Strategian päivittäminen on kunnille tärkeä mahdollisuus pysähtyä, tarkastella toimintaympäristöä ja varmistaa, että tulevaisuuden suunta on selkeä sekä johdolle että henkilöstölle. Hyvin tehty päivitys tuo linjakkuutta päätöksentekoon ja auttaa varmistamaan, että resursseja käytetään kuntalaisten parhaaksi.

1. Perusta strategia nykytilan analyysille

Ennen päivitystyön aloittamista on tärkeää kerätä ajantasainen kuva kunnan tilanteesta. Tähän kuuluu taloudellinen tilanne, väestökehitys, palvelutarpeet sekä toimintaympäristön muutokset. Faktoihin perustuva lähtökohta tekee strategiasta realistisen ja uskottavan.

2. Osallista henkilöstö ja kuntalaiset

Strategian päivittäminen onnistuu parhaiten, kun siihen otetaan mukaan eri näkökulmia. Henkilöstön osallistaminen tuo esiin arjen haasteet ja mahdollisuudet. Kuntalaisia voidaan kuulla esimerkiksi kyselyillä tai työpajoilla, mikä lisää sitoutumista päätettyihin linjauksiin.

3. Hyödynnä dataa ja mittareita

Kunnan strategia tarvitsee konkreettiset tavoitteet ja mittarit. Kun seuranta on selkeästi määritelty, pystytään arvioimaan, eteneekö kunta kohti asetettuja päämääriä. Datan avulla voidaan myös tunnistaa, missä asioissa tarvitaan lisäpanostusta ja missä voidaan olla tyytyväisiä saavutuksiin.

4. Linkitä strategia käytännön toimintaan

Strategia ei saa jäädä irralliseksi asiakirjaksi, vaan sen tulee näkyä arjen toiminnassa. Tämä tarkoittaa, että valtuuston päätökset, talousarvio ja palveluiden kehittäminen johdetaan strategisista linjauksista. Käytännön linkitys helpottaa henkilöstön työtä ja tekee strategiasta elävän.

5. Viesti selkeästi ja säännöllisesti

Strategia tulee tehdä ymmärrettäväksi. Kunnan johdon vastuulla on kertoa tavoitteista selkeästi ja toistuvasti eri kohderyhmille. Säännöllinen viestintä ja avoin keskustelu lisäävät luottamusta ja varmistavat, että suunta pysyy mielessä myös kiireen keskellä.

Strategian päivittäminen on kunnalle tilaisuus tarkentaa suuntaa ja varmistaa, että päätöksenteko perustuu ajankohtaiseen tietoon. Työ ei pääty hyväksymiseen, vaan jatkuu käytännön toimissa ja seurannassa. Kun tavoitteet, mittarit ja vastuut on määritelty selkeästi, strategia toimii johdonmukaisena ohjenuorana sekä luottamushenkilöille että henkilöstölle.

Talousarvioprosessi on yksi organisaatioiden tärkeimmistä vuosittaisista kokonaisuuksista. Sen avulla varmistetaan, että resurssit tukevat strategisia tavoitteita ja että tekeminen pysyy hallittuna. Perinteisesti prosessi on koettu raskaaksi, sillä tietoja kerätään monista eri lähteistä ja lopputuloksena syntyvän talousarviokirjan kokoaminen vaatii paljon manuaalista työtä.

Targetor Pro muuttaa tämän täysin. Se kokoaa kaikki vaiheet yhteen järjestelmään, yhdistää talouden ja strategian sekä tuottaa lopullisen talousarviokirjan suoraan julkaisuvalmiina.

Kaikki vaiheet samassa järjestelmässä

Targetor Pro digitalisoi talousarvioprosessin. Tekstiosiot, tavoitetaulukot ja taloustaulukot rakennetaan yhtenäisessä rakenteessa, jolloin tieto on koko ajan ajan tasalla ja helposti koottavissa. Taloustaulukot päivittyvät automaattisesti joko Talgraf-integraation kautta tai yleisellä integraatiolla, jolla taloustiedot saadaan suoraan ohjelmaan. Kopiointi eri tiedostoista tai versioiden vertailu ei ole enää tarpeen.

