Strategiatyöstään palkittu Osuuskauppa Arina valitsi Targetor Pro:n strategiatyökalukseen

Pohjois-Suomen suurin yksityinen työnantaja Osuuskauppa Arina on tehnyt pitkäjänteistä strategiatyötä itse kehittämänsä Arinapuu –menetelmän avulla, jota käytetään koko yrityksen laajuisesti strategian jalkauttamiseen ja yrityskulttuurin levittämiseen. Arinapuu on palkittu mm. 925 Festivalissa syksyllä 2013.

Targetor Pro:ta räätälöitiin asiakkaan tarpeen mukaan siten, että Arinapuu siirretään sähköiseen muotoon Targetorin pilvipalveluun, ”sähköiseen Arinapuuhun”. Räätälöinnin yhteydessä Arinalle rakennettiin myös automaattisesti päivittyvät tasapainotetut tuloskortit siten, että yksikkö- ja vastuualuetasolla vastuuhenkilöillä on käytössään ajantasaiset tuloskortit, mikä mahdollistaa tuloskorttijohtamisen tuonnin lähemmäksi reaaliaikaa ja vähentää manuaalista työtä huomattavasti.

Arinapuu on keskeinen osa yrityksemme johtamista ja se on tuttu koko henkilöstöllemme. Targetor Pro:n avulla pystymme seuraamaan toimintasuunnitelmien toteutumista ja strategian jalkautumista vähällä vaivalla pitäen kiinni Arinapuun tuttuudesta. Voimme varmistua siitä, että toimintasuunnitelmat tukevat strategian toteutumista ja vievät toimintaa samaan suuntaan. Arvostamme tiedon ajantasaisuutta, avoimuutta ja sitä että strategian toimeenpanon seuranta toimintasuunnitelmineen ja tuloskortteineen löytyy yhdestä helppokäyttöisestä paikasta.”, kertoo Osuuskauppa Arinan kehitys- ja henkilöstöjohtaja Jari Karjalainen.

Sähköinen Arinapuu lanseerataan konsernissa vaiheittain syksyn 2016 aikana syyskuusta alkaen.

Osuuskauppa Arinan omistavat pohjoissuomalaiset kotitaloudet. Osuuskauppa Arinassa omistajien palvelujen ja hyötyjen kehittäminen edellyttää henkilökunnan ammattitaidon ylläpitoa ja kannattavaa liiketoimintaa. Arina huolehtii osaamisen kehittämisestä pitkäjänteisellä koulutustoiminnalla. Arina on vastuullinen pohjoissuomalainen työnantaja, joka palvelee omistajia tällä hetkellä noin 2 700 Arinalaisen voimin.

https://www.s-kanava.fi/web/arina/etusivu

Lisätietoja:
Jyri Leino
Toimitusjohtaja
jyri.leino@targetor.com
+358 40 508 8385

Millainen strategian tulisi olla?

 ”Miksi tehdä sellaista, jota ei voi linkittää mitenkään strategiaan?”

Tämä on kysymys, jota kysyn usein työssäni. Aina on tietenkin mahdollisuus, että strategia on puutteellinen tai sitä tehdessä on selkeästi jätetty ulos jokin osa, kuten kehittäminen, tai päinvastoin ns. normaali toiminta ja käsitellään näistä vain toista.

Voin kokemuksesta kertoa, että hieman pakotettukin tekemisen linkittäminen strategiaan, tai edes sen yrittäminen, opettaa organisaation jäseniä sen tilasta ja avaa uusia ajatuksia strategiseen pohdintaan. Olen kuullut linkittämistä yrittäneiltä kommentteja kuten; ”Eihän me tuollaista edes oikeasti yritetä”, ”Miten tätä ei ole meidän strategiassa?”, ”Miksi kukaan ei ole tehnyt tämän tavoitteen eteen mitään?”. Nämä kysymykset luovat hyvän pohjan toiminnan kehittämiselle ja antavat hyvän sysäyksen sen määrätietoiselle aloittamiselle. Ja kun tavoitteisiin linkitettyä tekemistä vielä aletaan seurata tarkemmin, niin strategian kehittämisen pohjaksi saadaan erittäin mielenkiintoista dataa.

Millainen strategian sitten tulisi olla?

Strategian suunnittelu on vaikeaa, koska ideaalitilanne olisi se, että kaikki tekeminen organisaatiossa saataisiin yhdistettyä strategisiin tavoitteisiin, mutta kuitenkin siten, että strategialla olisi selkeää ohjaavuutta.

