Jaoimme vähän aikaa sitten hyvän kirjoituksen ”Viisi ikuisuuskysymystä strategiasta ja mittareista” AaltoPro:n sivuilta sosiaalisilla kanavillamme. Mittarit, niiden löytämisen vaikeus ja lopullinen merkityksellisyys tulevat vastaan todella usein jutellessani asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme tai liidiemme kanssa. Asia on pyörinyt mielessäni usein parin vuoden ajan, joten yritän nyt kirjoittaa ajatukseni aiheesta auki.
Ollako mittareita, vai eikö olla?
Mittarit ovat tarpeellisia siksi, että ne ovat konkreettisia, niistä saadaan helposti tarkka arvo. Mittarit ovat merkittäviä erityisesti sellaisissa tilanteissa joissa toteumatietoa on paljon ja se on eri muodoissa. Alansa tunteva johtaja pystyy tekemään päätöksiä monimutkaisissa asioissa eri mittareista tulevan tiedon ja asiantuntijoiden laadullisten analyysien perusteella.
Toisaalta mittarien käyttö voi olla käytännössä ongelmallista, koska mittarin toteumaan vaikuttaa yleensä moni seikka. Esimerkiksi palkitsemiseen liitetyt mittarit ja niiden tavoitetasot on vaikeaa määrittää siten, että kaikille työntekijöille mahdollisuus kannustimeen/bonukseen olisi samanlainen ja että tavoitteen toteumaan olisi todella mahdollista vaikuttaa omalla tekemisellä. Epäreilut kannustinjärjestelmät voivat helposti luoda eriarvoisuutta ja jopa vihamielisyyttä organisaation sisällä.
Toiseksi, harvoin hyvää ohjaavaa strategista tavoitetta voidaan mitata vain yhdellä mittarilla, vaikka tavoite olisikin jo tarkentava, ei päätason tavoite. Usean mittarin liittäminen tavoitteisiin voi tehdä toteuman seurannasta monimutkaista, mutta joissain tilanteissa voi olla ratkaisu monipuolisen datan hyödyntämiselle. Joskus tavoitteille ei vaan löydy sopivaa mittaria. Tällöin hölmöintä on liittää väkisin jokin hieman asiaan liittyvä (tai hatusta heitetty) mittari tavoitteeseen, koska näin ohjataan ihmisiä uskomaan vääriin syy-seuraussuhteeseen ja annetaan väärää kuvaa siitä, miten ei kannata ja miten kannattaa toimia.
Olen aina rakastanut tilastoja ja kertyvää dataa, mutta tiedän, ettei lukuihin voi aina luottaa sokeasti. Merkittävää on käyttää erilaisia tilastoja (mittareita) ja arvioida niiden syntymistä sekä vaikuttavuutta. Mielestäni aina tavoitteellisten kokonaisuuksien toteutumisen arvioinnissa tarvitaan asiantuntijan näkemystä siitä, miksi mittari näyttää mitä näyttääkään, mikä siihen johti ja mitä se tarkoittaa tulevaisuudelle. Jos ulkopuolisena luet jonkin organisaation toimintakertomusta ja siellä kerrotaan lukuja ja prosentteja, harvoin saat niistä lisää merkittävää tietoa, jos asiantuntija ei ole avannut näitä toteumalukuja.
Miksi mittari näyttää vihreää?
On tietenkin mukavaa aina kun jonkin itselle asetetun mittarin tavoitetaso täyttyy. Mutta kävipä miten tahansa, ehkä merkittävämpää on se, miten paljon oma tai oman yksikön tekeminen on vaikuttanut mittarin toteumaan ja miten mittarin arvo vaikuttaa niihin merkittäviin strategisiin tavoitteisiin, mitä on yhdessä sovittu. Tekemisen ja sen vaikuttavuuden arviointi on koko toiminnan kehittämisen ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Taloudelliset mittarit ovat yleisesti käytössä, mutta Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmin mukaan tekeminen ei silti useinkaan ole rahamääräistä. Suorituksen johtamisessa pitää mitata sekä maalia että keinoja, eli tekemistä, joilla maalia kohti pyritään.
Usein mittarointi on helppoa kohdistaa taloudellisiin tavoitteisiin, mutta taloustavoitteiden toteumat ovat juuri usean eri asian lopputuloksia, eivätkä ne kerro mitään mitä organisaation konepellin alla on tapahtunut. Näin ollen taloudellisten toteumien arvioinnin yhteydessä on löydettävä se, mitä tavoitteiden eteen on todellisuudessa tehty ja millä eri asioilla on ollut liiketoiminnallisia vaikutuksia. Taloudellisiin tavoitteisiin tuijottaminen ja niihin keskittyminen voi taas helposti tukahduttaa strategisen ajattelun muista näkökulmista. Kärjistettynä, pelkästään leikkaamalla ei kehitetä toimintaa tai luoda tulevaisuuden kilpailuetua.
Mitkä ovat sinun kokemuksesi mittareista? Kerro meille!
Osallistu keskusteluun @ LinkedIn & facebook & Twitter!
Bloggaamassa tällä kertaa:
Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932