Strategia ja talous kytkettynä yhteen

Järjestelmä linkittää strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet osaksi talousarviota. Näin talousarviosta ei tule pelkkä numeroiden kokoelma, vaan sen yhteys organisaation pitkän aikavälin tavoitteisiin näkyy selkeästi. Yhdellä silmäyksellä on nähtävissä, miten miten eri yksiköiden tavoitteet tukevat strategian toteutumista.

Yhtenäiset pohjat helpottavat vuoden mittaan

Vuoden alussa luodut pohjat muodostavat perustan koko talousarviotyölle. Samaa rakennetta voidaan hyödyntää myöhemmin kuukausiraporteissa, osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä ilman ylimääräistä käsityötä. Rakenne on aina Kuntaliiton suositusten mukainen, mutta sitä voidaan muokata myös organisaation omien tarpeiden mukaan. Myös seuraavan vuoden talousarvion valmistelu helpottuu, kun valmiita sisältöjä voidaan siirtää eteenpäin.

Julkaisuvalmis talousarviokirja yhdellä painalluksella

Kun talousarvion valmistelu on valmis, järjestelmä kokoaa kaikki osat yhdeksi talousarviokirjaksi. Raportit ovat organisaation brändin mukaisia ja saavutettavia julkaisuja, jotka sisältävät kansilehdet, sisällysluettelot ja sivunumeroinnit valmiina. Näin erillistä taittotyötä tai viime hetken muokkausta ei tarvita.

Kokonaisuus hallussa ja läpinäkyvyys varmistettuna

Targetor Pro tuo läpinäkyvyyttä koko prosessiin. Organisaatiokaavio ja tiekartta kertovat, missä vaiheessa valmistelu ja seuranta etenevät, ja tieto pysyy yhdessä paikassa helposti hyödynnettävänä. Tämä säästää aikaa, vähentää virheiden mahdollisuutta ja tekee talousarviosta aidosti johtamisen työkalun.

Kunnissa tehdään tärkeää ja vaikuttavaa työtä, joka koskettaa jokaisen asukkaan arkea. Siksi on olennaista, että päätöksenteko, raportointi ja strateginen johtaminen perustuvat ajantasaiseen tietoon ja selkeään kokonaiskuvaan. Monet kuntaorganisaatiot hoitavat edelleen keskeisiä johtamisen ja raportoinnin tehtäviä Excelillä ja Wordilla. Ne ovat tuttuja ja helppokäyttöisiä, mutta riittävätkö ne enää nykyisessä toimintaympäristössä?

Vastaus on lyhyesti: eivät riitä. Tässä kolme syytä, miksi digitaaliset työkalut ovat välttämättömiä ja miten ne tukevat kuntaorganisaation kehittämistä.

1. Tieto hajallaan eri tiedostoissa vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista

Excel- ja Word-tiedostot saattavat toimia yksittäisten asioiden kirjaamiseen, mutta kun tietoa on paljon ja se on hajallaan eri kansioissa, kokonaiskuvan hahmottaminen vaikeutuu. Tämä korostuu erityisesti strategisessa johtamisessa, erilaisten seurantojen raportoinnissa ja toiminnan arvioinnissa.

Digitaaliset työkalut kokoaa tiedot yhteen näkymään. Esimerkiksi Targetorin avulla kunnan johto näkee yhdellä silmäyksellä, missä mennään tavoitteiden saavuttamisessa, miten eri toimenpiteet linkittyvät toisiinsa ja raportoida omilla valinnoilla asioita. Kun kaikki tieto on yhdessä paikassa, johtaminen on tietoon perustuvaa ja läpinäkyvää.

