Kuntastrategia 2025+: Miten varmistaa, että tavoitteet muuttuvat teoiksi?

, , ,

Kuntastrategia on kunnan keskeinen työkalu tulevaisuuden suuntaamisessa ja resurssien kohdentamisessa. Vaikka strategiat laaditaan huolella ja niiden tavoitteet ovat kunnianhimoisia, niiden vieminen käytäntöön voi osoittautua haastavaksi. Miten siis varmistaa, että kuntastrategian tavoitteet eivät jää pelkiksi suunnitelmiksi, vaan muuttuvat konkreettisiksi teoiksi?

1. Selkeät ja mitattavat tavoitteet

Strategian tavoitteiden tulisi olla selkeitä, realistisia ja mitattavissa olevia. Ilman konkreettisia mittareita on vaikea arvioida, eteneekö strategia toivotulla tavalla. Esimerkiksi ”lisäämme kestävän kehityksen toimia kunnassa” on liian yleinen tavoite, kun taas ”vähennämme kunnan hiilijalanjälkeä 20 % vuoteen 2030 mennessä” antaa selkeän suunnan ja mittariston.

2. Johdon sitoutuminen ja jatkuva seuranta

Strategian onnistuminen edellyttää johdon vahvaa sitoutumista. Ilman aktiivista johtajuutta strategia voi jäädä vain paperille. Johtajien tulee olla esimerkkinä ja varmistaa, että strategiset tavoitteet näkyvät myös arjen työssä.

Seurannan kannalta on olennaista, että kunnassa on käytössä järjestelmät, jotka mahdollistavat strategian etenemisen reaaliaikaisen seurannan. Raportointityökalut, kuten Targetorin ratkaisut, auttavat pitämään tavoitteet kirkkaana mielessä ja ohjaamaan resurssit oikeisiin toimenpiteisiin.

3. Toimintasuunnitelmat ja vastuuhenkilöt

Pelkkä strateginen linjaus ei riitä. Strategian toteutumiseen tarvitaan konkreettisia toimintasuunnitelmia. Jokaiselle tavoitteelle tulisi määrittää selkeät vastuutahot ja aikataulu. Esimerkiksi, jos tavoitteena on lisätä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia, voidaan määrittää, kuka vastaa uusien osallistumiskanavien käyttöönotosta ja milloin niiden tulee olla toiminnassa.

4. Osallistaminen ja viestintä

Kuntastrategian on tärkeää tavoittaa niin päättäjät, kuntalaiset kuin kunnan henkilöstökin. Strategian jalkauttamisessa tehokas viestintä ja osallistaminen ovat avainasemassa.

  • Viesti strategiasta selkeästi eri kohderyhmille.
  • Järjestä keskustelutilaisuuksia ja kyselyitä kuntalaisille.
  • Hyödynnä digitaalisia työkaluja.

5. Käytännön toimenpiteiden konkretisointi

Strategian onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin se muuttuu käytännön teoiksi. Pelkkä strateginen suunta ei riitä, vaan tarvitaan selkeät toimenpiteet, joiden toteutumista voidaan seurata. Kunnissa on tärkeää varmistaa, että strategian tavoitteet pilkotaan konkreettisiksi askeliksi eri yksiköissä ja niiden edistymistä seurataan järjestelmällisesti. Esimerkiksi säännölliset väliarvioinnit ja selkeät vastuuhenkilöt voivat auttaa varmistamaan, että tavoitteet etenevät suunnitellusti.

Kuntastrategian onnistuminen vaatii tavoitteellisuutta, sitoutumista ja selkeitä toimintamalleja. Mittaroidut tavoitteet, vahva johtajuus, tehokas viestintä ja modernit raportointityökalut auttavat varmistamaan, että strategia muuttuu todellisiksi teoiksi.

Kun strategia ohjaa kunnan päivittäistä toimintaa, se muuttuu suunnitelmasta konkreettiseksi tulevaisuuden suuntaviivaksi.

Riskienhallinnan parhaat käytännöt kunnille vuonna 2025

, ,

Kuntien toimintaympäristö kehittyy jatkuvasti, ja vuonna 2025 riskienhallinnan rooli korostuu entisestään. Se muodostaa perustan kunnan strategiselle johtamiselle ja operatiiviselle toiminnalle. Tehokas riskienhallinta tukee kuntapäättäjiä ja viranhaltijoita riskien tunnistamisessa, arvioinnissa ja hallinnassa, mikä varmistaa kunnan palveluiden laadun, taloudellisen vakauden ja toimintakyvyn.

Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme riskienhallinnan parhaimpia käytäntöjä kunnille vuonna 2025 ja miten niiden avulla voidaan varmistaa turvallinen, tehokas ja vastuullinen toiminta.

1. Riskienhallinta osana strategista johtamista

Riskienhallinnan tulee olla kiinteä osa kunnan strategista suunnittelua. Vuonna 2025 menestyvät kunnat integroivat riskienhallinnan osaksi vuosittaista strategiaprosessiaan ja päätöksentekoaan. Kunnat voivat parantaa riskienhallintaa seuraavilla tavoilla:

  • Johdon ja luottamushenkilöiden sitoutuminen: Riskienhallinnan tulee olla osa päätöksentekoa ja strategista suunnittelua, ei vain erillinen hallinnollinen tehtävä.
  • Skenaariotyöskentely ja ennakointi: Kunnan tulee arvioida tulevaisuuden kehityskulkuja ja mahdollisia uhkatekijöitä.
  • Jatkuva seuranta ja raportointi: Riskienhallinnan tilaa tulee arvioida säännöllisesti ja varmistaa, että tieto riskeistä saavuttaa oikeat henkilöt ajoissa.

2. Digitaalisten järjestelmien tehokas käyttö

Kuntien tietojärjestelmien turvallisuus ja tehokkuus ovat keskeisiä riskienhallinnan näkökulmia. Vuonna 2025 parhaat käytännöt sisältävät:

  • Automatisoidut valvontatyökalut: Hyödynnetään tekoälyä ja analytiikkaa riskien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.
  • Tietoturvakäytäntöjen järjestelmällinen kehittäminen: Kyberturvallisuuskoulutukset, varmuuskopiointikäytännöt ja tietojen luottamuksellisuuden varmistaminen ovat entistä tärkeämpiä.
  • Järjestelmien ja datan integrointi: Eri hallintotasojen välinen tiedonkulku paranee, kun tietojärjestelmät keskustelevat keskenään ja varmistavat ajantasaisen tiedon saatavuuden.

