Uudessa hallitusohjelmassa puhutaan digitalisaation tuomista säästöistä, mutta tarkempia selvityksiä säästöjen syntymisestä ei voida vielä sanoa varmaksi. Nämä säästöt ovatkin tapauskohtaisia. Säästöjen realisoitumisen peruspilareihin kuuluu turhan manuaalisen työn automatisointi, viestinnän kehittäminen ja tiedon järjestelmällisyyden parantuminen. Näiden lisäksi on merkittävää, että johtajat ottavat koko toimintaympäristön digitaalisen kehityksen huomioon ja uskaltavat kehittää omaa, sekä organisaationsa toimintaa sen mukana.
Kuten varmasti on selvää, pelkkä digijohtaminen ei varmastikaan tule korvaamaan perinteistä johtamista kokonaisuudessaan, mutta se antaa uuden, erilaisen viestintäkanavan jokaisen johtajan käytettäväksi.
Mitä tahansa järjestelmiä organisaatiossa käytetään tai ollaan ottamassa käyttöön, johtajan tulisi käyttää niitä mahdollisimman aktiivisesti. On totta, ettei johtajan välttämättä tule osata ohjata tehtaan jokaista prosessinvaihetta hoitavaa konetta tai käyttää Illustratoria kuin graafinen suunnittelija. Kaikkien ohjelmien ainakin jonkintasoinen tuntemus on kuitenkin merkittävää erilaisia päätöksiä tehdessä. Erityisesti johtajan tulee olla esimerkillisen aktiivinen organisaation käyttämissä viestinnän, seurannan taikka suunnittelun palveluissa. Tämä kannustaa organisaation jäseniä käyttämään näitä ohjelmia, antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin ja voi näin luoda merkittävyyttä työntekemiseen ja tietoisuutta omien toimien vaikuttavuuteen organisaatiossa.
Tällaiset ohjelmat mahdollistavat erilaisen, suoremman kommunikaatiokanavan eri organisaatiotasojen, yksiköiden ja toimipisteiden jäsenille. Koska lähtökohtaisesti digitaalisessa ympäristössä kaikki ovat samalla viivalla, saadaan kommunikaatiosta tasavertaisempaa työntekijän asemasta ja sijainnista riippumatta. Digikommunikaatiokanavat mahdollistavat erilaisten ihmisten osallistumisen keskusteluun. Sellaisten henkilöiden, joiden ei ole luontaista osallistua keskusteluun aktiivisesti palavereissa tai kahvipöydässä, kynnys osallistua voi madaltua, kun kommunikoimaan pääsee järjestelmän välityksellä. Tällä tavoin on mahdollista saada myös hiljaisten ääni kuuluviin organisaatiossa.
Digitaalisilla järjestelmillä voidaan myös tukea tavoitteellista johtamista ja vastuuttamista. Automatisointia käytetään viestinnän tukena, esimerkiksi muistutuksina ja kehotuksina tarttumaan toimeen oikeina aikoina. Kaiken kaikkiaan, oikein suunniteltuna ja hoidettuna digitalisointi johtaa tietojen järjestelmällisyyden kasvuun, jolloin organisaation viestintä paranee ja suunnittelu- sekä kehitystyö helpottuvat.
Yhteenvetona muutama ohje digitalisaation toteutuksessa:
- Ei väännetä vain ”sitä samaa” ohjelmalla, vaan uutta oppimalla kehitetään koko toimintaa/toimintakenttää
- Jotta merkittävää hyötyä voidaan saavuttaa, myös prosessien on kehityttävä
- Kaiken tekemisen lähtökohta tulee olla asiakkaan saavuttama arvo, älä sorru hetkellisiin ”oispa kiva”-mielenjohteisiin
- Uskalla muuttaa tekemistä, osallista ja iteroi
- Tee avointa. Uusia käyttötarkoituksia löytyy jaetuista rajapinnoista ja lähdekoodeista
- Kerää dataa järjestelmällisesti ja hyödynnä sitä
Ota yhteyttä:
Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932