2. Yhteistyö ja vastuunjako helpottuvat

Excel-tiedostojen päivittäminen ja jakaminen useiden henkilöiden kesken on usein hankalaa. Versioita syntyy useita, ja ajan mittaan voi olla epäselvää, mikä on uusin tai oikea versio. Tämä aiheuttaa turhaa työtä ja epävarmuutta.

Digitaalisessa työkalussa eri käyttäjillä on selkeästi määritellyt roolit ja vastuualueet. Päivitykset ja tilannetiedot voidaan hoitaa suoraan järjestelmässä. Näin yhteistyö eri toimialojen välillä helpottuu ja päätöksenteon pohjaksi saadaan oikeaa ja ajantasaista tietoa.

3. Raportointi ja seuranta tehostuvat merkittävästi

Kunnan toiminnasta pitää raportoida säännöllisesti valtuustolle, asukkaille ja viranomaisille. Word- ja Excel-pohjainen raportointi vie aikaa ja vaatii usein manuaalista tietojen keruuta. Tämä on paitsi tehotonta, myös altista inhimillisille virheille.

Kun raportointi tapahtuu suoraan digitaalisesta järjestelmästä, se on nopeaa ja luotettavaa. Targetorin avulla kuntaorganisaatio voi tuottaa suositusten ja brändin mukaisia, helposti ymmärrettäviä raportteja suoraan järjestelmästä, mikä säästää aikaa ja parantaa viestinnän laatua sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Excel ja Word ovat edelleen hyödyllisiä työkaluja omassa roolissaan, mutta kunnan strateginen johtaminen, raportointia ja toiminnan jatkuva parantaminen vaativat enemmän. Digitaalisten työkalujen avulla kuntaorganisaatiot voivat toimia tehokkaammin, läpinäkyvämmin ja vaikuttavammin.

Targetorin ratkaisut on suunniteltu erityisesti julkisen sektorin tarpeisiin. Jos tavoitteenasi on parempi johtaminen ja selkeämmät toimintamallit, autamme mielellämme.

Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä, miten voimme tukea sinun kuntaasi.

Taloussuunnittelu on kunnissa keskeinen osa strategista johtamista. Valtuuston hyväksymä talousarvio toimii koko organisaation yhteisenä suunnitelmana. Se määrittää, mihin kunta käyttää varojaan ja millaisia vaikutuksia tavoitellaan. Tilinpäätös puolestaan kertoo, mitä vuoden aikana tapahtui, kuinka suunnitelmat toteutuivat ja mihin suuntaan kunta on menossa.

Kuntaliiton laatimat suositukset tukevat talousasiakirjojen valmistelua ja varmistavat, että sisältö on rakenteellisesti selkeä ja käyttötarkoitukseensa sopiva. Ne auttavat yhdistämään talouden, toiminnan ja strategian samaan kokonaisuuteen.

Talousarvio: Käytännön suunnitelma tavoitteiden toteuttamiseen

Talousarvio muodostaa perustan kunnan toiminnalle tulevana vuonna. Sen tehtävä on konkretisoida kuntastrategiassa määritellyt päämäärät ja osoittaa, mitä tavoitteita kunnassa tavoitellaan eri toimialoilla ja miten ne rahoitetaan.

Suunnitelma sisältää käyttötalous-, investointi-, tuloslaskelma- ja rahoitusosan. Näiden avulla osoitetaan:

  • kuinka palvelut ja investoinnit toteutetaan
  • mitä kustannuksia syntyy ja millaisia tuloja odotetaan
  • miten rahoitustarve katetaan

Tilinpäätös ja toimintakertomus: Tulosten ja kehityksen dokumentointi

Tilinpäätös kokoaa yhteen tiedot kunnan toiminnasta ja taloudesta. Sen avulla arvioidaan, miten asetetut tavoitteet toteutuivat ja miten varoja käytettiin. Toimintakertomuksessa kuvataan keskeiset tapahtumat, tehdyt ratkaisut ja niiden vaikutukset.

