Toukokuun alussa Kuopiossa järjestetyssä Kunnallisjohdon seminaarissa puitiin monipuolisesti ja -äänisesti kuntakentän ajankohtaisia asioita. Esillä olivat niin rakenteelliset muutokset kuten sote-uudistus, kunnan hankintoihin liittyvät kiemurat (ja miten niitä jatkossa voisi helpottaa) sekä käynnillään olevat hallitusneuvottelut Suomen lähitulevaisuudesta. Myös yritysten ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen toimi punaisena lankana lähes kaikissa teemoissa. Kaikissa puheenvuoroissa korostui yhteistyö ja kumppanuus eri toimijoiden välillä.

Seminaarin yhden mielenkiintoisimmista puheenvuoroista piti kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen dosentti Juha Kostiainen. Kostiainen toi esille nykypäivän haasteellisen toimintaympäristön kuntakentällä. Monimutkaisessa rakenteellisessa kuntayhtymäavaruudessa demokratian edistäminen on yhä vaikeampaa, vastuut ovat hämärtyneet ja itse toiminnan sekä päätöksenteon haltuunottaminen mutkikkaampaa. Ratkaisuksi Kostainen esittää mm. yhteistyön vahvistamista ja uudenlaista kuntarakennetta.

http://nokkelakaupunki.fi/2014/12/12/kolme-kuntatyyppia-parantaisivat-palveluita-ja-vahvistaisivat-demokratiaa/

Lisää Kostiaisen ajatuksia kaupunkikehittämisestä voit lukea osoitteesta  http://nokkelakaupunki.fi/

Lisäksi Kostiainen nosti esille alunperin Henry Mintzbergin ajatuksia uudenlaisesta johtajuudesta, communityshipistä (https://www.youtube.com/watch?v=Fs9RN5-4-p8), joka istuu erinomaisesti kuvaamaan kuntien kehittämiseen tarvittavasta johtajuudesta. Mintzbergin mukaan communityship on jotain leadershipin (http://en.wikipedia.org/wiki/Leadership) ja kansalaisuuden välimaastoon sijottuvaa. Se ei ole perinteistä karismaattista sankarijohtajuutta, ei ylätason visiointia eikä mikromanageerausta. Kysymys on pikemminkin jaetusta ja omistautuneesta johtajuudesta, jossa rohkaistaan, kannustetaan ja sitoutetaan ihmiset, niin kunnan työntekijät kuin kuntalaiset tavoittelemaan yhteistä hyvää. Yksinkertaisimmllaan Minztbergin ajatus tiivistyy lauseeseen “Kun tehdään yhdessä, se johtaa parempaan”.

Targetor on pitkän uransa aikana saanut kunnian työskennellä monenlaisten organisaatioiden kanssa. Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen on usein haastavaa, sillä toimijoiden erilaiset tavoitteet ja strategiat sekä toiminnan moniäänisyys tekee toimintaympäristöstä heterogeenisen. Minkälaista johtajuutta tämänkaltaisen verkostomaisen toiminnan johtaminen vaatii ja kenen itse asiassa pitäisi johtaa? Onko communityship kuntamaailman uusi musta?

Targetorin ydinosaaminen strategian implementoinnissa sähköisten työkalujen avulla on omiaan tukemaan uudenlaista johtajuutta ja yhteistyöverkostoja hyödyntävää toimintamallia. Myös professori Markku Sotarauta on tutkimuksissaan todennut, että johtajan merkittävin rooli kaupunkikehittämisessä on yhdistää strategiset pyrkimykset ja toimintaympäristöstä nousevat uudet mahdollisuudet. Tarvitaan siis jatkuvaa ja systemaattista toiminnan seuraamista,  läpinäkyviä toimintamalleja ja tietoa eri toimijoita yhdistävistä tavoitteista sekä tilannetajua etenemisen mahdollisuuksista kulloisissakin tilanteissa. Tätä työtä Targetor on enemmän kuin mielellään edistämässä yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa.