Uusi kuntalaki nostaa kuntastrategian merkitystä

Esityksessä uudeksi kuntalaiksi ehdotetaan, että jokaisessa kunnassa tulee hyväksyä kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategia olisi valtuuston keskeisin väline kunnan pitkäjänteisessä johtamisessa. Lakimuutoksella halutaan lisätä ennakoivaa otetta toimintaan ja parantaa laajojen kokonaisuuksien hallintaa. Tavoitteena on myös vähentää sektorikohtaisten suunnitelmien tarvetta.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle todetaan, että kuntastrategian tulisi perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa määriteltäisiin myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.

Olemme Targetor Pron uudistuksia suunnitellessamme ottaneet huomioon uuden kuntalain vaatimukset. Jo nyt Targetor Pro on erinomainen strategisten tavoitteiden seurannan työkalu, mutta tulemme panostamaan sekä arviointi- ja suunnittelutyökalujen kehittämiseen että jatkokehittämään sähköisiä raportteja, analyysejä ja taloustiedon tuomista toiminnanseurannan rinnalle.

Lähde: Hallituksen esitys kuntalaiksi

 

Sitouttaminen lisää hyvinvointia ja parantaa tulosta

Nykyään yli 70 prosenttia työntekijöistä työskentelee palvelualalla tai tietointensiivisissä töissä. Työntekijöiden vaihtuvuus ja sitoutuminen ovat merkittäviä menestyksen indikaattoreita. Työntekijöiden vaihtuvuus on kallista yrityksille, joiden työntekijöiden tehokkuus on sidottu vahvasti heidän ammattitaitoon ja hiljaiseen tietoon. Vaihtuvuutta voi pienentää onnistuneella sitouttamisella, motivoinnilla ja innostavalla työkulttuurilla.

Sitouttamisella tarkoitetaan sitä, että työntekijä ymmärtää mikä hänen roolinsa organisaatiossa on, ja että hän kokee yrityksen tavoitteet merkityksellisiksi itselleen ja näin ollen haluaa antaa aktiivisesti oman parhaan panoksensa niiden edistämiseksi.

Konkretisoitu työn tarkoitus vahvistaa koettua merkityksellisyyttä. Asetettu tavoite luo merkityksen tekemiselle ja palaute kertoo tavoitteen saavuttamisen etenemisestä. Innostunut työntekijä on tuottava ja hänen tehokkuutensa on kestävällä pohjalla. Innostus syntyy kun oma tekeminen tuntuu arvokkaalta ja se kytkeytyy itselle tärkeisiin päämääriin ja arvoihin. Oma tekeminen tuntuu merkitykselliseltä ja antoisalta/energisoivat.

Tehostaminen ilman kunnollista kommunikaatiota ja johtamista (=sitouttaminen) aiheuttaa työuupumusta, turhaa stressiä ja työpahoinvointia, minkä kustannukset liikkuvat sadoissa miljoonissa pelkästään Suomen tasolla. Tutkimukset osoittavat, että merkittäviä syitä työuupumukseen ovat päämäärän epäselvyys ja sen seurauksena tapahtuva priorisointikyvyttömyys. Myös viestintä- ja johtajuusongelmat ovat usein uupumuksen taustalla.

Tavoitteiden tuominen aktiiviseksi osaksi työn arkea auttaa työntekijöitä priorisoinnissa, tavoitteiden mukaisten päätösten tekemisessä ja sisäisen motivaation vahvistamisessa. Yhdessä esimiehen kanssa sovitut tavoitteet ja niiden pilkkominen sopiviksi työkokonaisuuksiksi ja tehtäviksi pitää organisaation koko ajan samassa linjassa sekä helpottaa kuormittavuuden arvioinnissa, jolloin vältytään tilanteilta, että työntekijät uupuvat liian suurten työtaakkojen alle.

Kun oma työ on kytketty organisaation yhteisiin tavoitteisiin, syntyy työntekijälle käsitys omasta merkityksestä ja roolista yhteisten tavoitteiden saavuttamiselle. Tämä lisää työn merkityksellisyyttä, työhyvinvointia ja sitoutumista organisaatioon.

Ohessa olevaan infografiikkaan on koottu Gallupin tekemän maailmanlaajuisen tutkimuksen keskeisiä löydöksiä koskien sitouttamista ja sen vaikutusta organisaatioihin. Suomen luvut ovat hälyyttävän alhaisia. Vain 11 prosenttia työntekijöistä on aktiivisesti sitoutuneita työnantajiinsa. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää esimiesten ja johtajien sitoutumiseen, sillä pahoinvoivat johtajat levittävät huonoa oloa myös omiin tiimeihinsä.

Tuottaako strategiasi sen koko potentiaalin?

Kalliit strategiaprosessit eivät tuota tulosta?

Strategiaprosessit ovat usein kalliita ja aikaavieviä. Niihin osallistetaan laajasti organisaatioiden johtajia, päälliköitä ja työntekijöitä. Strategioilla linjataan tavoitteita ja keinoja joilla tavoitteisiin pyritään. Kuitenkin erään tutkimuksen mukaan useimmat strategiat tuottavat vain 63% niiden potentiaalisesta arvosta. Tämä johtuu suorituskuilusta (performance gap). Kuilua strategian ja toimeenpanon välille aiheuttavat ontuva kommunikaatio, yhteistyö, monitorointi, määrittelemättömät toimenpiteet ja hämärtynyt vastuullisuus.

Strategioita ja tavoitteita johdetaan edelleen usein erilaisilla powerpoint-esityksillä ja excel-tiedostoilla. Tavoitteiden viestiminen on hidasta. Organisaatiot kääntävät kurssia turbulentissa ympäristössä yhtä ketterästi kuin tankkerit merellä, kun ne voisivat oikeiden työkalujen avulla olla nopeastikin kurssia korjaavia kalaparvia.

Organisaation tieto on usein sirpaloitunutta ja siiloutunutta. Kukaan ei hallitse kokonaiskuvaa. Yhteistyö siilojen kesken on tuskallista tai mahdotonta, koska kenelläkään ei ole käsitystä siitä mitä toiset tekevät. Sirpaloituneessa ympäristössä on helppo puuhastella omiaan, vaikuttaa näin näennäisen tehokkaalta, mutta samalla vältellä vastuuta tuloksista. Kaikki tämä johtaa suorituskuiluun ja strategioiden tehottomuuteen.

Näihin organisatoriisiin ongelmiin olemme Targetorissa kehittäneet MyCyclen, joka palastelee organisaatiosi yhteiset tavoitteet ensin henkilökohtaisiksi tavoitteisiksi ja siitä eteenpäin arjen toimenpiteiksi. Tavoitteiden viestiminen on nopeaa, joustavaa ja mahdollistaa avoimen keskustelun tavoitteiden merkityksestä.