”Miksi tehdä sellaista, jota ei voi linkittää mitenkään strategiaan?”
Tämä on kysymys, jota kysyn usein työssäni. Aina on tietenkin mahdollisuus, että strategia on puutteellinen tai sitä tehdessä on selkeästi jätetty ulos jokin osa, kuten kehittäminen, tai päinvastoin ns. normaali toiminta ja käsitellään näistä vain toista.
Voin kokemuksesta kertoa, että hieman pakotettukin tekemisen linkittäminen strategiaan, tai edes sen yrittäminen, opettaa organisaation jäseniä sen tilasta ja avaa uusia ajatuksia strategiseen pohdintaan. Olen kuullut linkittämistä yrittäneiltä kommentteja kuten; ”Eihän me tuollaista edes oikeasti yritetä”, ”Miten tätä ei ole meidän strategiassa?”, ”Miksi kukaan ei ole tehnyt tämän tavoitteen eteen mitään?”. Nämä kysymykset luovat hyvän pohjan toiminnan kehittämiselle ja antavat hyvän sysäyksen sen määrätietoiselle aloittamiselle. Ja kun tavoitteisiin linkitettyä tekemistä vielä aletaan seurata tarkemmin, niin strategian kehittämisen pohjaksi saadaan erittäin mielenkiintoista dataa.
Millainen strategian sitten tulisi olla?
Strategian suunnittelu on vaikeaa, koska ideaalitilanne olisi se, että kaikki tekeminen organisaatiossa saataisiin yhdistettyä strategisiin tavoitteisiin, mutta kuitenkin siten, että strategialla olisi selkeää ohjaavuutta.
Mielestäni on hyvä, jos strategian avulla voidaan kuvailla tahtotilan mukainen organisaatio ja se mitä organisaatio tekee. Vaikka jokin tietty päätavoite ei olisi tämän vuoden kärkihanke (tms.), kaikkiin päätavoitteisiin pitää olla sisällytetty linjaus, mikä ohjaa henkilöitä eri osissa organisaatiota tekemään oikeita päätöksiä. Jos päätavoitteet eivät ole linjaavia, tulisi organisaation vision tai arvojen antaa pohjaa näille päätöksille.
Koko organisaation toivottua toimintaa kuvaava strategia on hyvä pohja, jonka avulla perustekemistä voidaan ohjata oikeaan suuntaan. Mutta jos suuria muutoksia ja toiminnan merkittävää uudistusta halutaan saada aikaa, ei kaikkeen toimintaan voida kuitenkaan keskittyä samalla intensiteetillä. Tämän vuoksi useat organisaatiot valitsevat merkittävimpiä kärkihankkeita tai painottavat valittuja strategisia tavoitteita lyhemmällä aikavälillä.
Kärkihankkeiden toteuttaminen vaatii sen, että niihin oikeasti panostetaan enemmän sovitun ajanjakson aikana, koska muuten koko fokusointiajatus menee hukkaan ja hankkeista voi tulla pitkäkestoisia toivotaan-toivotaan -tapauksia.
Unohdetaanko ne joiden toiminnot eivät suoraan liity valittuihin kärkihankkeisiin?
Merkittävää kärkihankkeita toteuttaessa on se, erityisesti monialaisessa organisaatiossa, että myös ne toiminnot jotka eivät ole suoraan ajamassa kärkihankkeita, saavat tarpeeksi resursseja omaan normaaliin tekemiseensä. Jos jokin yksikkö jää pidemmällä aikavälillä jatkuvasti ulos päähankkeiden johdosta, voi sillä olla suurtakin vaikuttavuutta työn merkittävyyteen ja koettuun arvostukseen. Tietenkin organisaation strategia, toimintatapa tai –alue voi jättää jotkin yksiköt jo lähtökohtaisesti soittamaan kakkosviulua. Tällaisissa tilanteissa organisaation johdon on tarvittavaa viestiä taka-alalle jäävien yksiköiden henkilöstölle se, että mikä merkitys heillä on koko organisaation menestymisen kannalta.
The Execution Trap?
Toimitusjohtajamme Jyri Leino kirjoitti aiemmin talvella strategian ja sen toteuttamisen välisestä kuilusta ja samaan aihepiiriin tämä minunkin pohdiskeluni johtaa lopuksi. Strategian tulisi siis olla tekijänsä näköinen ja sen toteutuksen ja seurannan suunniteltuna strategian tekemisen yhteydessä. Jos strategia tehdään ”valmiiksi” ja vasta sitten aletaan miettiä, miten sitä toteutetaan ja toteumaa seurataan, ollaan helposti vaikeuksissa.
Strategia voidaan pitää koko toimintaa kuvailevana tai tiiviinä ja yksinkertaisena päätavoitteiden listauksena ja kylkeen voidaan lisätä mahdolliset hankkeet, joihin resursseja fokusoidaan eri hetkinä. Tämä valinta vaikuttaa esimerkiksi siihen, millainen on yksiköiden rooli omien tavoitteidensa asetannassa ja millä eri tasoilla toteutumista seurataan. Strategioiden tekeminen ja käytäntöön vieminen onkin haasteellista ja koko organisaation potentiaalin kannalta erittäin merkittävää toimintaa, siksi myös niin kiinnostavaa.
Mikä on sinun näkemyksesi toimivasta strategiasta?
Osallistu keskusteluun @ LinkedIn & facebook & Twitter!
Tai ota yhteyttä:
Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932