3. Henkilöstön osaamisen ja motivaation varmistaminen

Riskienhallinnan onnistuminen riippuu paljon siitä, miten henkilöstö on sitoutunut ja koulutettu tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä. Tärkeimmät toimenpiteet tämän varmistamiseksi ovat:

  • Säännöllinen koulutus ja perehdytys: Jokaisen kunnan työntekijän tulisi ymmärtää oman roolinsa riskit ja niiden hallintakeinot.
  • Selkeät vastuujako ja prosessit: Työntekijöiden tulee tietää, kuka on vastuussa eri riskienhallinnan osa-alueista.
  • Kannustava työkulttuuri: Kunnan tulee luoda avoin työilmapiiri, jossa virheistä opitaan ja riskeistä voidaan keskustella ilman pelkoa.

4. Kuntatalouden riskien hallinta

Kuntien talous on monien riskien alainen, ja näiden riskien hallinta vaatii suunnitelmallisuutta. Vuonna 2025 tehokkaimmat käytännöt ovat:

  • Realistinen budjetointi ja pitkän aikavälin taloussuunnittelu: Kuntien on varmistettava, että niiden budjetit ovat realistisia ja joustavia.
  • Hankintaprosessien ja investointien riskienhallinta: Jokainen investointi tulee arvioida riskienhallinnan näkökulmasta, ja hankintaprosessien tulee olla avoimia ja valvottuja.
  • Tarkka seuranta ja varautuminen taloudellisiin muutoksiin: Kuntien tulee varautua taloudellisiin muutoksiin ja epävarmuustekijöihin esimerkiksi vararahastojen ja joustavien budjettien avulla.

5. Yhteistyö ja verkostoituminen

Kuntien riskienhallinta ei ole erillinen prosessi, vaan se vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat:

  • Valtionhallinto ja muut kunnat: Parhaiden käytäntöjen jakaminen ja yhteisten toimintamallien kehittäminen.
  • Yritykset ja kolmas sektori: Ulkoistetut palvelut ja yhteistyöyhteisöt voivat tuoda kunnille asiantuntemusta ja resurssitehokkuutta.
  • Kuntalaiset: Riskienhallinnan läpinäkyvyys ja kuntalaisten osallistaminen luovat luottamusta ja parantavat kunnan palveluiden laatua.

Riskienhallinta on keskeinen osa kuntien vastuullista ja tehokasta johtamista. Vuonna 2025 menestyvät kunnat panostavat strategiseen ennakointiin, digitaalisiin järjestelmiin, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, taloudelliseen vakauteen sekä yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa. Kun riskienhallinta nähdään osana kunnan jokapäiväistä toimintaa, voidaan varmistaa, että kunnan palvelut pysyvät laadukkaina ja käytettävinä kaikissa tilanteissa.

Kuinka digitaaliset työkalut tehostavat strategista johtamista kuntaorganisaatioissa?

, , ,

Kuntaorganisaatioiden strateginen johtaminen on monimutkaista ja vaatii selkeää kokonaiskuvaa palveluiden kehittämisestä, resurssien hallinnasta ja päätöksenteosta. Ilman tehokkaita työkaluja strategian toteuttaminen voi olla hidasta ja hajanaista. Digitaaliset työkalut tarjoavat kunnille mahdollisuuden parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tehostaa toimintaa ja varmistaa, että strategiset tavoitteet toteutuvat tehokkaasti.

Reaaliaikainen data analytiikka tukemassa päätöksentekoa

Digitaaliset työkalut mahdollistavat avainmittareiden ja toimintaympäristön muutosten seurannan reaaliajassa. Perinteisten raportointikäytäntöjen sijaan kunnat voivat hyödyntää analytiikkaa ja datavisualisointeja, jotka tarjoavat ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi. Näin voidaan ennakoida palvelutarpeiden muutoksia ja kohdentaa resursseja tehokkaammin.

Keskitetty strateginen suunnittelu ja seuranta

Pilvipohjaiset järjestelmät mahdollistavat strategioiden suunnittelun ja seurannan yhdellä alustalla. Tämä helpottaa eri hallinnonalojen yhteistyötä ja varmistaa, että kaikki päätöksentekoon osallistuvat tahot voivat hyödyntää samaa tietoa. Strategiset tavoitteet ha niiden edistyminen voidaan esittää visuaalisesti, mikä lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä valtuuston että kuntalaisten suuntaan.

Automatisoidut prosessit säästävät aikaa ja resursseja

Strategian toteutukseen liittyvät tehtävät, kuten raportointi, suorituskyvyn seuranta ja riskien arviointi, voidaan automatisoida. Tämä vähentää manuaalisen työn määrää ja inhimillisten virheiden riskiä. Kunnat voivat hyödyntää automatisoitua raportointia esimerkiksi budjetoinnissa, palveluiden tehokkuuden seurannassa ja asukkaiden palautteen analysoinnissa.

Parempi riskienhallinta ja ennakointi

Tekoäly ja ennakoiva analytiikka auttavat kuntia tunnistamaan riskejä ja mahdollisuuksia ennen kuin ne eskaloituvat. Esimerkiksi taloudellisten trendien analysointi voi auttaa varatumaan budjettipaineisiin, ja väestöennusteiden hyödyntäminen voi auttaa suunnittelemaan palveluiden tarjontaa tulevaisuudessa. Algoritmit analysoivat historiatietoja ja tunnistavat kaavoja, joiden perusteella voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä.

Tehokkaampi sidosryhmäyhteistyö ja osallistaminen

Digitaaliset alustat helpottavat yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten kuntalaisten, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Avoimet tietojärjestelmät mahdollistavat sen, että kuntalaiset voivat osallistua päätöksentekoon ja seurata strategisten tavoitteiden edistymistä. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja luottamusta kunnan toimintaan.

Joustavuuden lisääminen muuttuvassa toimintaympäristössä

Kuntien toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti muun muassa lainsäädännön, taloudellisten suhdanteiden ja väestörakenteen kehityksen myötä. Digitaaliset työkalut auttavat kuntia sopeutumaan näihin muutoksiin nopeasti ja ketterästi. Esimerkiksi skenaariosuunnittelutyökalut voivat auttaa varautumaan erilaisiin tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Digitaalisten strategiatyökalujen käyttöönotto haasteet ja ratkaisut

Vaikka digitaaliset työkalut tarjoavat kunnille monia hyötyjä, niiden käyttöönotto voi olla haasteellista. Teknologian integrointi nykyisiin prosesseihin vaatii aikaa, koulutusta ja resursseja. On tärkeää laatia selkeä suunnitelma digitaalisten järjestelmien käyttöönotolle ja varmistaa, että henkilöstö saa riittävästi tukea uusien järjestelmien oppimiseen. Oikein toteutettuna teknologian hyödyntäminen voi merkittävästi parantaa kunnan tehokkuutta ja palveluiden laatua.