Mielestäni on hyvä, jos strategian avulla voidaan kuvailla tahtotilan mukainen organisaatio ja se mitä organisaatio tekee. Vaikka jokin tietty päätavoite ei olisi tämän vuoden kärkihanke (tms.), kaikkiin päätavoitteisiin pitää olla sisällytetty linjaus, mikä ohjaa henkilöitä eri osissa organisaatiota tekemään oikeita päätöksiä. Jos päätavoitteet eivät ole linjaavia, tulisi organisaation vision tai arvojen antaa pohjaa näille päätöksille.

Koko organisaation toivottua toimintaa kuvaava strategia on hyvä pohja, jonka avulla perustekemistä voidaan ohjata oikeaan suuntaan. Mutta jos suuria muutoksia ja toiminnan merkittävää uudistusta halutaan saada aikaa, ei kaikkeen toimintaan voida kuitenkaan keskittyä samalla intensiteetillä. Tämän vuoksi useat organisaatiot valitsevat merkittävimpiä kärkihankkeita tai painottavat valittuja strategisia tavoitteita lyhemmällä aikavälillä.

Kärkihankkeiden toteuttaminen vaatii sen, että niihin oikeasti panostetaan enemmän sovitun ajanjakson aikana, koska muuten koko fokusointiajatus menee hukkaan ja hankkeista voi tulla pitkäkestoisia toivotaan-toivotaan -tapauksia.

Unohdetaanko ne joiden toiminnot eivät suoraan liity valittuihin kärkihankkeisiin?

Merkittävää kärkihankkeita toteuttaessa on se, erityisesti monialaisessa organisaatiossa, että myös ne toiminnot jotka eivät ole suoraan ajamassa kärkihankkeita, saavat tarpeeksi resursseja omaan normaaliin tekemiseensä. Jos jokin yksikkö jää pidemmällä aikavälillä jatkuvasti ulos päähankkeiden johdosta, voi sillä olla suurtakin vaikuttavuutta työn merkittävyyteen ja koettuun arvostukseen. Tietenkin organisaation strategia, toimintatapa tai –alue voi jättää jotkin yksiköt jo lähtökohtaisesti soittamaan kakkosviulua. Tällaisissa tilanteissa organisaation johdon on tarvittavaa viestiä taka-alalle jäävien yksiköiden henkilöstölle se, että mikä merkitys heillä on koko organisaation menestymisen kannalta.

The Execution Trap?

Toimitusjohtajamme Jyri Leino kirjoitti aiemmin talvella strategian ja sen toteuttamisen välisestä kuilusta ja samaan aihepiiriin tämä minunkin pohdiskeluni johtaa lopuksi. Strategian tulisi siis olla tekijänsä näköinen ja sen toteutuksen ja seurannan suunniteltuna strategian tekemisen yhteydessä. Jos strategia tehdään ”valmiiksi” ja vasta sitten aletaan miettiä, miten sitä toteutetaan ja toteumaa seurataan, ollaan helposti vaikeuksissa.

Strategia voidaan pitää koko toimintaa kuvailevana tai tiiviinä ja yksinkertaisena päätavoitteiden listauksena ja kylkeen voidaan lisätä mahdolliset hankkeet, joihin resursseja fokusoidaan eri hetkinä. Tämä valinta vaikuttaa esimerkiksi siihen, millainen on yksiköiden rooli omien tavoitteidensa asetannassa ja millä eri tasoilla toteutumista seurataan. Strategioiden tekeminen ja käytäntöön vieminen onkin haasteellista ja koko organisaation potentiaalin kannalta erittäin merkittävää toimintaa, siksi myös niin kiinnostavaa.

Mikä on sinun näkemyksesi toimivasta strategiasta?

Osallistu keskusteluun @ LinkedIn & facebook & Twitter!

Tai ota yhteyttä:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932

 

Mittarit ja niiden ikuinen metsästys

Jaoimme vähän aikaa sitten hyvän kirjoituksen ”Viisi ikuisuuskysymystä strategiasta ja mittareista” AaltoPro:n sivuilta sosiaalisilla kanavillamme. Mittarit, niiden löytämisen vaikeus ja lopullinen merkityksellisyys tulevat vastaan todella usein jutellessani asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme tai liidiemme kanssa. Asia on pyörinyt mielessäni usein parin vuoden ajan, joten yritän nyt kirjoittaa ajatukseni aiheesta auki.

Ollako mittareita, vai eikö olla?

Mittarit ovat tarpeellisia siksi, että ne ovat konkreettisia, niistä saadaan helposti tarkka arvo. Mittarit ovat merkittäviä erityisesti sellaisissa tilanteissa joissa toteumatietoa on paljon ja se on eri muodoissa. Alansa tunteva johtaja pystyy tekemään päätöksiä monimutkaisissa asioissa eri mittareista tulevan tiedon ja asiantuntijoiden laadullisten analyysien perusteella.

