Lohjan kaupungissa oivallettiin erilaisia käyttötapoja

, , ,

Targetorin uusi yhteistyökumppani Lohjan kaupunki suorittaa jo loppuvuoden 2015 strategisen seurantansa Targetor Pro:lla ja vuoden 2016 talousarvion pohjat ovat valmiina palvelussa. Ohjelma on esitelty käyttäjille ja sitä kommentoitiin yksinkertaiseksi käyttää.

Aiemmin kaupungin tavoitteiden seurantaa tehtiin samantyyppisellä mallilla, Excel- ja Word-ohjelmistoja käyttäen. Targetorin tarjoamana keskitettynä tietokantaratkaisuna saamme tämän prosessin toteutettua selvästi tehokkaammin, perustelee Lohjan kaupungin keskushallinnon toimialajohtaja Pasi Perämäki.

Heti käytön alkuvaiheessa lohjalaiset oivalsivat perinteisen vuosiraportoinnin lisäksi, että ohjelmalla on muitakin hyödyllisiä käyttökohteita heille.

Lohjan kaupungin tietohallinto alkaa tekemään omaa projektienhallintaansa Targetor Pro:lla. Tietohallinto käyttää palvelua projektien vastuuttamiseen, seurantaan ja raportointiin. Pro muistuttaa sähköposti-ilmoituksin vastuuhenkilöitä projektien deadlinejen lähestyessä ja helpottaa näin johtamista sekä raportoinnin ajantasaisuutta.

”Tässä meidän muutostilanteessamme, Targetor Pro oli erinomainen ratkaisu saada meidän projektit nopeasti hallintaan, Perämäki lisää.

Palveluun luotiin yhteistyöllä projektinhallinta-pohja ja ensimmäiset projektit ovatkin jo seurannassa ohjelman avulla.

Lohjan kaupungissa on suunnitteilla ja lähiaikoina toteutuksen alla organisaatiouudistus. Kaupungin keskushallinnon johdolla myös organisaatiouudistukseen liittyviä toimenpiteitä ja suunnitelmia seurataan Targetor Pro:n avulla. Eri organisaatioyksiköille voidaan helposti luoda järjestelmään tehtävälista, joka on helppoa pitää ajan tasalla. Näin organisaatiouudistuksen etenemistä voidaan seurata helposti koko kaupungin tai eri yksiköiden osalta.

Kummassakin mainitussa tapauksessa syntyvää seurantatietoa saadaan lajiteltua esimerkiksi päivämäärien, valmiusasteen, tekstisisällön, näkökulmien sekä tavoitetyyppien mukaan ja halutun tiedon raportointi on vaivatonta. Merkittävä etu käyttäjille on lisäksi se, että kaikki tämä voidaan tehdä vaivattomasti samalla järjestelmällä, kuin koko kaupungin tavoitteiden seuranta talousarvio- ja tilipäätösprosessissa.

Targetor kannustaa ja haastaa käyttäjiään löytämään omanlaisiaan käyttömalleja palvelulle, jotka toimivat juuri heidän kohdallaan ja josta voi syntyä mahdollista lisäarvoa.

Onko sinulle idea miten sinä voisit hyötyä tehokkaasta seurannasta? Ota yhteyttä: eero.leinonen@targetor.com

Smart governance osallistaa kansalaiset uusin keinoin

Poliittinen osallistuminen on muuttunut ja tulee muuttumaan tulevina vuosina. Valitettavasti kansalaisten luottamus demokraattisiin instituutioihin on heikentynyt, ja omaan lähipiiriin vaikuttaminen tehdään muutoin kuin poliittisin keinoin. Erilaiset liikkeet ovat nostaneet päätään ihmisten kokiessa asioiden muuttamisen poliittisin keinoin vaikeaksi ellei jopa mahdottomaksi. Kiinnostus luottamustehtävien hoitoa kohtaan on laskenut.

Samanaikaisesti läpinäkyvyyden vaatimus on nostanut päätään. Tutkimusten mukaan kansalaiset haluaisivat erilaista vuorovaikutusta päätöksenteon tueksi. Osallistumismahdollisuuksien edellytys on riittävä tieto eli se, että kunta tiedottaa valmistelusta ja päätöksistä kaikenikäisille ymmärrettävästi.

Miten smart governance eli älykäs hallinto voi auttaa kuntia osallistamaan asukkaitaan yhteisiin päätöksiin? Älykkäässä hallinnossa käytetään teknologiaa tukemaan ja helpottamaan parempaa suunnittelua ja päätöksentekoa. Sen päämääränä on parantaa demokraattisia prosesseja, tarjota uusin tavoin kansalaisille mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja tuoda tietoa mielenkiintoisessa muodossa keskustelun tueksi.

Smart governance osallistaa kaikki yhdessä uudenlaiseen kansalaisinnovointiin ja parhaimmillaan tarjoaa suoran kanavan asukkaille kertoa alueidensa kuulumisia, ongelmia ja ehdottaa päättäjille ratkaisuehdotuksia. Se myös antaa luottamushenkilöille ja työntekijöille kanavan tuoda päätöksiä ja niiden vaikutuksia esille, avata uudenlaisia ikkunoita yhteisiin asioihin ja osoittaa, että osallistumisella on väliä.