Vinkki: Targetor on vahvasti mukana käyttöönoton aikana ja panostamme merkittävästi siihen, että järjestelmät tukevat asiakkaan tarpeita, jotta käyttöönotosta ja lopullisesta käytöstä tulisi mahdollisimman sujuvaa.

Yhteenveto

Digitaaliset työkalut tarjoavat kunnille tehokkaita ratkaisuja strategiseen johtamiseen, mahdollistaen tietoon perustuvan päätöksenteon ja organisaation ketteryyden lisäämisen. Niiden avulla kunnat voivat seurata dataa reaaliajassa, suunnitella strategioita keskitetysti, automatisoida prosesseja, parantaa riskienhallintaa ja edistää sidosryhmien välistä yhteistyötä. Vaikka käyttöönotto voi tuoda mukanaan haasteita, oikeanlainen tuki ja suunnitelmallinen lähestymistapa auttavat kuntia hyödyntämään digitaalisten työkalujen tarjoamat edut täysimääräisesti.

Onko kuntanne valmis ottamaan seuraavan askeleen strategisen johtamisen digitalisaatiossa?

Ota yhteyttä ja tutustu miten Targetor Pro voi tehostaa organisaatiosi strategisesta johtamista!

Kuinka organisaatio voi parantaa päätöksentekoa Targetor Pro:n avulla

, , ,

Tehokas päätöksenteko on jokaisen organisaation menestyksen perusta. Ilman selkeää strategista ohjausta ja ajantasaista tietoa päätöksenteosta voi tulla hajanaista ja tehotonta. Targetor Pro auttaa organisaatioita hyödyntämään dataa tehokkaasti ja tekemään päätöksiä faktojen, analytiikan ja yhteistyön pohjalta.

Organisaatioiden toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, ja päätöksiä on tehtävä nopeammin. Datan määrän kasvu ja monimutkaisuus tekevät päätöksenteosta haastavaa. Targetor Pro tarjoaa työkalut ajankohtaisen tiedon hyödyntämiseen ja selkeän kokonaiskuvan muodostamiseen.

1. Strategian jalkauttaminen ja seuranta

Onnistunut strategian jalkauttaminen lisää työn merkityksellisyyttä ja työntekijöiden motivaatiota. Kun työntekijät ymmärtävät, miten heidän toimintansa vaikuttaa organisaation kokonaisuuteen, strategian toteuttaminen helpottuu. Targetor Pro tukee strategiaprosessia tarjoamalla työkalut tavoitteiden ja mittareiden seurantaan, jotta strategia pysyy osana arkea.

Järjestelmän avulla organisaatio voi tarkastella strategian toteutumista reaaliaikaisesti ja tunnistaa kehitystä vaativat alueet nopeasti. Tämä mahdollistaa nopeamman reagoinnin ja varmistaa, että päätöksenteko perustuu ajankohtaiseen tietoon.

2. Luotettava ja ajantasainen raportointi

Päätöksenteon tukena tarvitaan selkeää ja luotettavaa tietoa. Targetor Pro:n raportointityökalut kokoavat keskeiset tiedot eri lähteistä ja esittävät ne ymmärrettävässä muodossa. Tämä mahdollistaa johdolle ja sidosryhmille nopean reagoinnin muuttuviin tilanteisiin.

Järjestelmä mahdollistaa tiedon visualisoinnin eri muodoissa, mikä helpottaa datan hahmottamista. Automaattiset raportit vähentävät manuaalista työtä ja varmistavat, että päätöksentekijöillä on aina käytössään ajantasaiset tiedot.

3. Digitalisoitu seuranta yhdessä paikassa

Hajanaiset seurannat voivat vaikeuttaa päätöksentekoa ja lisätä turhaa työtä. Targetor Pro kokoaa kaiken seurannan yhteen paikkaan ja yhdistää esimerkiksi talousarvion eri osat saumattomasti. Tämä vähentää manuaalista työtä ja varmistaa, että raportit ovat aina ajantasaisia.

Järjestelmän avulla voidaan hyödyntää vuoden alussa luotuja pohjia eri raportoinneissa ilman ylimääräistä käsityötä. Tämä tehostaa prosesseja ja nopeuttaa tiedonkulkua päätöksenteon tueksi.

4. Parempi yhteistyö ja tiedonkulku

Tehokas päätöksenteko edellyttää sujuvaa yhteistyötä eri tiimien ja sidosryhmien välillä. Targetor Pro mahdollistaa tiedon jakamisen ja yhteisen päätöksenteon keskitetysti, mikä vähentää siiloutumista ja parantaa organisaation reagointikykyä

Järjestelmä mahdollistaa hallitun pääsyn tietoihin, varmistaen, että oikeat henkilöt saavat tarvitsemansa tiedon oikeaan aikaan. Tämä parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vähentää epäselvyyksiä organisaation sisällä.

5. Helposti julkaistavat raportit

Organisaatiot tarvitsevat raportointia moniin eri tarkoituksiin, kuten talousarvioihin, tilinpäätöksiin ja osavuosikatsauksiin. Targetor Pro mahdollistaa saavutettavien, brändin mukaisesti muotoiltujen raporttien tuottamisen yhdellä napin painalluksella. Raportit voivat sisältää automaattiset kansilehdet, sisällysluettelot ja sivunumeroinnit, mikä nopeuttaa raporttien viimeistelyä.

Raportointi voidaan toteuttaa kahdella kielellä ilman ylimääräistä työtä, mikä helpottaa monikielisten organisaatioiden toimintaa ja varmistaa, että kaikki sidosryhmät saavat tarvitsemansa tiedon selkeässä muodossa.

Targetor Pro tarjoaa organisaatioille työkalut tietoon perustuvaan päätöksentekoon. Strategian jalkauttamisen tuki, ajantasainen raportointi, digitalisoitu seuranta, yhteistyön parantaminen ja helposti julkaistavat raportit tehostavat päätöksentekoa ja tukevat organisaation tavoitteita.

Hyödyntämällä Targetor Pro:n ominaisuuksia organisaatiot voivat tehdä päätöksiä, jotka perustuvat ajankohtaiseen tietoon. Tämä parantaa päätöksenteon laatua ja tukee tehokasta toimintaa muuttuvissa olosuhteissa.

Haluatko nähdä järjestelmän käytössä? Varaa ilmainen demo!

Strategisen johtamisen trendit vuonna 2025 – mitä organisaatioiden tulee tietää?