Toisaalta mittarien käyttö voi olla  käytännössä ongelmallista, koska mittarin toteumaan vaikuttaa yleensä moni seikka. Esimerkiksi palkitsemiseen liitetyt mittarit ja niiden tavoitetasot on vaikeaa määrittää siten, että kaikille työntekijöille mahdollisuus kannustimeen/bonukseen olisi samanlainen ja että tavoitteen toteumaan olisi todella mahdollista vaikuttaa omalla tekemisellä. Epäreilut kannustinjärjestelmät voivat helposti luoda eriarvoisuutta ja jopa vihamielisyyttä organisaation sisällä.

Toiseksi, harvoin hyvää ohjaavaa strategista tavoitetta voidaan mitata vain yhdellä mittarilla, vaikka tavoite olisikin jo tarkentava, ei päätason tavoite. Usean mittarin liittäminen tavoitteisiin voi tehdä toteuman seurannasta monimutkaista, mutta joissain tilanteissa voi olla ratkaisu monipuolisen datan hyödyntämiselle. Joskus tavoitteille ei vaan löydy sopivaa mittaria. Tällöin hölmöintä on liittää väkisin jokin hieman asiaan liittyvä (tai hatusta heitetty) mittari tavoitteeseen, koska näin ohjataan ihmisiä uskomaan vääriin syy-seuraussuhteeseen ja annetaan väärää kuvaa siitä, miten ei kannata ja miten kannattaa toimia.

Olen aina rakastanut tilastoja ja kertyvää dataa, mutta tiedän, ettei lukuihin voi aina luottaa sokeasti. Merkittävää on käyttää erilaisia tilastoja (mittareita) ja arvioida niiden syntymistä sekä vaikuttavuutta. Mielestäni aina tavoitteellisten kokonaisuuksien toteutumisen arvioinnissa tarvitaan asiantuntijan näkemystä siitä, miksi mittari näyttää mitä näyttääkään, mikä siihen johti ja mitä se tarkoittaa tulevaisuudelle. Jos ulkopuolisena luet jonkin organisaation toimintakertomusta ja siellä kerrotaan lukuja ja prosentteja, harvoin saat niistä lisää merkittävää tietoa, jos asiantuntija ei ole avannut näitä toteumalukuja.

Miksi mittari näyttää vihreää?

On tietenkin mukavaa aina kun jonkin itselle asetetun mittarin tavoitetaso täyttyy. Mutta kävipä miten tahansa, ehkä merkittävämpää on se, miten paljon oma tai oman yksikön tekeminen on vaikuttanut mittarin toteumaan ja miten mittarin arvo vaikuttaa niihin merkittäviin strategisiin tavoitteisiin, mitä on yhdessä sovittu. Tekemisen ja sen vaikuttavuuden arviointi on koko toiminnan kehittämisen ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Taloudelliset mittarit ovat yleisesti käytössä, mutta Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmin mukaan tekeminen ei silti useinkaan ole rahamääräistä. Suorituksen johtamisessa pitää mitata sekä maalia että keinoja, eli tekemistä, joilla maalia kohti pyritään.

Usein mittarointi on helppoa kohdistaa taloudellisiin tavoitteisiin, mutta taloustavoitteiden toteumat ovat juuri usean eri asian lopputuloksia, eivätkä ne kerro mitään mitä organisaation konepellin alla on tapahtunut. Näin ollen taloudellisten toteumien arvioinnin yhteydessä on löydettävä se, mitä tavoitteiden eteen on todellisuudessa tehty ja millä eri asioilla on ollut liiketoiminnallisia vaikutuksia. Taloudellisiin tavoitteisiin tuijottaminen ja niihin keskittyminen voi taas helposti tukahduttaa strategisen ajattelun muista näkökulmista. Kärjistettynä, pelkästään leikkaamalla ei kehitetä toimintaa tai luoda tulevaisuuden kilpailuetua.

Mitkä ovat sinun kokemuksesi mittareista? Kerro meille!

Osallistu keskusteluun @ LinkedIn & facebook & Twitter!

 

Bloggaamassa tällä kertaa:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932

Lieksa: Uusi strategia tulossa, Targetor Pro tukena

Lieksan kaupunki otti Targetor Pron käyttöönsä huhtikuun alusta. Lieksassa toteutetaan jo 30.4. -osavuosikatsaus Targetor Prolla, kuten myös tämän jälkeen loput vuoden 2016 raportoinnit. Lieksalaiset eivät jääneet turhaan odottamaan uuden strategiansa valmistumista, vaan alkoivat päättäväisesti toimeen. Raportointien toteuttaminen toimii hyvänä harjoituksena siihen, kun ohjelmaan mallinnetaan Lieksan uusi kaupunkistrategia, jota aletaan toteuttamaan ensi vuoden alusta.

