Artikkelit

Raportointiväsymys – Miten kääntää uupumus organisaation vahvuudeksi?

,

Raportointi on välttämätön osa jokaisen organisaation toimintaa. Se on muutakin kuin pakollinen prosessi: raportointi tarjoaa näkemyksiä, joita tarvitaan liiketoiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi. Kuitenkin nykyajan vaatimukset ja kasvavat datamäärät johtavat yhä useammin ilmiöön, jota kutsutaan raportointiväsymykseksi. Tämä haaste voi uuvuttaa organisaatioita, mutta samalla se avaa mahdollisuuksia prosessien tehostamiseen ja modernisointiin.

Mikä on raportointiväsymys?

Raportointiväsymys on ilmiö, jossa organisaatiot ja niiden henkilöstö uupuvat jatkuvien raportointivaatimusten vuoksi. Erilaiset lainsäädännön, liiketoiminnan ja sidosryhmien asettamat vaatimukset kuormittavat resursseja ja johtavat helposti ylikuormitukseen. Ilmiötä pahentavat erityisesti:

  • Sääntelyn monimutkaisuus: Organisaatioiden on sopeuduttava erilaisiin ja usein muuttuvaan lainsäädäntöön, joka voi vaihdella huomattavasti maiden ja toimialojen välillä.
  • Kasvavat tietomäärät: Nykyajan big data -aikakaudella organisaatiot käsittelevät valtavia määriä tietoa, mikä voi tuntua ylivoimaiselta ilman oikeanlaista infrastruktuuria.
  • Monipuoliset raportointialueet: Talousraportoinnin lisäksi yritysten ja organisaatioiden on nyt raportoitava ESG-asioista (ympäristö, yhteiskunta ja hallinto), mikä laajentaa raportoinnin kenttää.

Voit käydä tutustumassa lisää vastuullisuuden ja kestävän kehityksen raportoinnista blogisarastamme!

Raportointiväsymyksen seuraukset

Kun organisaatiot eivät pysty hallitsemaan raportointiväsymystä, seuraukset voivat olla merkittäviä:

1. Tehottomuus ja virheet

Ylikuormitetut työntekijät tekevät helpommin virheitä, ja manuaalisten prosessien lisääntyessä raporttien tarkkuus kärsii. Tämä voi johtaa jopa virheellisiin liiketoimintapäätöksiin, joilla on kauaskantoisia seurauksia.

2. Motivaation ja tuottavuuden lasku

Jatkuva kiire ja ylityöt raportoimisen parissa voivat uuvuttaa henkilöstöä. Tämä ei ainoastaan vähennä työntekijöiden motivaatiota, vaan heikentää myös heidän tuottavuuttaan ja sitoutumistaan organisaatioon.

3. Luottamuksen menetys

Sidosryhmien, kuten sijoittajien ja viranomaisten, luottamus heikkenee, jos raportit toimitetaan myöhässä tai niiden laatu on puutteellinen. Tämä voi heikentää organisaation mainetta ja vaikuttaa liiketoimintamahdollisuuksiin.

Miten raportointiväsymys voidaan kääntää mahdollisuudeksi?

Raportointiväsymyksestä selviytyminen vaatii strategista lähestymistapaa ja systemaattista prosessien kehittämistä. Organisaatiot, jotka pystyvät parantamaan raportointiaan, voivat hyödyntää tämän tilaisuuden kilpailuetuna.

1. Automaatio teknologian avulla

Manuaaliset prosessit ovat raskaita ja virheille alttiita. Automaation, robotiikan ja tekoälyn avulla monia raportointitehtäviä voidaan virtaviivaistaa ja suorittaa tarkemmin. Lisäksi pilvipohjaiset järjestelmät tarjoavat reaaliaikaista tiedonkeruuta ja analysointia, mikä nopeuttaa päätöksentekoa ja vähentää työn kuormittavuutta.

2. Osaamisen jatkuva kehittäminen

Raportoinnin työkalut ja menetelmät kehittyvät nopeasti. Henkilöstön kouluttaminen uusimpiin teknologioihin ja tiedonhallinnan taitoihin on keskeinen askel raportointiväsymyksen hallinnassa. Erityisesti analytiikkaan ja teknologioiden tehokkaaseen hyödyntämiseen liittyvä osaaminen auttaa työntekijöitä suoriutumaan tehtävistään tehokkaammin.

3. Yhtenäiset prosessit ja standardit

Kun organisaation sisällä on selkeät ja yhtenäiset raportointikäytännöt, tiedonhallinta tehostuu ja virheiden riski pienenee. Yhteiset standardit varmistavat, että raportointia tehdään yhdenmukaisesti kaikilla osastoilla, ja tämä parantaa lopputuloksen luotettavuutta.

4. Resurssien tarkastelu ja optimointi

Organisaatioiden on tärkeää varmistaa, että raportointia varten on riittävät resurssit niin henkilöstön kuin teknologian osalta. Jos omat resurssit ovat rajalliset, työkuorman jakaminen tiimien kesken tai lisäresurssien hankkiminen voi olla tehokas ratkaisu erityisesti monimutkaisissa ja aikaa vievissä tehtävissä.