Targetorin palvelut mahdollistavat älykkään hallinnon ja uudenlaisten informaatio- ja keskustelukanavien avaamisen niin kansalaisille kuin päätöksentekijöille. Keskustelemme mielellämme lisää smart governancen mahdollisuuksista kanssasi.

Tuottaako strategiasi sen koko potentiaalin?

, ,

Kalliit strategiaprosessit eivät tuota tulosta?

Strategiaprosessit ovat usein kalliita ja aikaavieviä. Niihin osallistetaan laajasti organisaatioiden johtajia, päälliköitä ja työntekijöitä. Strategioilla linjataan tavoitteita ja keinoja joilla tavoitteisiin pyritään. Kuitenkin erään tutkimuksen mukaan useimmat strategiat tuottavat vain 63% niiden potentiaalisesta arvosta. Tämä johtuu suorituskuilusta (performance gap). Kuilua strategian ja toimeenpanon välille aiheuttavat ontuva kommunikaatio, yhteistyö, monitorointi, määrittelemättömät toimenpiteet ja hämärtynyt vastuullisuus.

Strategioita ja tavoitteita johdetaan edelleen usein erilaisilla powerpoint-esityksillä ja excel-tiedostoilla. Tavoitteiden viestiminen on hidasta. Organisaatiot kääntävät kurssia turbulentissa ympäristössä yhtä ketterästi kuin tankkerit merellä, kun ne voisivat oikeiden työkalujen avulla olla nopeastikin kurssia korjaavia kalaparvia.

Organisaation tieto on usein sirpaloitunutta ja siiloutunutta. Kukaan ei hallitse kokonaiskuvaa. Yhteistyö siilojen kesken on tuskallista tai mahdotonta, koska kenelläkään ei ole käsitystä siitä mitä toiset tekevät. Sirpaloituneessa ympäristössä on helppo puuhastella omiaan, vaikuttaa näin näennäisen tehokkaalta, mutta samalla vältellä vastuuta tuloksista. Kaikki tämä johtaa suorituskuiluun ja strategioiden tehottomuuteen.

Näihin organisatoriisiin ongelmiin olemme Targetorissa kehittäneet MyCyclen, joka palastelee organisaatiosi yhteiset tavoitteet ensin henkilökohtaisiksi tavoitteisiksi ja siitä eteenpäin arjen toimenpiteiksi. Tavoitteiden viestiminen on nopeaa, joustavaa ja mahdollistaa avoimen keskustelun tavoitteiden merkityksestä.

Big data: kaupunkisuunnittelun tulevaisuus?

,

Nykyään merkittävä osa laitteista, rakennuksista ja ihmisistä tuottaa tietoa joka on julkisesti saatavilla. Big data –ajatus perustuukin juuri sille että tietoa kertyy esimerkiksi ihmisten tweeteistä, statuspäivityksistä, ostotapahtumista tai vaikkapa julkisilla paikoilla olevien lamppujen sensoreista tai rakennusten liukuovista. Ruotsissa Linköpingin yliopisto yhteistyössä Acreo-tutkimusinstituutin kanssa on ottanut aimo harppauksia diodin kehittämisessä, jonka voi painaa muoviin ja paperiin ja jonka taajuus riittää puhelinten ja tavaroiden kommunikointiin.

Koska tieto on tarkempaa ja sitä saadaan yhä useammista laitteista, on saatavilla olevan datan määrä räjähtänyt käsiin. Nykyään tuotetaan kahdessa päivässä sama määrä dataa kuin ihmiskunnan kehittymisestä vuoteen 2003 oli tuotettu. Tämä datamäärä kasvaa tulevaisuudessa vielä lisää ns. Internet of things -ajattelun myötä, kun yhä useampi kodin tai työpaikan laite voidaan liittää verkkoon tuottamaan tietoa.

Tärkeää on siis löytää merkittävä ja itselle tarpeellinen informaatio tästä datatulvasta. Me Targetorilla haluamme olla mukana tulevaisuuden työelämän sekä hyvinvoinnin kehittämisessä ja siksi olemme erityisen kiinnostuneita, miten dataa kertyy työympäristöissä. Käytämme Targetorilla myös termiä Smart data, koska haluamme korostaa, että tarkoitus on löytää kaikesta kertyvästä datasta juuri ne tiedonjyväset, joilla on oikeasti merkitystä. Smart data helpottaa tilanneanalyysiä ja päätöksentekoa.

Toinen mielenkiintoinen ja haastava seikka on kerätyn datan havainnollinen visualisointi. ”Isoa dataa” ja informaation läpinäkyvyyttä yhdistetään jo maailmalla visualisointiin. Esimerkiksi 3D-mallinnettu Vancouver havainnollistaa erilaisia tilastoja värikoodien avulla kaupunginosien ja jopa yksittäisten rakennusten välillä. Saksassa taas uuden junaradan rakentamisen vaikutusta voidaan esittää ihmisille nettipalvelun kautta. Palvelussa kansalainen voi nähdä miltä kotikatu näyttäisi tulevaisuudessa jos rata rakennettaisiin sen läheisyyteen. Tällaisilla visualisoinneilla ja kertyvällä hyvinvointi-informaatiolla on varmasti suuri osa tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa.

Lue lisää BBC:n artikkelista!