Lähtökohtaisena ideana olikin, että tämän vuoden ”harjoittelulla”, kerätään kokemuksia ja näkemyksiä tulevaa vuotta varten, samalla kun totutetaan käyttäjät palveluun ja helpotetaan koko kaupungin raportointia.

Lieksan kaupungin strategiatyöryhmä on kaupunginjohtajan johdolla pohjustanut jo tulevaa strategiaa tämän vuoden alkupuoliskolla ja kuntalaiset ovat päässeet osallistumaan työhön kuntalaisfoorumeissa: Voit lukea lisää prosessista ja tämän hetken tilanteesta lieksa.fi-osoitteesta: http://goo.gl/KRwCoH

Ohjelman käyttöönottotilaisuus järjestettiin Lieksassa maaliskuun loppumetreillä. Lieksan lukion auditoriossa pidetyssä tilaisuudessa päästiin mukavasti kouluiseen tunnelmaan, kun opettajana toiminut Targetorin yhteisömanageri Eero Leinonen antoi innokkaille oppilailleen lopuksi vielä kotitehtäviä.

”Ylivoimaisesti parhaiten uuteen ohjelmaan pääsee käsiksi kokeilemalla itse ja tekemällä omaa oikeaa sisältöä, hyvin määriteltyyn pohjaratkaisuun”, Eero tarkentaa tehtävien laatua. ”Jo heti alkuvaiheessa me kannustamme käyttäjiämme kokeilemaan ohjelmaa rohkeasti ja miettimään itselle sopivia käyttötarkoituksia, sekä antamaan palautetta. Näin käyttäjät pääsevät tekemään itse haluamiaan asioita palvelulla ja samalla saadaan lisättyä sitoutumista ohjelmaan. Targetor Pro on luotu turvallisesti siten, etteivät käyttäjät saa itse tehtyä mitään lopullisesti peruuttamatonta ja lisäksi kiitetty asiakaspalvelumme vastaa erittäin nopeasti yhteydenottoihin, joten kokeileminen ja ohjelman käyttäminen on turvallista, vaivatonta ja siihen saa myös tarvittaessa apua”, Eero perustelee.

PS. Avusta puhuen, tukipalvelumme Zendeskin mukaan keskimääräinen vastausaikamme oli maaliskuussa 0,1 tuntia (helmikuussa 0,3 tuntia). Tämä on paremmin, kuin 99,7 % muista Zendesk-asiakkaista. Ottakaa yhteyttä!

Targetorilta toivotetaan Lieksalle tavoitteellista kevättä!

Lisätietoja:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932

OYY haluaa strategiansa integroiduksi osaksi toimintaansa

Targetor aloitti maaliskuun alusta yhteistyön Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. OYY on Oulun yliopistossa perustutkintoa opiskelevan etu- ja palvelujärjestö sekä toimii yleisesti opiskelijoiden puolella eri asioissa. Yhteistyö aloitettiin nopealla aikataululla ja yhteinen sävel löytyi heti alkuun. Ylioppilaskunnan strategia ja toimintasuunnitelman projektit mallinnettiin pohjaksi palveluun, jotta työntekijät ja hallitus pääsevät suunnittelemaan ja seuraamaan toimintaansa järjestelmällisesti yhteen paikkaan.

”Otimme Targetor Pron käyttöön, koska haluamme saada uuden strategiamme integroiduksi osaksi toimintaamme ja seurata tavoitteidemme toteutumista aktiivisesti. Käytämme ohjelmaa toimintasuunnitelman linkittämiseen strategian kanssa ja näiden seuraamiseen. Ehkä varsinaista ongelmaa ei ole aiemminkaan ollut, mutta haluamme Targetor Pron auttavan meitä tekemään parempaa strategista suunnittelua ja niiden suunnitelmien muuttumista käytännön toiminnaksi ja osaksi organisaatiomme tarinaa.” OYY:n pääsihteeri Eero Manninen toteaa.

Käyttöönottokoulutus saatiin järjestettyä nopeasti pohjaratkaisun luonnin jälkeen. Ylioppilaskunnan työntekijät ja hallituksen jäsenet olivat aktiivisesti mukana aamupäivällä pidetyssä koulutuksessa ja saivat jo esimerkillisesti omia toimintasuunnitelmaan liittyviä tekemisiä näppäiltyä palveluun. Osallistujien joukosta saatiin hyvää palautetta ja myös ehdotuksia eri asioista mitä järjestelmällä voitaisiin myös seurata.

”Käyttöönottokoulutus sujui tosi hyvin ja jouhevasti, jengi vaikutti olevan innoissaan työkalusta”, Manninen kommentoi tilaisuuden jälkeen.

Targetorin porukka on alkanut innostuneesti yhteistyöhön kotikaupunkinsa aktiivisen sekä edistyksellisen järjestön kanssa ja haluaa toivottaa OYY:lle tavoitteellista vuotta 2016!

