Osallistuin toukokuussa Suomen Ekonomien järjestämään koulutuspäivään, jossa aiheena oli Menestyvän työyhteisön peruspilarit, ja puhujana organisaatiopsykologi Pekka Järvinen. Hänellä on pitkä käytännön kokemus yritysten ja julkisen hallinnon koulutuksessa sekä konsultoinnissa. Järvinen on erikoistunut erilaisten organisaatioiden muutos-, kehittämis- ja konfliktitilanteisiin.
Lähtökohtaisena tavoitteena koulutuksella itselleni oli kehittää itseäni työyhteisön jäsenenä, esimiehenä ja lisäksi löytää mahdollisia toimivia perusteita asiakkaidemme toimintaympäristöihin.
Mielenkiintoista oli se, että suurella osalla toimivan työyhteisön perusteista on selkeä yhteys Targetor Pro -palveluun. Nämä tekijät liittyvät erityisesti haasteisiin joiden kanssa asiakkaamme ja lukuisat organisaatiot kamppailevat johtamisen ja yhteisen tekemisen saralla. Ajattelin, että olisi hyvä kirjoittaa ajatuksiani ylös aiheesta.
Ennen kuin pääsimme itse työyhteisöä kannatteleviin peruspilareihin, Järvinen kertoi, että hänen kokemuksensa mukaan 90 % työyhteisöjen tehottomuudesta, huonosta ilmapiiristä, motivaatiosta johtuvat rakenteellisista ongelmista ja vain 10 % henkilökohtaisista syistä.
Mielenkiintoinen väite, mutta harvoin voidaan todeta että ongelmat johtuvat vain toisesta näistä, vaan rakenteelliset ongelmat vahvistavat henkilökohtaisia ongelmia ja päinvastoin. Järvinen pystyi koulutuksessaan purkamaan asian helposti ymmärrettävään muotoon ja omien kattavien kokemuksiensa ja esimerkkien kautta perustelemaan, että rakenteellisilla ongelmilla on usein kuitenkin suurempi merkitys. Toisaalta tämä onkin antoisampi tilanne esimiehen ja johtamisen kannalta, sillä rakenteelliset ongelmat ovat niitä, joihin voi itse vaikuttaa tai jotka voi ratkaista kokonaan. Mutta hei, käydäänpä itse työyhteisöä kantavat pilarit läpi.
Menestyvän työyhteisön peruspilarit
Koulutuksen selkärankana toimineita menestyvän työyhteisön peruspilareita Järvinen esitteli kuusi kappaletta. Näiden pilareiden pohjalla tulee olla Selkeä organisaation perustehtävä. Tämä tarkoittaa sitä, että koko organisaation olemassaolon tarkoitus on kristallinkirkas ja yhteiset arvot, strategiat sekä tavoitteet ovat yleisesti ymmärrettynä. Jos tätä pohjaa ei ole, on organisaation erittäin vaikeaa päästä toimivaan tilaan, menestymään.
Toimivan työyhteisön peruspilarit (c) Pekka Järvinen
Työntekoa tukeva organisaatio & Työntekoa palveleva johtaminen:
Organisaatio on työntekemisen väline, jonka pitää antaa mahdollisuus tehdä oikeita asioita. Organisaatiorakenteen ei tulisi estää yksiköiden välistä toimintaa ja rakenteen tulisi kehittyä sitä myötä, kun organisaation Perustehtävä muovautuu ja kehittyy. Johtamisen tärkeimpiä tehtäviä on taas antaa aikaa ajattelulle ja luottoa työntekijöille. Viestintä tulisi hoitaa mahdollisimman avoimesti ja tehtyä työtä tulisi arvostaa.
Selkeät töiden järjestelyt:
Jokaisella organisaation jäsenellä pitää olla selkeää mitä vastuita hänelle kuuluu, mihin hän voi vaikuttaa ja ehkä myös ne asiat, mistä hänen ei tarvitse huolehtia. Yhtäaikaisten, monitasoisten ja -vaiheisten projektikokonaisuuksien läpivieminen esim. maantieteellisesti hajautetussa organisaatiossa yhteistyöllä voi olla vaikeaa ja lähes ainoa mahdollisuus on, että pienemmille toimenpiteille määritetään vastuuhenkilö, joka loppujen lopuksi vastaa toteutumisesta. Vastuuttaminen antaa niin työn organisoijalle, kuin vastuuhenkilöllekin helpotuksen.