Talousarvion toteutumisvertailu muodostaa keskeisen osan tilinpäätöstä. Se näyttää, miten määrärahat ja tuloarviot toteutuivat käytännössä. Toteumaa verrataan valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin, mikä mahdollistaa toiminnan arvioinnin selkeässä muodossa.

Tilinpäätöksen laskelmat – tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase – esitetään kuntalain ja asetusten mukaisesti. Niiden lisäksi mukana on konsernitilinpäätös, mikäli kunta muodostaa konsernin. Selonteko riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta sisältyy toimintakertomukseen.

Suositusten rooli kunnassa

Kuntaliiton suositukset tarjoavat rakenteet, esimerkit ja periaatteet, joiden avulla talousasiakirjat laaditaan linjakkaasti. Ne ohjaavat huomioimaan mm.

  • tavoitteiden ja mittareiden yhteensopivuuden
  • suunnitelman ja raportoinnin yhtenäisyyden
  • taloudellisten ja toiminnallisten tietojen esittämisen ajantasaisesti ja ymmärrettävästi

Kun talousarviossa määritellään selkeästi suunnan ja tilinpäätöksessä osoitetaan toteumat, päätöksenteon laatu paranee. Valtuutetut, viranhaltijat ja kuntalaiset saavat kokonaiskuvan, jonka pohjalta voi arvioida toimintaa, kehittää johtamista ja suunnitella seuraavia vuosia.

Vinkki: Targetorin järjestelmissä on valmiit pohjat, jotka noudattavat Kuntaliiton suosituksia. Talousarvion ja tilinpäätöksen rakenne saadaan suoraan järjestelmään ilman manuaalista koostamista, ja kokonaisuus on muokattavissa kunnan omien tarpeiden mukaan.

Kuntaorganisaation arjessa toistuu monia tehtäviä, jotka vievät aikaa, kuormittavat henkilöstöä ja vaikuttavat suoraan palveluiden laatuun. Näitä tehtäviä ohjaavat prosessit, joiden toimivuus ratkaisee paljon. Optimointi ei tarkoita kaikkea uusiksi, vaan rakenteellista ja tavoitteellista parantamista, vaihe vaiheelta.

Tunnista kehittämisen tarve ja nykytila

Lähtökohta on ymmärrys siitä, mikä prosessi kaipaa kehittämistä ja miksi. Tilannekuvaa voi täydentää kysymällä:

  • Missä vaiheessa asiat hidastuvat?
  • Missä kohtaa syntyy epäselvyyksiä tai odottelua?
  • Mihin asioihin käytetään liikaa aikaa tai resursseja?

Kuvaamalla nykyiset toimintatavat selkeästi päästään nopeasti alkuun. Myös se, mikä toimii hyvin, kannattaa tuoda näkyväksi.

Rajaa kehitystyö

Koko organisaatiota ei tarvitse laittaa uusiksi. Yksi selkeä, rajattu prosessi riittää alkuun. Hyviä esimerkkejä ovat:

  • Palautteiden käsittely
  • Hankintojen suunnittelu ja toteutus
  • Päätösasioiden valmistelu
  • Riskien arviointi ja hallinta
  • Toiminnan ja talouden raportointi

Ota henkilöstö mukaan

Käytännön työssä syntyy paras tieto siitä, missä kohdissa prosessi kuormittaa tai tuottaa epävarmuutta. Kehittämisen kannalta merkityksellistä on kuunnella, ei pelkästään kysyä. Osallistaminen ei vaadi suuria työpajoja – yksinkertainen keskustelu tai lyhyt kysely voi riittää alkuun.

Piirrä prosessi näkyväksi

Usein prosessi elää käytännön tekemisen mukana ilman varsinaista dokumentointia. Kun vaiheita ja vastuuta kuvataan visuaalisesti, löytyy helposti kohtia, joissa tapahtuu turhaa odottelua tai toistoa. Näin kehittämistyö saa selkeän suunnan ja yhteisen kielen.