OYY.fi >

Lisätietoja:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932

”The Execution Trap”, osa 1

Törmäsin vastikään Harvard Business Review’issä Roger L. Martinin artikkeliin ”The Execution Trap”, joka nostaa esiin strategiatyössä valitettavan usein ilmenevän kuilun itse strategian laatimisen ja sen toteuttamisen välillä. Mitään kuilua ei tietenkään pitäisi olla, sillä hyvä strategia on hyvä vain jos se toteutetaan ja sen tulokset ovat toivotunlaisia.

“Corporate strategy has two equally important aspects, interrelated in life but separated to the extent practicable here in our study of the concept. The first of these is formulation; the second is implementation.” – Kenneth Andrews: The Concept of Corporate Strategy 1971

Syitä, jonka vuoksi strategia ei toteudu käytännössä tai se toteutuu vain osittain, on tutkittu paljonkin ja syitä on lukematon määrä. Yksi yleisimmistä ja vakavimmista liittyy strategiaa tukeviin toimintasuunnitelmiin. Pahinta on tietenkin se, ettei mitään toimintasuunnitelmia ole. Toisaalta, ei tilanne ole juurikaan parempi jos toimintasuunnitelmat vievät eri suuntaan kuin strategiassa on määritelty, tai jos niitä ei toteuteta. Oma riskinsä on sillekin, ettei tiedetä miltä osin suunnitelmat toteutuvat tai ovat toteutumatta.

Toimintasuunnitelmista toimintaan

Kun asetettuja tavoitteita kohti lähdetään kulkemaan, organisaation pitäisi toimintasuunnitelmien osalta varmistaa, että

  • laaditut toimintasuunnitelmat tukevat tavoitteeseen pääsemistä
  • laadittujen toimintasuunnitelmat ovat laadullisesti niin tasokkaita, että ne toteuttamalla tavoitteet on mahdollista toteuttaa
  • laaditut toimintasuunnitelmat toteutuvat aidosti, eivätkä jää vain hyviksi aikeiksi
  • toimintasuunnitelmien toteutus on vastuutettu, ne on aikataulutettu ja niiden toteutumisella on säännöllinen seuranta.
  • nämä asiat voidaan helposti tarkistaa, päivittää ja raportoida.

Jos koet, että organisaatiossanne on näiden suhteen parantamisen varaa tai haluat nähdä mitä nykyaikaisia työkaluja asian hallintaan on olemassa – ota yhteyttä, istutaan alas ja käydään organisaatiosi tarpeet lävitse ja sovitaan ilmaisesta demomallinnuksesta – hämmästyisin, ellemme pystyisi olemaan avuksenne! Targetor PRO:n avulla organisaatiosi strategia mallinnetaan helposti seurattaviksi palasiksi jonka avulla pystyt taklaamaan kaikki yllä esitetyt mahdolliset esteet.

Muista seikoista jotka estävät strategiaa toteutumasta ja Targetorin vastauksista niihin kirjoitan tuonnempana.

Lue lisää Targetor Pro:sta osoitteessa http://www.targetor.com/mallinnus/

Lisätietoja:
Jyri Leino
Toimitusjohtaja
+358 40 508 8385
jyri.leino@targetor.com

Digijohtaja, uskalla muuttaa perinteistä

Uudessa hallitusohjelmassa puhutaan digitalisaation tuomista säästöistä, mutta tarkempia selvityksiä säästöjen syntymisestä ei voida vielä sanoa varmaksi. Nämä säästöt ovatkin tapauskohtaisia. Säästöjen realisoitumisen peruspilareihin kuuluu turhan manuaalisen työn automatisointi, viestinnän kehittäminen ja tiedon järjestelmällisyyden parantuminen. Näiden lisäksi on merkittävää, että johtajat ottavat koko toimintaympäristön digitaalisen kehityksen huomioon ja uskaltavat kehittää omaa, sekä organisaationsa toimintaa sen mukana.

Kuten varmasti on selvää, pelkkä digijohtaminen ei varmastikaan tule korvaamaan perinteistä johtamista kokonaisuudessaan, mutta se antaa uuden, erilaisen viestintäkanavan jokaisen johtajan käytettäväksi.

Mitä tahansa järjestelmiä organisaatiossa käytetään tai ollaan ottamassa käyttöön, johtajan tulisi käyttää niitä mahdollisimman aktiivisesti. On totta, ettei johtajan välttämättä tule osata ohjata tehtaan jokaista prosessinvaihetta hoitavaa konetta tai käyttää Illustratoria kuin graafinen suunnittelija. Kaikkien ohjelmien ainakin jonkintasoinen tuntemus on kuitenkin merkittävää erilaisia päätöksiä tehdessä. Erityisesti johtajan tulee olla esimerkillisen aktiivinen organisaation käyttämissä viestinnän, seurannan taikka suunnittelun palveluissa. Tämä kannustaa organisaation jäseniä käyttämään näitä ohjelmia, antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin ja voi näin luoda merkittävyyttä työntekemiseen ja tietoisuutta omien toimien vaikuttavuuteen organisaatiossa.

