järjestelmään viedään myös VIHTA-talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet. Perusseurannan lähdettyä rullaamaan, ajatuksena on viedä ohjelmaan myös muita seurantoja, kuten Henkilöstö- ja hyvinvointikertomukset, Riskienhallinta ja sisäinen valvonta, sekä tietoturvaseurantaa.

Mietityttääkö teidän organisaatiossanne ohjelmien seuranta, riskienhallinta, talousarvioprosessin mukainen tavoiteseuranta ja tehokas raportointi? Jos mietityttää, niin tehdään teille ilmainen mallinnus teidän toivomalla sisällöllä!

Ota yhteyttä:
Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com
040 5697932