, , ,

Strateginen johtaminen on jatkuvassa muutoksessa, ja vuosi 2025 tuo mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Digitalisaatio, kestävän kehityksen vaatimukset ja muuttuvat työelämän odotukset muokkaavat organisaatioiden strategista päätöksentekoa. Tässä blogissa tarkastelemme keskeisiä strategisen johtamisen trendejä, joihin organisaatioiden kannattaa varautua pysyäkseen kilpailukykyisinä ja relevantteina.

1. Dataohjautuva strateginen päätöksenteko

Vuonna 2025 organisaatiot siirtyvät yhä enemmän dataohjautuvaan johtamiseen. Älykkäät raportointijärjestelmät ja tekoälypohjaiset analytiikkatyökalut mahdollistavat ennakoivamman strategian laatimisen. Reaaliaikainen data ja ennustava analytiikka ohjaavat strategisia valintoja. Organisaatioiden tulee panostaa teknologioihin, jotka tuottavat selkeää, helposti ymmärrettävää ja toimintakelpoista tietoa.

2. Joustavuus ja riskienhallinta strategian ytimessä

Epävarmat ja nopeasti muuttuvat toimintaympäristöt korostavat joustavuuden merkitystä. Vuonna 2025 onnistunut strateginen johtaminen edellyttää kykyä ennakoida riskejä ja reagoida niihin nopeasti. Organisaatioiden on integroitava riskienhallinta osaksi strategista suunnittelua ja raportointia. Joustavat strategiat, jotka huomioivat eri skenaariot ja varautumissuunnitelmat, auttavat organisaatioita selviytymään yllättävistä kriiseistä.

3. Kestävä kehitys osana strategiaa

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuus ovat nousseet strategisen johtamisen keskiöön. Vuonna 2025 organisaatioilta odotetaan entistä konkreettisempia toimenpiteitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä on strateginen valinta, joka voi tuoda kilpailuetua. Organisaatioiden on osattava mitata ja raportoida vastuullisuustoimiaan läpinäkyvästi ja hyödyntää niitä strategisen suunnittelun työkaluina.

4. Inhimillinen pääoma ja työntekijäkokemus

Vuoteen 2025 mennessä työntekijöiden hyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja sitoutuminen ovat kriittisiä tekijöitä organisaation menestykselle. Organisaatioiden tulee panostaa johtamismalleihin, jotka tukevat työntekijäkokemusta ja edistävät jatkuvaa oppimista. Selkeästi viestityt arvot ja osallistava johtamiskulttuuri vahvistavat työntekijöiden sitoutumista organisaation tavoitteisiin.

5. Jatkuva strateginen ketteryys

Vuonna 2025 strategisen ketteryyden merkitys kasvaa. Organisaatioiden tulee olla valmiita mukauttamaan strategiaansa nopeasti markkinamuutosten ja asiakastarpeiden mukaan. Ketteryys vaatii avoimuutta muutoksille, kykyä kerätä jatkuvaa palautetta ja valmiutta tehdä tarvittavia muutoksia strategisiin suuntaviivoihin.

Miten organisaatiosi voi varautua näihin trendeihin?

  • Hyödynnä teknologiaa: Investoi älykkäisiin raportointijärjestelmiin, jotka tukevat dataohjautuvaa päätöksentekoa.
  • Kehitä riskienhallintaa: Rakenna joustavuutta ja ota riskienhallinta osaksi strategista prosessia.
  • Panosta vastuullisuuteen: Sisällytä kestävä kehitys strategiaasi ja kommunikoi vastuullisuustoimista avoimesti.
  • Tue työntekijöitä: Varmista, että johtamiskulttuurisi edistää työntekijäkokemusta ja jatkuvaa oppimista.
  • Ole valmis muuttumaan: Rakenna strategiastasi joustava ja ketterä, jotta voit reagoida nopeasti muutoksiin.

Vuosi 2025 haastaa organisaatioita uudistumaan, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden vahvistaa strategista kilpailukykyä. Valmistautuminen näihin trendeihin auttaa organisaatioita saavuttamaan tavoitteensa muuttuvassa maailmassa.

Tiedolla johtamisen uudet tuulet: Big Data ja ennakoiva analytiikka päätöksenteon ytimessä

, , , ,
abstrakti valot

Tiedolla johtaminen on noussut modernin liiketoiminnan kulmakiveksi, ja sen rooli korostuu entisestään datan määrän ja monimuotoisuuden kasvaessa. Ennakoiva analytiikka ja big data ovat olleet pitkään vain teknologisia termejä, joita harva on tarvinnut ymmärtää. Nykyään tilanne on muuttunut: näitä termejä käyttää yhä useampi, ja niillä on merkittävä rooli organisaatioissa, sillä ne ovat ratkaisevia työkaluja organisaatioiden strategisessa päätöksenteossa. Ne tarjoavat organisaatioille mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, jotka eivät ainoastaan reagoi nykyhetkeen, vaan ennakoivat myös tulevaisuuden tarpeita.

Mitä tiedolla johtaminen tarkoittaa?

Tiedolla johtaminen viittaa datan keräämiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen liiketoimintastrategioiden kehittämisessä ja toteutuksessa. Sen keskiössä on tiedon muuttaminen ymmärrykseksi, joka ohjaa organisaation toimintaa. Ennakoiva analytiikka vie tämän askeleen pidemmälle hyödyntämällä historiallista ja reaaliaikaista dataa tulevien trendien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi.

Ennakoiva analytiikka muuttaa pelikenttää

Ennakoiva analytiikka yhdistää koneoppimisen, tilastotieteelliset mallit ja datan visualisoinnin tarjoten organisaatioille kilpailuetua. Esimerkiksi ennakoiva analytiikka tehostaa päätöksentekoa tarjoamalla tarkempia ennusteita, jolloin talousarvioiden laatiminen ja resurssien kohdentaminen perustuvat luotettavampiin ennusteisiin. Terveydenhuollossa analytiikka puolestaan ennustaa potilaiden hoitotarpeita ja auttaa resurssien kohdentamisessa.

Big datan avulla organisaatiot voivat käsitellä ja analysoida valtavia määriä tietoa nopeasti ja tehokkaasti. Tämä mahdollistaa päätöksenteon, joka perustuu tarkkoihin ja ajantasaisiin tietoihin, kuten markkinamuutoksiin, asiakaskäyttäytymiseen tai geopoliittisiin riskeihin.

Miten Targetorin työkalut tukevat tiedolla johtamista?