Tällaiset ohjelmat mahdollistavat erilaisen, suoremman kommunikaatiokanavan eri organisaatiotasojen, yksiköiden ja toimipisteiden jäsenille. Koska lähtökohtaisesti digitaalisessa ympäristössä kaikki ovat samalla viivalla, saadaan kommunikaatiosta tasavertaisempaa työntekijän asemasta ja sijainnista riippumatta. Digikommunikaatiokanavat mahdollistavat erilaisten ihmisten osallistumisen keskusteluun. Sellaisten henkilöiden, joiden ei ole luontaista osallistua keskusteluun aktiivisesti palavereissa tai kahvipöydässä, kynnys osallistua voi madaltua, kun kommunikoimaan pääsee järjestelmän välityksellä. Tällä tavoin on mahdollista saada myös hiljaisten ääni kuuluviin organisaatiossa.

Digitaalisilla järjestelmillä voidaan myös tukea tavoitteellista johtamista ja vastuuttamista. Automatisointia käytetään viestinnän tukena, esimerkiksi muistutuksina ja kehotuksina tarttumaan toimeen oikeina aikoina. Kaiken kaikkiaan, oikein suunniteltuna ja hoidettuna digitalisointi johtaa tietojen järjestelmällisyyden kasvuun, jolloin organisaation viestintä paranee ja suunnittelu- sekä kehitystyö helpottuvat.

Yhteenvetona muutama ohje digitalisaation toteutuksessa:

  • Ei väännetä vain ”sitä samaa” ohjelmalla, vaan uutta oppimalla kehitetään koko toimintaa/toimintakenttää
  • Jotta merkittävää hyötyä voidaan saavuttaa, myös prosessien on kehityttävä
  • Kaiken tekemisen lähtökohta tulee olla asiakkaan saavuttama arvo, älä sorru hetkellisiin ”oispa kiva”-mielenjohteisiin
  • Uskalla muuttaa tekemistä, osallista ja iteroi
  • Tee avointa. Uusia käyttötarkoituksia löytyy jaetuista rajapinnoista ja lähdekoodeista
  • Kerää dataa järjestelmällisesti ja hyödynnä sitä

Ota yhteyttä:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932

Jyri Leino aloittaa Targetorin uutena toimitusjohtajana

Targetor Oy on kutsunut Jyri Leinon (OTK, KTM) yrityksen osakkaaksi ja toimitusjohtajaksi. Yritys hakee lisää voimaa kasvuunsa johdon strategiatyökalujen ohjelmistoissa.

Leinon pitkäaikainen kokemus suur- ja PK- yritysten asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä tukee Targetorin tavoitetta kasvaa markkinoiden tunnetuimmaksi ja luotetuimmaksi työkalutuottajaksi, jonka tuotteiden avulla organisaatioiden johto pystyy varmistamaan strategisten suunnitelmiensa jalkautumisen, tehtyjen toimintasuunnitelmien toteutumisen, näkemään toteutumisen kipukohdat ja raportoimaan kehityksen”, kommentoi hallituksen jäsen Jukka Korhonen.

Rekrytoinnin myötä saamme yritykseen pitkäaikaista ja rutinoitua kokemusta liikkeenjohdosta. Sen lisäksi, että kokemus hyödyttää kunta-asiakkaitamme, voimme lähteä rohkeasti auttamaan myös yritysmaailmaa. Johtamisen ongelma on molemmissa maailmoissa sama – strategiatyön olennaiselle osalle – sen toteutumisen seurannalle – ei ennen Targetoria ollut helppoa työkalua. Olemme voimakkaasti sitoutuneet kuntamaailman asiakkaisiimme, jonka lisäksi haluamme tarjota osaamistamme yritysmaailmaan – olen iloinen uudesta kehitysaskeleestamme, toteaa Raimo Kuismin Targetorin hallituksesta.