Hyödynnä teknologian mahdollisuudet

Digitaaliset työkalut voivat tukea prosessien mallintamista, tiedon keräämistä ja vaikuttavuuden seurantaa. Strategisen johtamisen, raportoinnin ja seurannan ratkaisut yhdistävät prosessit osaksi organisaation kokonaisuutta, mikä auttaa seuraamaan kehitystyön tuloksia ja tukee tiedolla johtamista.

Mittaa ja tarkista säännöllisesti

Kehitetty prosessi ei pysy muuttumattomana. On tärkeää havainnoida, miten muutos vaikuttaa käytännön työhön, ja arvioida tavoitteiden toteutumista. Seuranta onnistuu parhaiten, kun se on osa arjen työtä.

Prosessien kehittäminen on hallittavissa oleva kokonaisuus, kun valinta kohdistuu konkreettisiin asioihin, mukaan otetaan oikeat ihmiset ja muutokselle asetetaan selkeä tavoite. Pienikin parannus tuo vaikutuksia, kun se kohdistuu toistuvaan ja resurssisyöpöksi koettuun toimintoon. Optimointi tukee työn sujuvuutta ja kuntalaisille näkyvää laatua.

Vuonna 2025 organisaation tehokkuus ei mittaa ainoastaan taloutta. Kyse on siitä, kuinka hyvin organisaatio pystyy kohdentamaan työnsä vaikuttavasti ja hallitsemaan kokonaisuuden tilanteessa, jossa resurssit eivät kasva, mutta tehtävät ja odotukset lisääntyvät.

Suunta näkyy päätöksissä

Strategiatyö ei riitä, jos sen tulokset eivät näy käytännössä. Tehokas organisaatio tunnistaa, mitä tavoitteet tarkoittavat palveluiden järjestämisessä, resurssien kohdentamisessa ja johtamisessa. Suunta ei ole erillinen asiakirja vaan tapa tehdä valintoja, arjen tasolla.

Tieto on käytettävissä ajallaan ja ymmärrettävässä muodossa

Organisaatioissa tuotetaan jatkuvasti tietoa. Silti moni johtaja joutuu tekemään päätöksiä ilman selkeää kokonaiskuvaa. Tehokas toiminta edellyttää, että talous, toiminnan laatu, riskit ja tavoitteet ovat samassa näkymässä. Tieto palvelee päätöksiä, ei raportointia varten vaan toimintaa varten.

Teknologia tukee, ei hankaloita

Työkalujen määrä ei ratkaise. Tehokas organisaatio käyttää teknologiaa niin, että se vähentää monimutkaisuutta. Automaatio ja järjestelmät vapauttavat aikaa, mutta vain jos niitä osataan käyttää oikein. Vuonna 2025 tärkein kysymys ei ole, mitä teknologia mahdollistaa, vaan mitä sen avulla voidaan tehdä helpommin, selkeämmin tai fiksummin.

Kokonaisuuden hallinta on jatkuvaa, ei vuosikelloon sidottua

Palvelut vaikuttavat toisiinsa. Tehokkuus syntyy, kun organisaatio näkee yhteydet talouden, toiminnan ja henkilöstön välillä. Yksittäiset toimet eivät saa jäädä irrallisiksi. Päätösten vaikutukset arvioidaan osana laajempaa kokonaisuutta, ei pelkästään yksiköittäin tai vuosittain.

Henkilöstön työ sujuu, kun roolit, vastuut ja tavoite ovat selkeitä

Tehokkuus ei tarkoita työn määrän lisäämistä. Se näkyy siinä, että työn tekeminen on järjestetty selkeästi. Johdon vastuulla on varmistaa, että ihmiset tietävät, mitä heiltä odotetaan ja millä perusteilla asioita priorisoidaan. Tämä vähentää päällekkäisyyksiä ja tukee työssä jaksamista.