Targetorin strategiset työkalut, Targetor Pro ja Targetor Base, on suunniteltu tukemaan tiedolla johtamisen prosessia. Ne auttavat organisaatioita keräämään, analysoimaan ja visualisoimaan dataa, mikä tekee monimutkaisista strategiaprosesseista helpommin hallittavia.

1. Reaaliaikainen seuranta:
Targetorin työkalut mahdollistavat organisaation tavoitteiden ja mittareiden reaaliaikaisen seurannan. Tämä vähentää päätöksenteon viivästyksiä ja antaa organisaatioille mahdollisuuden reagoida nopeasti muutoksiin.

2. Riskienhallinta:
Ennakoiva analytiikka on olennainen osa riskienhallintaa, ja Targetorin ratkaisut auttavat tunnistamaan ja lieventämään riskejä ennen niiden realisoitumista.

3. Joustava raportointi:
Työkalujen avulla organisaatiot voivat luoda räätälöityjä raportteja, jotka tukevat strategisia päätöksiä. Esimerkiksi eri skenaarioiden mallintaminen ja niiden vaikutusten analysointi helpottuvat merkittävästi.

4. Yhteistyö ja viestintä:
Targetorin ratkaisut edistävät eri tiimien välistä yhteistyötä tarjoamalla alustan, jossa tieto on läpinäkyvää ja helposti saatavilla.

Tulevaisuuden näkymät

Tiedolla johtamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Organisaatiot, jotka omaksuvat ennakoivan analytiikan ja big datan, ovat kilpailukykyisempiä ja ketterämpiä vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Targetorin kaltaiset työkalut toimivat sillanrakentajina perinteisen liiketoiminnan ja tiedolla ohjatun johtamisen välillä.

Tiedolla johtaminen ei ole pelkästään teknologiaa – se on kulttuuri, joka kannustaa organisaatioita perustamaan päätöksensä faktoihin eikä oletuksiin. Targetorin ratkaisuilla organisaatiot voivat tehdä tästä kulttuurista totta.

Haluatko tietää lisää, miten Targetorin työkalut voivat viedä organisaatiosi tiedolla johtamisen uudelle tasolle? Ota yhteyttä, niin autamme sinua siirtymään datalähtöiseen päätöksentekoon!

Strategisen johtamisen ajankohtaiset trendit

,

Strateginen johtaminen on jatkuvassa muutoksessa, ja nykypäivän johtajien on oltava ajan tasalla uusimmista trendeistä ja kehityssuunnista menestyäkseen. Tässä blogissa käsittelemme strategisen johtamisen ajankohtaisimpia trendejä, jotka vaikuttavat organisaatioihin eri toimialoilla. Nämä trendit eivät pelkästään muokkaa tapaa, jolla strategioita suunnitellaan ja toteutetaan, vaan ne myös määrittävät, miten organisaatiot pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja hyödyntämään mahdollisuuksia.

Kestävyys ja vastuullisuus strategian ytimessä

Kestävä kehitys ja organisaatiovastuu ovat nousseet strategisen johtamisen keskiöön. Organisaatiot eivät voi enää keskittyä pelkästään taloudellisiin tuloksiin, vaan niiden on otettava huomioon myös ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Tämä näkyy esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä tavoitteissa, kiertotalouden edistämisessä ja eettisten toimintatapojen vahvistamisessa. Vastuullisuus ei ole enää vain lisäarvo, vaan se on kriittinen osa organisaation strategiaa, joka vaikuttaa pitkän aikavälin kilpailukykyyn ja sidosryhmäsuhteisiin.

Jos haluat lukea lisää kestävyydestä ja vastuullisuudesta, Targetorilla on blogisarja aiheesta. Käy lukemassa ensimmäinen blogi sarjasta!

Digitaalinen transformaatio ja teknologian hyödyntäminen

Digitalisaatio jatkaa vaikutustaan kaikkialla, ja teknologian hyödyntäminen on avainasemassa strategisessa johtamisessa. Tekoäly, data-analytiikka, automaatio ja esineiden internet (IoT) ovat vain muutamia esimerkkejä teknologioista, jotka muokkaavat toimintastrategioita. Näiden teknologioiden avulla organisaatiot voivat tehostaa toimintaansa, parantaa asiakaskokemusta ja luoda uusia liiketoimintamalleja. Strategisilta johtajilta vaaditaan kykyä ennakoida teknologian kehitystä ja integroida digitaalisia ratkaisuja osaksi strategiaa.

Agile-strategiat ja ketterä johtaminen

Perinteinen pitkän aikavälin strategiasuunnittelu on saanut rinnalleen ketterämmän lähestymistavan, jossa painotetaan joustavuutta ja nopeaa reagointia muuttuviin olosuhteisiin. Agile-strategiat mahdollistavat nopean päätöksenteon, jatkuvan oppimisen ja sopeutumisen, mikä on erityisen tärkeää nykyisessä nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Ketterä johtaminen edellyttää myös uudenlaista organisaatiokulttuuria, jossa tiimityö, innovatiivisuus ja asiakaslähtöisyys ovat keskiössä.

Tiedolla johtaminen ja ennakoiva analytiikka

Data on strategisen johtamisen perusta, ja tiedolla johtaminen on keskeinen trendi, joka muuttaa tapaa, jolla organisaatiot tekevät päätöksiä. Ennakoiva analytiikka, koneoppiminen ja big data mahdollistavat tarkemman ennustamisen ja päätöksenteon, joka perustuu luotettavaan ja reaaliaikaiseen tietoon. Tiedolla johtaminen ei kuitenkaan rajoitu vain teknisiin ratkaisuihin; se vaatii myös organisaatiolta kykyä kerätä, analysoida ja hyödyntää tietoa tehokkaasti strategian kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Inhimillinen pääoma ja osaamisen johtaminen

Työvoiman osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen ovat nousseet keskeisiksi strategisiksi kilpailutekijöiksi. Osaamisen johtaminen on tärkeämpää kuin koskaan, kun organisaatiot kilpailevat parhaista kyvyistä ja pyrkivät pitämään työntekijänsä motivoituneina ja sitoutuneina. Tämä vaatii strategista lähestymistapaa, jossa panostetaan henkilöstön kehittämiseen, monimuotoisuuteen, inklusiivisuuteen ja hyvinvointiin. Inhimillinen pääoma on nähtävä strategisena resurssina, joka vaikuttaa suoraan organisaation menestykseen ja kilpailukykyyn.