Nähtyäni Targetor Pro:n ymmärsin että jollei tuotetta olisi, sellainen pitäisi kehittää välittömästi. Organisaatioiden ongelma on hyvin usein se, ettei laadittu strategia toteudu arjessa tai mikä vielä kurjempaa, se ettei varmuudella tiedetä toteutuuko se hyvin, vähän vai ei ollenkaan. Siinä missä tuloslaskelmat tarjoavat peruutuspeilin tehtyjen toimien onnistumiselle, Targetor Pro on ”sykemittari” joka kertoo visuaalisesti helposti ymmärrettävällä ja ennakoivalla tavalla strategian arjen tasolle viedyn jalkauttamisen onnistumisesta, Leino kommentoi. Tuotteidemme avulla haluamme asiakaslähtöisellä tavalla auttaa asiakkaitamme varmistamaan, että heidän laatimansa strategia toteutuu käytännössä kaikilla tasoilla jonka lisäksi toteutumista voidaan mitata ja seurata visuaalisesti helpolla tavalla.

Leino aloittaa tehtävässään 13. tammikuuta.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja, Jyri Leino, 040 5088385

Asiakkuuspäällikkö, Eero Leinonen, 040 5697932

 

Monenlaista seurattavaa, yksi järjestelmä

Nykyaikaisten organisaatioiden tuottama, seuraama ja päätöksiin tarvitsema datamäärä kasvaa jatkuvasti. Koska saatavilla olevien datamassojen määrä lisääntyy, on merkittävää mitä dataa kukakin näkee ja mistä se on saatavilla. Ihminen ei pysty mitenkään omaksumaan ja hyödyntämään kaikkea mahdollista nykyään saatavilla olevaa tietoa. Tämän vuoksi organisaatioiden on päätettävä mikä on oleellista tietoa, ja erityisesti, mikä on oleellista millekin eri yksiköille tai kullekin henkilölle.

Tiedolla johtaminen on yksi tämän hetken pinnalla olevista käsitteistä, niin kuntakentällä kuin yritysmaailmassakin.

Tietojenhallinta ja tietojenkäsittely ovat koko organisaation johtamisen kannalta merkittäviä kokonaisuuksia. Johtaminen on suurimmaksi osaksi viestintää, ja organisaation sisäisen viestinnän sekä seurannan toteuttamiseen käytetään yhä enemmän ja enemmän erilaisia järjestelmiä. Tämä voi aiheuttaa henkilöstölle ongelmia, kun on koottava tietoa eri lähteistä, muisteltava missä kyseinen asia nyt olikaan ja kaiken lisäksi vielä muistettava salasanat näihin eri paikkoihin.

Targetor haluaa tukea organisaatioita näiden haasteiden edessä, helpottamalla tiedonhallintaa, viestintää, johtamista ja korvaamalla usean järjestelmän ratkaisuja.

Targetor Pro –järjestelmä on tehty moniulotteiseksi siten että perustoimintojen avulla ja omalla sisällönmuotoilulla, jokainen organisaatio ja yksikkö voi toteuttaa omannäköistänsä seurantaa ja johtamista.

Targetor Pro:n suurin käyttäjäsegmentti ovat kuntaorganisaatiot ja yleisimmin ne toteuttavat palvelulla tavoitteidensa suunnittelua ja seurantaa, sekä raportointia valtuustolle ja hallitukselle. Sitovien tavoitteiden vastuuttaminen ja seuranta muodostavat jämerän pohjan kuntien talousarvio-, osavuosikatsaus-, tilinpäätösraportoinnille. Usein tämä yksikkökohtaisten tavoitteiden toteuma muodostuu yksikön asiantuntijoiden arvioiden yhteenvedosta.

Toinen Targetor Pro:n peruskäyttötapa on yksikkökohtainen johtaminen ja tarkempi toimenpiteiden suunnittelu sekä vastuuttaminen. Tässä mallissa toimenpiteiden tiloista kertyy eri tavoitteille toteutumisen taso, eli voidaan nähdä helposti missä asti ollaan menossa tavoitteeseen liittyvien tehtävien hoidossa.

Monesti näitä kahta edellä mainittua käytetään hybridimallina, jossa vain ylempi taso on koko organisaation nähtävillä oletuksena ja yksiköiden yksityiskohtaisemmat toimenpiteet vain heidän omassa käytössään. Tällä pyritään siihen, ettei kenellekään kerry ylitsepääsemätöntä vuorta informaatiota, vaan itselle merkityksellisistä asioista voi pysyä tarkemmin kärryillä ja halutessaan voi nähdä muiden yksiköiden tekemisestä yhteenvetoa nopeammin ja helpommin.

Tämän parivaljakon kylkeen tai korvaajaksi löytyy monia erilaisia käyttötarkoituksia, joilla Targetor Pro:n käyttäjät viestivät, johtavat ja seuraavat. Yleisiä lisukkeita tavoitteiden rinnalle on erilaisten numeraalisten mittareiden seuranta ja talouslukujen raportointi yksiköittäin. Nämä numerot liittyvät esimerkiksi asiakastyytyväisyyteen, rakennuspinta-alaan, sähkönkulutukseen, käyttöasteisiin, tilinpäätöslukuihin. Käyttäjät voivat helposti valita omat seurattavat asiansa.