Läpinäkyvyys tuo vakautta

Päätösten perustelut ja tavoitteet ovat ymmärrettävissä. Tämä ei ole viestintäkysymys, vaan osa toimintatapaa. Kun johto ja henkilöstö näkevät samat luvut ja suunta on yhteinen, yhteistyö on sujuvampaa. Tämä helpottaa myös poliittista päätöksentekoa ja luottamuksen rakentamista.

Miten eteenpäin?

Tehokas kuntaorganisaatio ei ole valmis malli, vaan jatkuva tavoite. Se rakentuu pienistä päätöksistä, avoimesta tiedosta ja kyvystä katsoa kokonaisuutta. Toimiva strateginen johtaminen, läpinäkyvä raportointi ja hyvin organisoitu riskienhallinta tukevat sitä, että arjen päätökset vievät yhteiseen suuntaan.

Strategiatyötä ajatellaan usein kertaluontoisena hankkeena. Päätetään suunnasta, kirjataan tavoitteet ja siirrytään toteutukseen. Todellisuudessa strategiatyö ei ole näin suoraviivaista. Suuntaa on tarkennettava, mittareita on päivitettävä ja painopisteitä on arvioitava yhä uudelleen.

Organisaation ympäristö ei pysy paikallaan. Lainsäädäntö muuttuu, henkilöstö vaihtuu, teknologia kehittyy ja asiakastarpeet elävät. Strategian pitää reagoida tähän kaikkeen, muuten se menettää merkityksensä.

Strategia vaatii jatkuvaa seurantaa

Kertaluonteisesti laadittu strategia vanhenee nopeasti. Sen sijaan jatkuva työ strategian parissa tuo suunnitelman käytäntöön ja pitää sen ajantasaisena. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti, ja että palautetta hyödynnetään päätöksenteossa. Strategia ei siis ole valmis, kun se julkaistaan. Se alkaa elää vasta, kun se otetaan käyttöön.

Kehittäminen ei ole irrallinen osa-alue

Strategiatyö liittyy kaikkeen tekemiseen. Se näkyy projekteissa, kokouksissa, viestinnässä ja arjen valinnoissa. Jos kehittämistä käsitellään irrallisena tai ”ylimääräisenä” työnä, strategia jää ulkokehälle. Johdon tehtävänä on varmistaa, että strategiset tavoitteet linkittyvät konkreettisesti päivittäisiin toimiin, muuten ne jäävät irrallisiksi.

Miksi tämä on tärkeää?

  • Suunnasta keskusteleminen lisää ymmärrystä ja vähentää epävarmuutta.
  • Jatkuva tarkastelu estää strategian vanhenemisen.
  • Kehittäminen pysyy hallittuna ja perustuu tietoon, ei oletuksiin.
  • Henkilöstön osallistuminen parantaa sitoutumista ja tuo käytännön näkökulmaa suunnitteluun.

Hyvät käytännöt tukevat jatkuvuutta

Strategian elinkaaren hallintaan tarvitaan rakenteita: selkeät vastuut, säännölliset katselmukset ja ajantasainen tieto tavoitteiden etenemisestä. Työkalut, jotka yhdistävät mittarit, suunnitelmat ja dokumentaation, helpottavat kokonaisuuden hallintaa. Näin strategiatyö ei jää reaktiiviseksi korjausliikkeeksi, vaan pysyy ohjaavana osana johtamista.

Strategia määrittää suunnan, mutta tavoitteiden eteneminen näkyy vasta seurannassa. Kun edistymistä mitataan selkeästi, organisaatio pystyy tekemään parempia päätöksiä ja suuntaamaan resurssejaan vaikuttavasti.

1. Rajaa mitattavat tavoitteet

Mittauksen lähtökohtana toimii selkeys. Tavoitteet valitaan sen perusteella, mikä tukee organisaation kokonaiskehitystä. Esimerkkejä:

  • asiakastyytyväisyys
  • palvelun laatu ja saatavuus
  • henkilöstön osaaminen ja pysyvyys
  • taloudellinen tehokkuus
  • vaikuttavuus suhteessa resursseihin

Tavoitteet kannattaa muotoilla konkreettisiksi ja ajallisesti rajatuiksi. Esimerkiksi: ”Asiakastyytyväisyysindeksi kasvaa kolme prosenttiyksikköä vuoden aikana.”