Globaali ajattelu ja geopoliittiset riskit

Globalisaatio on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia riskejä. Geopoliittiset jännitteet, kauppasodat ja sääntelymuutokset voivat vaikuttaa merkittävästi organisaatioiden toimintaan. Strategisen johtamisen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää ja ennakoida globaalin toimintaympäristön muutoksia sekä kehittää joustavia strategioita, jotka pystyvät vastaamaan näihin haasteisiin. Tämä edellyttää myös globaalin ajattelun ja paikallisen sopeutumisen yhdistämistä.

Asiakaskokemuksen strateginen merkitys

Asiakaskokemus on noussut strategisen johtamisen keskeiseksi kilpailutekijäksi. Asiakaslähtöisyys ei ole enää vain markkinointiosaston vastuulla, vaan se ulottuu koko organisaation strategiaan. Organisaatiot, jotka pystyvät tarjoamaan saumattoman, personoidun ja lisäarvoa tuottavan asiakaskokemuksen, erottuvat kilpailijoistaan ja rakentavat pitkäaikaisia asiakassuhteita. Asiakaskokemuksen strateginen merkitys näkyy myös siinä, miten organisaatiot hyödyntävät dataa ymmärtääkseen asiakkaidensa tarpeita ja odotuksia entistä paremmin.

Joustavuus ja kriisinhallinta osana strategiaa

Viime vuosien globaalit kriisit, kuten pandemia, ovat korostaneet joustavuuden merkitystä. Organisaatiot, jotka pystyvät sopeutumaan ja toipumaan nopeasti kriisitilanteista, ovat paremmin varustautuneita pitkän aikavälin menestykseen. Joustavuuden rakentaminen vaatii strategisilta johtajilta proaktiivista riskienhallintaa, skenaariosuunnittelua ja kykyä johtaa organisaatiota kriisitilanteissa. Joustavuus on nähtävä osana strategista suunnittelua, ei vain reaktiivisena toimenpiteenä.

Jos haluat kehittää joustavuutta ja strategisesta johtamista organisaatiossasi niin ota käyttöön Targetorin Risk Management -työkalu!

Strategisen johtamisen kenttä on täynnä muutoksia ja haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Nykypäivän johtajien on oltava valppaita, joustavia ja innovatiivisia, jotta he voivat hyödyntää näitä trendejä ja viedä organisaationsa menestykseen. Olipa kyse sitten kestävyydestä, teknologiasta, ketteryydestä tai inhimillisestä pääomasta, nämä trendit muokkaavat tulevaisuuden strategista johtamista ja vaativat uutta ajattelua ja lähestymistapaa.

Innovaatiot ja luovuus strategisessa johtamisessa organisaatioissa

, , , ,

Nykymaailmassa, jossa muutoksen vauhti kiihtyy ja uusia haasteita tulee esille, innovaatiot ja luovuus ovat organisaatioiden elinehtoja. Ne eivät ole vain satunnaisia keksintöjä tai luovia ideoita, vaan strategisia työkaluja, jotka voivat määrittää yrityksen suunnan ja menestyksen. Strategisessa johtamisessa, joka integroi innovaation ja luovuuden, organisaatiot voivat tehostaa toimintaansa, parantaa hyvinvointia monella tasolla ja varmistaa kestävän kehityksen.

Innovaatioiden rooli strategisessa johtamisessa

Innovaatio organisaatiossa voi tarkoittaa uusia palvelumuotoja, tehokkaampia prosesseja tai parempaa resurssien hallintaa. Strategisessa johtamisessa innovaatiot ovat keskeisessä asemassa, sillä ne auttavat organisaatioita sopeutumaan muuttuviin tarpeisiin ja resurssihaasteisiin.

Esimerkkejä innovaatioista organisaatiossa:

1. Digitaaliset palvelut: Uusien teknologioiden hyödyntäminen voi parantaa palvelujen saatavuutta, vähentää kustannuksia ja tehostaa toimintaa, jotta organisaatiot voivat keskittyä paremmin strategiseen johtamiseen.

2. Prosessien kehittäminen: Lean-menetelmät ja muut prosessien tehostamiseen tähtäävät innovaatiot voivat parantaa palvelukokemuksia. Yhdistämällä tähän uusia teknologioita, prosesseja voidaan automatisoida, mikä vähentää ajankäyttöä rutiinitehtäviin ja vapauttaa aikaa strategiseen johtamiseen ja olennaisiin tehtäviin, jotta organisaatiot voivat saavuttaa merkittävämpiä tuloksia.

3. Yhteistyömallien uudistaminen: Esimerkiksi yhteistyö muiden organisaatioiden, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa voi tuoda uusia resursseja ja osaamista organisaation käyttöön.

Luovuuden merkitys

Luovuus on innovaation lähde. Se tarkoittaa kykyä nähdä asioita uudella tavalla, yhdistellä olemassa olevia elementtejä uusiksi kokonaisuuksiksi ja ratkaista ongelmia ennakkoluulottomasti. Strategisessa johtamisessa luovuus on tärkeää, koska se mahdollistaa visionäärisen ajattelun ja uudenlaisten strategioiden kehittämisen.

Luovuuden ilmentymät organisaatiossa:

1. Visionäärinen ajattelu: Johtajat, jotka uskaltavat ajatella isosti ja tulevaisuuteen suuntautuen, voivat luoda vahvan strategisen suunnan organisaatiolle.

2. Monialainen yhteistyö: Eri alojen osaamisen yhdistäminen voi synnyttää uusia ideoita ja innovaatioita.

3. Avoin yrityskulttuuri: Organisaatiot, jotka kannustavat työntekijöitään ilmaisemaan ideoitaan ja kokeilemaan uusia asioita, voivat hyötyä monipuolisista näkökulmista ja luovista ratkaisuista.

Innovaatio ja luovuus käytännössä

Strategisen johtamisen näkökulmasta innovaatioiden ja luovuuden edistäminen vaatii systemaattisia toimia. Tämä voi tarkoittaa innovaatiostrategian laatimista, jossa määritellään organisaation innovaatiotoiminnan tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi johtajien on luotava ympäristö, joka tukee luovuutta ja kannustaa uskallusta kokeilla uutta.

Toimenpiteitä innovaation ja luovuuden edistämiseksi:

1. Koulutus ja kehittäminen: Tarjoamalla työntekijöille mahdollisuuksia kehittää taitojaan ja oppia uutta, organisaatio voi kasvattaa innovaatiopotentiaaliaan.

2. Innovaatiotiimit: Erityisten tiimien perustaminen, joiden tehtävänä on keskittyä uusien ideoiden kehittämiseen ja toteuttamiseen.

3. Avoin viestintä: Luomalla kulttuurin, jossa työntekijät voivat vapaasti jakaa ajatuksiaan ja ideoitaan, organisaatio voi hyödyntää kollektiivista luovuutta.