Targetor Pro:ta käytetään myös riskienhallintaan, vaikuttavuuden arviointiin, organisaation muutoksen etenemisen seurantaan, laatujärjestelmäraportointiin, projektienhallintaan ja moneen muuhun.

Kaikki tämä numeraalinen data ja laadullinen arviointi saadaan palvelun avulla helposti ymmärrettävään visuaaliseen muotoon. Helpon seurannan lisäksi merkittävä etu palvelussa onkin se, että juuri muokattavuuden ja erilaisten yhtäaikaisten käyttömahdollisuuksien vuoksi sillä voidaan korvata kokonaan toisia järjestelmiä ja näin ollen helpottaa käyttäjien taakkaa ohjelmistoviidakossa.

Targetor toimii ja tulee toimimaan myös jatkossakin avoimen datan ja rajapintojen puolestapuhujana. Meidän mielestämme digitalisaation ja tietojärjestelmien käytön suurimmat hyödyt saadaan esille, kun työntekijät ja johtajat voivat mahdollisimman yksinkertaisesti seurata erilaista merkittävää tietoa ja jakaa omaa tietämystään helposti muiden saataville. Avoin data, avoimet rajapinnat ja eri toimijoiden yhteistyö luovat merkittäviä mahdollisuuksia tämän saavuttamisessa.

Ensi kerralla tarkemmin digitalisaatiosta ja johtamisesta nykyaikaisessa ympäristössä.

Lisätietoja: eero.leinonen@targetor.com

Lohjan kaupungissa oivallettiin erilaisia käyttötapoja

Targetorin uusi yhteistyökumppani Lohjan kaupunki suorittaa jo loppuvuoden 2015 strategisen seurantansa Targetor Pro:lla ja vuoden 2016 talousarvion pohjat ovat valmiina palvelussa. Ohjelma on esitelty käyttäjille ja sitä kommentoitiin yksinkertaiseksi käyttää.

Aiemmin kaupungin tavoitteiden seurantaa tehtiin samantyyppisellä mallilla, Excel- ja Word-ohjelmistoja käyttäen. Targetorin tarjoamana keskitettynä tietokantaratkaisuna saamme tämän prosessin toteutettua selvästi tehokkaammin, perustelee Lohjan kaupungin keskushallinnon toimialajohtaja Pasi Perämäki.

Heti käytön alkuvaiheessa lohjalaiset oivalsivat perinteisen vuosiraportoinnin lisäksi, että ohjelmalla on muitakin hyödyllisiä käyttökohteita heille.

Lohjan kaupungin tietohallinto alkaa tekemään omaa projektienhallintaansa Targetor Pro:lla. Tietohallinto käyttää palvelua projektien vastuuttamiseen, seurantaan ja raportointiin. Pro muistuttaa sähköposti-ilmoituksin vastuuhenkilöitä projektien deadlinejen lähestyessä ja helpottaa näin johtamista sekä raportoinnin ajantasaisuutta.

”Tässä meidän muutostilanteessamme, Targetor Pro oli erinomainen ratkaisu saada meidän projektit nopeasti hallintaan, Perämäki lisää.

Palveluun luotiin yhteistyöllä projektinhallinta-pohja ja ensimmäiset projektit ovatkin jo seurannassa ohjelman avulla.

Lohjan kaupungissa on suunnitteilla ja lähiaikoina toteutuksen alla organisaatiouudistus. Kaupungin keskushallinnon johdolla myös organisaatiouudistukseen liittyviä toimenpiteitä ja suunnitelmia seurataan Targetor Pro:n avulla. Eri organisaatioyksiköille voidaan helposti luoda järjestelmään tehtävälista, joka on helppoa pitää ajan tasalla. Näin organisaatiouudistuksen etenemistä voidaan seurata helposti koko kaupungin tai eri yksiköiden osalta.

Kummassakin mainitussa tapauksessa syntyvää seurantatietoa saadaan lajiteltua esimerkiksi päivämäärien, valmiusasteen, tekstisisällön, näkökulmien sekä tavoitetyyppien mukaan ja halutun tiedon raportointi on vaivatonta. Merkittävä etu käyttäjille on lisäksi se, että kaikki tämä voidaan tehdä vaivattomasti samalla järjestelmällä, kuin koko kaupungin tavoitteiden seuranta talousarvio- ja tilipäätösprosessissa.

Targetor kannustaa ja haastaa käyttäjiään löytämään omanlaisiaan käyttömalleja palvelulle, jotka toimivat juuri heidän kohdallaan ja josta voi syntyä mahdollista lisäarvoa.

Onko sinulle idea miten sinä voisit hyötyä tehokkaasta seurannasta? Ota yhteyttä: eero.leinonen@targetor.com