2. Valitse tarkoituksenmukaiset mittarit

Mittarit tuovat parhaan hyödyn silloin, kun ne liittyvät suoraan tavoitteeseen, reagoivat muutoksiin ajoissa ja ovat helposti ymmärrettäviä. Laaja mittarivalikoima ei lisää selkeyttä, vaan hämärtää olennaisen.

Esimerkkejä:

  • henkilöstön sitoutuminen: vaihtuvuus, työyhteisökyselyt
  • palveluiden toimivuus: palautteet, käyttöasteet
  • talous: budjetin toteuma, kustannustehokkuus

3. Esitä tieto selkeästi

Mittarit tukevat päätöksiä tehokkaimmin silloin, kun ne esitetään ymmärrettävässä muodossa. Yhteenvedot, visuaaliset kaaviot ja tilannekuvat auttavat jäsentämään kokonaisuutta. Tiivis ja visuaalinen esitystapa säästää aikaa ja parantaa reagointikykyä.

4. Hyödynnä mittaustuloksia johtamisessa

Tiedon arvo syntyy sen käytöstä. Kun tulokset ohjaavat päätöksiä ja toimintaa, strategia etenee hallitusti ja muutoskohdat havaitaan ajoissa. Mittaaminen muodostaa perustan tilanteen arvioinnille, suunnan tarkistamiselle ja resurssien kohdentamiselle.

5. Päivitä mittarit säännöllisesti

Toimintaympäristö, tavoitteet ja prioriteetit muuttuvat. Mittariston ajantasaisuus varmistaa sen, että seuranta tukee päätöksentekoa myös muuttuvissa tilanteissa. Säännöllinen arviointi pitää mittarit linjassa strategian kanssa ja poistaa vanhentuneen tiedon käytöstä.

Vuonna 2025 kuntien toimintaympäristö on jatkuvassa liikkeessä. Talouden reunaehdot kiristyvät, palvelutarpeet kasvavat ja päätöksenteolta vaaditaan entistä enemmän avoimuutta ja vaikuttavuutta. Strateginen suunnittelu toimii tässä tilanteessa käytännön työkaluna, jonka avulla voidaan suunnata toimintaa ja tehdä valintoja tiedon pohjalta.

1. Tieto suunnittelun perustana

Ajankohtainen ja tarkka tieto auttaa tunnistamaan, missä kunnassa ollaan nyt ja mitä suuntaa kohti ollaan menossa. Yhteinen tilannekuva tekee päätöksenteosta johdonmukaisempaa ja mahdollistaa sen, että tavoitteiden toteutumista voidaan seurata läpi organisaation.

2. Epävarmuudet huomioidaan suunnittelun alussa

Ennakoimattomat muutokset, kuten henkilöstön saatavuus, toimintaympäristön muutokset tai rahoituksen vaihtelut, vaikuttavat kuntien kykyyn toteuttaa tavoitteitaan. Näitä muuttujia kannattaa arvioida jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kun niihin varaudutaan ajoissa, suunnitelmaa voidaan toteuttaa hallitummin myös muuttuvissa tilanteissa.

3. Selkeä ja ymmärrettävä kokonaisuus

Strategian toteutuminen edellyttää, että se on kaikille selkeä ja saavutettavissa. Kun tavoitteet, mittarit ja seuranta esitetään ymmärrettävästi, niitä voidaan hyödyntää arjen työssä ja päätöksenteossa. Konkreettinen ja selkeä strategia tukee myös viestintää sidosryhmien suuntaan.