Innovaatiot ja luovuus ovat keskeisiä tekijöitä strategisessa johtamisessa organisaatioissa. Ne mahdollistavat organisaation mukautumisen ja menestymisen muuttuvassa maailmassa. Strateginen johtaminen, joka osaa hyödyntää näitä voimavaroja, voi luoda kestävää kilpailuetua ja varmistaa organisaation pitkän aikavälin menestyksen. Innovatiivinen ja luova ajattelu ei ole vain ylimmän johdon etuoikeus, vaan koko organisaation yhteinen tehtävä ja mahdollisuus.

Pidetään mielessä:

”Innovaatio erottaa johtajan seuraajista.” – Steve Jobs

Strategian menestystekijät

,

Strategian suunnittelu ja sen toteutumisen seuranta ovat kriittisiä organisaation menestyksen varmistamisessa. Kuitenkin tämä prosessi voi olla haastava, sillä on houkuttelevaa pysyä vanhoissa, tutuissa malleissa. Usein uusien toimivien mittareiden löytäminen voi olla vaikeaa, ja tästä syystä on ymmärrettävää turvautua tuttuihin mittareihin. Kuitenkin tämä saattaa johtaa siihen, että organisaatio jää paikoilleen eikä tartu uusiin mahdollisuuksiin.

Rohkeus kokeilla uutta voi olla ratkaisevan tärkeää organisaation menestyksen kannalta. Tämä vaatii kuitenkin sekä suunnittelua että jatkuvaa seurantaa, sekä sitoutumista ja ymmärrystä kaikilta organisaation jäseniltä. Tässä blogissa tutkimme eri vaiheita strategian suunnittelusta ja jalkauttamisesta, jotta on mahdollista löytää menestystä strategialla.

Strateginen suunnittelu: Mikä se oikeastaan on?

Strateginen suunnittelu on monimutkainen ja monitahoinen prosessi, vaikka kaikki organisaatiot sitä harjoittavatkin. Sen tavoitteena on luoda selkeä käsitys organisaation tulevaisuuden suunnasta ja dokumentoida tämä suunnitelma huolellisesti. Strateginen suunnittelu voi kuitenkin ilmetä eri tavoin eri organisaatioissa. Esimerkiksi kuntien strategiset suunnitelmat ovat usein sidoksissa lainsäädäntöön, joka edellyttää, että ”kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla” (Kuntalaki 1 §). Kuntien strategioita on myös tarkistettava jokaisen valtuuston toimikauden aikana. Muun tyyppisissä organisaatioissa ei ole aina samoja lainsäädännöllisiä velvoitteita, joten strategisen suunnittelun sisältö vaihtelee toimialan mukaan. On tärkeää huomata, että strategisen suunnittelun päätavoitteena on antaa organisaatiolle selkeä suunta, joka on jokaiselle organisaatiolle ainutlaatuinen ja sen omiin erityispiirteisiin perustuva.

Kun strategia luodaan, se alkaa vaikuttaa kaikkeen organisaation toimintaan ja tekemiseen, ja sen vaikutukset ulottuvat eri toimintoihin. Tässä mielessä strateginen suunnittelu mahdollistaa sen, että organisaatio voi arvioida strategiansa tehokkuutta ja reagoida tarvittaessa. On siis tärkeää, että kaikki sidosryhmät osallistuvat jollain tavalla tähän suunnitteluun. Osallistuminen strategiaan luo paremman mahdollisuuden sitoutumiseen ja ymmärrykseen, mikä helpottaa strategian jalkauttamista.

Jollain tavalla strateginen suunnittelu on jatkuva prosessi, vaikka aloittaisitkin strategian jalkauttamisen. Strategian suunnittelun toteutumista on seurattava ja tarvittaessa tehtävä muutoksia matkan varrella, varmistaen, että organisaatio vastaa tai on menossa kohti strategian asettamia suuntaviivoja ja ideoita.

Strategian jalkauttaminen: Tehokkaan toiminnan perusta

Strategian jalkauttamiseen kuuluu kolme vaihetta: viestintä, prosessi ja mittaus. Näitä vaiheita ei kuitenkaan käydä läpi lineaarisesti, vaan ne menevät päällekkäin ja ovat yleensä myös jatkuvia prosesseja. Viestinnän avulla sitoutetaan henkilöt strategiaan ja luodaan omistusta ja vastuuta tavoitteisiin. Selkeällä prosessilla varmistetaan, että strategian jalkauttaminen onnistuu suunnitellusti ja vähentää epäselvyyttä organisaation sisällä. Mittauksen tärkeyden vuoksi käsitellään sitä seuraavassa osassa tarkemmin.

Viestintä on mukana alusta loppuun. Jotta strategian jalkauttaminen onnistuu, tulee viestiä muutoksista, toteutumista ja tilanteista koko organisaatiolle ja sidosryhmille. Kun tätä tekee jatkuvasti ja läpinäkyvästi, samalla paremmin sitoutetaan henkilöt strategiaan ja luodaan omistusta ja vastuuta tavoitteisiin.

Kokonaisuudessaan strategian suunnittelu ja jalkauttaminen ovat kriittisiä askeleita onnistuneen strategian saavuttamisessa. Ne saavat kaikki organisaatiossa osallistumaan strategian toteuttamiseen, helpottavat kommunikaatiota organisaation sisällä, tuottavat läpinäkyvyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä, sekä auttavat organisaatiota etenemään haluttuun suuntaan.

Mittarit ja seuranta: Strategian olennaiset tukipilarit

Ilman johdonmukaista rakennetta suorituksen mittaamiseen, joka on selkeästi linkitetty koko strategiaan ja tavoitteisiin, organisaation yksiköt eivät ymmärrä, miten strategia vaikuttaa heidän toimintaansa ja miten heidän pitäisi toimia uuden strategian myötä.

On olennaista, että strategian, tavoitteiden ja toimenpiteiden mittarit ovat yhteydessä toisiinsa. Käytännössä tämä ei ole kuitenkaan niin helppo toteuttaa. Joitakin mittareita voidaan seurata taloudellisesta näkökulmasta, kun taas toiset kertovat strategian eri osa-alueiden tilasta. Jotta saataisiin täysi kokonaiskuva organisaation strategian menestyksestä, pitää olla sekä taloudellisia että ei-taloudellisia mittareita. Usein ei-taloudelliset mittarit unohtuvat, joten moniulotteiset mittarit (tai Balanced ScoreCardit) voivat auttaa ottamaan huomioon muitakin näkökulmia.