Yhteiset pelisäännöt:
Yhteiset pelisäännöt ovat ”aina olemassa”, mutta yleistä on, että eri henkilöt tulkitsevat yhteisiä pelisääntöjä eri tavalla. Monesti eri yksiköiden välillä tulkinnat samoista ”pelisäännöistä” vaihtelevat merkittävästikin. Tämän vuoksi perustoimintaohjeet ja säännöt olisi tärkeää määritellä näkyvästi ja viestiä avoimesti. Niin selkeisiin töiden järjestelyihin ja yhteisiin pelisääntöihin pätee ns. Kurinalaisuuden kulttuuri:
”Se vaatii yhtäältä noudattamaan johdonmukaisesti järjestelmää, mutta toisaalta se antaa ihmisten toimia järjestelmän puitteissa vapaasti ja vastuullisesti.” Jim Collins (Good to Great, 2001)
Tutkin opintojeni aikana kaupanalan työntekijöiden valtaistamista, joka on nostanut useita yrityksiä täysin eri tasolle, tehokkuuden ja työntekijöiden hetkessä tekemien onnistuneiden asiakaskohtaisten päätösten kautta. Kurinalaisuuden kulttuurin ja valtaistamisen kummankin ajatus onkin, että kun organisaation perustehtävä on selvillä ja yhteiset pelisäännöt ovat tietyllä tasolla, voi jokainen työntekijä tehdä parhaita ratkaisuja itse. Kun ratkaisua/vahvistusta ei tarvitse hankkia esimieheltä, ovat tilannekohtaiset ratkaisut nopeampia ja yleensä johtavat parempaan lopputulokseen asiakkaan kannalta.
Avoin vuorovaikutus:
Johtaminen on viestintää, kahdensuuntaista vuorovaikutusta. Myös koko organisaation yhteinen tekeminen vaati jatkuvaa vuorovaikutusta. Organisaation menestyksen kannalta; selkeän organisaation perustehtävän ja yhteisten pelisääntöjen välittymisen, selkeän töiden järjestelyn onnistumiseksi, on merkittävää, että viestitään avoimesti. Avoimuuden merkitys korostuu erityisesti epäselvissä ja ongelmallisissa tilanteissa, koska niiden käsittelyn viivästyessä jännitteet ja väärinkäsitykset vain kuormittavat koko organisaation tekemistä.
Toiminnan jatkuva arviointi:
Monesti työyhteisöt paahtavat kovalla tahdilla eteenpäin, mutta tekevät asiat niin kuin aina ennenkin. Vaikka tulosta voi tälläkin tavalla tulla, on tärkeää pysähtyä ajoittain analysoimaan mitä on tehty, mihin ne teot on vaikuttanut, mitä on saavutettu ja ollaanko matkalla oikeaan suuntaan. Erityisen merkittävää tekemisen arviointi on tietenkin silloin kun asiat eivät toteudu toivotunlaisesti.
”Kokemus opettaa, mutta vain kun sitä arvioi.”
Seuranta on helppoa mieltää tylsäksi raportoinniksi ja päivänselvyyksien lateluksi, jonka vuoksi se myös helposti unohtuu tekemättä tarpeellisella tasolla. Hyvin suunniteltu olennaisten asioiden aktiivinen seuranta voi ohjaavuutensa lisäksi olla hyvä motivaattori ja samalla keino näyttää oma osaaminen sekä viestiä omista onnistumisistaan esimiehelle tai kollegoille.
Kokonaisuutena, menestyvän työyhteisön peruspilareiden suora yhteys Targetorin sielunmaisemaan ja jokaiseen työpäivääni oli jopa häkellyttävän selkeä.
Targetor Pron avulla pystymme:
- viestimään yhteistä suuntaa, kirkastamaan organisaation perustehtävää
- lisäämään merkittävyyttä
- vastuuttamaan ja priorisoimaan
- poistamaan yksiköiden välisiä kuiluja
- lisäämään avoimuutta
- tukemaan yhteisesti sovittuja prosesseja
- tehostamaan aktiivisen seurannan tekemistä siten, että sitä voi ja haluaa tehdä useammin
- tekemään parempia päätöksiä ja analyysejä joka puolella organisaatiota.
Nämä ovat niitä asioita joihin me uskomme ja joiden kautta organisaatioiden on helpompi toimia, voida hyvin ja saavuttaa tavoitteitaan.
Mikä on sinun mielestä merkittävintä työyhteisön toimivuuden ja tavoitteiden toteutumisen kannalta? Kommentoi facebookissa, LinkedInissä tai ota yhteyttä!
Yhteisöllisin terveisin,
Eero
Eero Leinonen
Asiakkuuspäällikkö
Targetor Oy
eero.leinonen@targetor.com
+358 40 569 7932
Ps. Kiitokset Pekalle hyvästä ja mukaansatempaavasta koulutuksesta!