4. Suunnittelu jatkuu myös asiakirjan valmistumisen jälkeen

Strategia ei ole kertaluonteinen prosessi. Palvelutarpeet ja olosuhteet muuttuvat vuoden mittaan, ja suunnitelman on pysyttävä mukana siinä kehityksessä. Suunnittelun tulee elää osana arjen johtamista, ei vain olla dokumentoitu päätös.

5. Työkalujen on tuettava käytännön työtä

Strategiatyö helpottuu, kun käytössä on järjestelmä, jossa tavoitteet, seuranta ja ennakointi yhdistyvät. Kun tieto löytyy yhdestä paikasta ja sitä voidaan käyttää suoraan päätöksenteon tukena, suunnittelu muuttuu kevyemmäksi ja läpinäkyvämmäksi.

Targetor auttaa kuntia tekemään strategiatyöstä käytännönläheistä ja helposti seurattavaa.
Kun tavoitteet, mittarit ja toimintaympäristön muutokset ovat selkeästi esillä, suunnittelu tukee aidosti päätöksentekoa.

Ota yhteyttä, jos haluat tehdä strategiatyöstä sujuvampaa!

Reaaliaikaisesta raportoinnista keskustellaan yhä enemmän, erityisesti kunnissa ja muissa julkisissa organisaatioissa. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja päätöksiä on tehtävä hallitusti, mutta ripeästi. Tässä tilanteessa tiedolla johtaminen on keskeisessä asemassa ja sen perustana toimii ajantasainen tieto.

Mutta mitä reaaliaikainen raportointi oikeastaan tarkoittaa, ja miten se tukee päätöksentekoa käytännössä?

Mitä reaaliaikainen raportointi tarkoittaa?

Reaaliaikainen raportointi tarkoittaa, että olennainen tieto on jatkuvasti saatavilla ja päivittyy automaattisesti yhteen paikkaan. Tiedot esitetään selkeästi, usein visuaalisessa muodossa: mittaristoina, kaavioina tai taulukoina, jotka tarjoavat nopean yleiskuvan tilanteesta.

Manuaalisen raportoinnin sijaan tieto on heti hyödynnettävissä, ilman tiedon yhdistelyä, odottelua tai Excel-viidakkoa.

1. Päätökset perustuvat ajankohtaiseen tietoon

Kun tiedot ovat ajan tasalla, päätöksenteko on jäsennellympää ja paremmin perusteltua. Tämä näkyy resurssien kohdentamisessa, toiminnan ohjauksessa ja tavoitteiden saavuttamisessa.

2. Virheiden määrä vähenee

Tietojen manuaalinen kokoaminen altistaa virheille. Automaattisesti päivittyvä raportointi tuo varmuutta tiedon oikeellisuuteen ja keventää samalla hallinnollista kuormaa.

3. Toimintaan voidaan reagoida oikea-aikaisesti

Kun poikkeamat ja kehityssuunnat havaitaan heti, niihin voidaan tarttua ennen kuin ne ehtivät kasvaa ongelmiksi. Tämä auttaa esimerkiksi talouden seurannassa tai palvelutarpeiden muutoksiin vastaamisessa.

4. Strategia ja käytännön toiminta kulkevat samaa polkua

Kun strategiset tavoitteet ja arjen tilannetieto näkyvät samassa näkymässä, syntyy parempi ymmärrys kokonaisuudesta. Tämä tukee sitä, että käytännön päätökset vievät toimintaa oikeaan suuntaan.

Kuinka aloittaa?

Reaaliaikaisen raportoinnin käyttöönotto onnistuu vaiheittain. Keskeistä on valita järjestelmä, joka:

  • yhdistyy nykyisiin tietolähteisiin
  • on helppokäyttöinen ja selkeä
  • tukee sekä päivittäistä seurantaa että pitkäjänteistä suunnittelua

Targetorin ratkaisu on suunniteltu juuri tätä tarkoitusta varten. Sen avulla raportointi, strateginen johtaminen ja riskienhallinta muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Näin tieto auttaa ohjaamaan tekemistä, ei vain tallennu arkistoihin.