On tärkeää, että valitut mittarit tukevat strategian toteutumista ja auttavat organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Konkreettiset ja selkeät mittarit helpottavat seurantaa ja antavat luotettavaa tietoa siitä, ovatko tavoitteet saavutettu vai eivät. Lisäksi hyvät mittarit mahdollistavat tehokkaan tiedottamisen sidosryhmille ja auttavat organisaatiota keskittymään olennaisiin asioihin.

Helpota prosessia Targetorin ratkaisuilla

Targetor on suosittu työkalu strategian jalkauttamiseen, joka tekee prosessista systemaattisemman. Sen avulla strategian asettaminen, seuranta ja visualisointi onnistuvat samassa paikassa. Targetorin ratkaisut mahdollistavat tehokkaamman kommunikoinnin, lisäävät läpinäkyvyyttä, nopeuttavat toimintaa ja tekevät strategioista merkittävämpiä.

Jos haluat tehostaa organisaation strategian jalkauttamista, tule tutustumaan tarkemmin Targetorin ratkaisuihin.

Tai ota meihin yhteyttä!

+358 75 325 2025

support@targetor.com

Toimitusjohtaja Jyri – polku menestykseen pienemmän yrityksen johdossa

, ,

Jyri, Targetorin toimitusjohtaja, on kokenut uransa aikana monenlaista, mutta löytänyt uuden suunnan pienemmän yrityksen johtamisessa. Hän jakoi tarinansa ja näkemyksensä urastaan sekä yrityksen kehityksestä.

Lähtöisin Etelä-Suomesta, mutta toiminut jo yli kolmekymmentä vuotta Oulun suunnalla, Jyri löysi tiensä Targetorille vuonna 2015. Hänen taustansa käsittää työskentelyn suurissa yrityksissä teollisuuden, kaupan ja palveluiden alalla. Kuitenkin tuntui siltä, että oli aika kokeilla jotain uutta.

”Olin ollut pitkään varsin suurissa yrityksissä teollisuuden, kaupan ja palveluiden alalla. Alkoi tuntua siltä, että haluan kokeilla pienemmän yrityksen vetämistä ja mielellään osakkaana. Tällainen mahdollisuus avautui reilut kahdeksan vuotta sitten. Mikä parasta, mielenkiintoisella toimialalla ja tietotekniikkaan voimakkaasti liittyen – se on ollut jonkinlainen intohimo jo kolmatta vuosikymmentä.”

Kasvava tiimi ja asiakaspalvelun ydinarvot

Toimitusjohtajana Jyri on nähnyt yrityksen kasvun ja kehityksen vuosien varrella. Viimeisen vuoden aikana tiimiin on liittynyt kaksi uutta jäsentä, mikä avaa uusia mahdollisuuksia yrityksen toiminnalle.

”Upeaa on se, että olemme päässeet kasvattamaan tiimiämme kahdella uudella kollegalla. Tavoitteenamme on, että hieman suuremmilla resursseilla pääsemme palvelemaan entistä suurempaa määrää asiakkaita ja entistä paremmin.”

Asiakaspalvelu on aina ollut Targetorin toiminnan keskiössä, ja sen tasoa aina pidetään korkealla. Jyri painottaa asiakastyytyväisyyden merkitystä.

”Parhaat muistot varmaan liittyvät asiakkailta saatuihin kiitoksiin ja positiivisiin palautteisiin. Olemme pyrkineet olemaan asiakaspalvelussa poikkeuksellisen hyviä, ja vaikkei sitä kiitosta mitenkään tietenkään odota, on aina mukava kuulla, kun ollaan onnistuttu.”

Jatkuva kehitys ja asiakaskeskeisyys

Tulevaisuus tuo mukanaan jatkuvaa asiakasläheisyyttä ja kehitystä. Tavoitteena on kasvattaa asiakaskuntaa ja tarjota entistä enemmän ratkaisuja niin nykyisille asiakkaille kuin uusille potentiaalisille asiakkaille. Jyri näkee, että panostukset kasvuun viimeisen vuoden aikana ja Targetorin järjestelmän räätälöityvät ominaisuudet tuovat mahdollisuuksia vielä kattavammalle ja uusille palveluille. Tämä vuosi merkitsee laajaa kehitystä ja jatkuvaa tehokasta asiakaspalvelua.

”Alustallamme voidaan ratkaista varsin laajasti erilaisia seurantaan ja raportointiin liittyviä tarpeita. Kehitämme tuotevalikoimaamme jatkuvasti siten, että pystymme palvelemaan yhä laajempaa asiakaskuntaa ja yhä laajempiin tarpeisiin. Näistä lisää myöhemmin vuoden kuluessa.”

Jyrille on ollut tärkeää rakentaa sekä vahvoja asiakassuhteita että yhteisön asiakkaiden kanssa. Jyri pyrkii pitkäaikaiseen yhteistyöhön Targetorin asiakkaiden kanssa, missä yksi tavoite on löytää uusia kehitysideoita, jotka parantavat ja tehostavat järjestelmän käyttöä. Tällä toiminnalla on helppo huomata yhteistyön arvokkaan vaikutuksen tekemiseen.

”Meillä on varsin tiiviit suhteet pääkäyttäjiimme, ja kuuntelemme jatkuvasti heidän suunnaltaan tulevia kehitysideoita. Ne voivat liittyä käyttötarpeisiin tai tuoteominaisuuksiin hyvin monipuolisesti. Niitä viedään tuotekehitykseen säännöllisesti – tavoitteenamme on, että tuotteemme tarjoavat ratkaisun johonkin asiakkaan tarpeeseen.

Hyvä esimerkki tällaisesta on mahdollisuus tuoda järjestelmään massana talouslukuja. Tällä on pystytty säästämään aikaa ja vaivaa asiakkailtamme tuoden tehoa työskentelyyn.”

Yhteinen visio ja yrityskulttuurin merkitys

Jyri korostaa myös yhteisen vision ja yrityskulttuurin arvon ja merkityksen Targetorilla. Vahvoihin asiakassuhteisiin perustuva yrityskulttuuri on ollut myös merkittävää vahvistaen asiakaspalveluhengen tiimissä.

”Meillä on pitkään ollut jaettu ajatus siitä, että palvelumme pitää erottua niin ripeydeltään kuin laadultaankin alalla. Uskon, että olemme onnistuneet siinä hyvin tässä vuosien varrella, ja on mukava huomata, että samanlainen henki on heti löytynyt myös uusille kollegoillemme.”

Jyrin tarina kertoo siitä, miten asiakaskeskeisyys, jatkuva kehitys ja tiivis tiimityö voivat viedä yrityksen menestykseen ja uusiin korkeuksiin.