Raportointiväsymys voi olla merkittävä haaste organisaatioille, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuden tarkastella ja parantaa olemassa olevia prosesseja. Oikeilla teknologioilla, selkeillä prosesseilla ja henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella organisaatiot voivat paitsi vähentää väsymystä myös luoda tehokkaampia ja tarkempia raportointikäytäntöjä. Tämä parantaa organisaation suorituskykyä ja antaa sille mahdollisuuden keskittyä ydinliiketoimintaan ja kasvumahdollisuuksiin.

Tule tutustumaan miten Targetor pystyy vähentämään raportointiväsymystä!

/by

Leppävirran kunta ottaa Targetor Pro:n käyttöön

, ,
Leppävirran kuntatalo

Leppävirran kunta otti elokuussa käyttöön Targetor Pro -järjestelmän, joka tuo jo heti merkittäviä parannuksia sekä vuoden 2024 tilinpäätöksen että vuoden 2025 talousarvion valmisteluun. Lisäksi järjestelmä tulee tukemaan riskienhallintaa ja konserniyhtiöiden raportointia, tarjoten selkeämmän ja tehokkaamman kokonaisuuden.

Kohti tehokkaampaa tulevaisuutta

Leppävirran kunnan talousjohtaja Sirpa Voutilainen jakoi kokemuksiaan järjestelmän käyttöönotosta. Hänen mukaansa päätös Targetor Pron käyttöönotosta syntyi tarpeesta päästä eroon vanhentuneista raportointitavoista, kuten Wordin ja Excelin käytöstä. 

”Tämä järjestelmä tuo kaivatun muutoksen prosesseihin. Nyt koko talousarvion käsittely ja raportointi saadaan keskitettyä yhteen paikkaan, mikä parantaa tehokkuutta ja selkeyttä”

Sirpa Vuotilainen

Kunnansihteeri Anssi Nykänen kuvasi Targetor Prota selkeäksi ja helppokäyttöiseksi, ja sen on todettu vastaavan täydellisesti Leppävirran tarpeisiin. Hän totesi järjestelmän tarjoavan selkeän ja visuaalisen työkalun, joka tehostaa raportointia ja tuo tavoitteet lähemmäksi päivittäistä työtä.

Uuden järjestelmän ansiosta käyttäjät voivat keskittyä olennaiseen: tavoitteiden seurantaan ja sisältöön. Tämä antaa päättäjille paremman näkyvyyden tavoitteiden etenemisestä ja mahdollistaa ajantasaisen tilannekuvan. ”Nyt meillä on kokonaiskuva selkeänä, ja raportointi tukee arjen työtä. Olemme aina ajan tasalla ja näemme, miten tavoitteemme etenevät”, Voutilainen lisäsi.

Päätöksentekoa ja arkea helpottava työkalu

Yksi Targetor Pron suurimmista eduista on sen kyky helpottaa päätöksentekoa. Kun kaikki tavoitteet ja strategiat ovat näkyvillä yhdessä järjestelmässä, ne on helpompi ymmärtää käytännön tasolla, mikä ohjaa toimintaa ja johtamista oikeaan suuntaan. Raportoinnin tiivistäminen ja selkeyttäminen olivat Leppävirran kunnalle keskeisiä tavoitteita, ja Targetor Pro tuo organisaatioon merkittävää tehokkuutta.

Jatkuvaa oppimista ja kehitystä

”Haluamme ohjata toimintaamme paremmin ja selkeyttää raportointia. Tavoitteenamme on parantaa prosesseja, eikä jatkaa asioiden tekemistä vain siksi, että ’niin on aina tehty’. Pyrimme löytämään tehokkaimpia toimintatapoja, jotka tukevat arjen päätöksentekoa”, Voutilainen korosti. Tämä kehittämislähtöinen ajattelutapa tukee Leppävirran organisaation tavoitteita ja lisää johtamisen joustavuutta.

”Haluamme ohjata toimintaamme paremmin ja selkeyttää raportointia. Tavoitteenamme on parantaa prosesseja, eikä jatkaa asioiden tekemistä vain siksi, että ’niin on aina tehty’. Pyrimme löytämään tehokkaimpia toimintatapoja, jotka tukevat arjen päätöksentekoa”

Sirpa Vuotilainen

Käyttöönoton ohella on löydetty uusia ja laajempia hyödyntämistapoja, erityisesti talousarvion ulkopuolisen seurannan osalta. Leppävirta suorittaa talousarvion lisäksi myös riskienhallintaa, sisäistä valvontaa, henkilöstökertomuksen, koulutussuunnitelman ja arviointikertomuksen Targetor Pro -järjestelmässä. Targetor Pro mahdollistaa erilaisten seurantaprosessien keskittämisen yhteen paikkaan, mikä auttaa yhdistämään olemassa olevaa dataa. Tämä parantaa tehokkuutta ja selkeyttää organisaation toimintaa, kun kaikki seurannat ovat helposti saavutettavissa ja hyödynnettävissä yhden järjestelmän kautta.

Käyttöönottokoulutusten jälkeen Leppävirran kunta on valmis ottamaan järjestelmän täysimääräisesti käyttöön tavoitekorttien ja raportoinnin osalta. ”Käytännössä oppii parhaiten”, totesi tekninen johtaja Tapio Montonen, joka myös kiitteli järjestelmän mukanaan tuomaa ajansäästöä.

”Käytännössä oppii parhaiten”

Tapio Montonen

Targetor on ollut innolla mukana käynnistämässä yhteistyötä Leppävirran kanssa ja näkee tämän kumppanuuden avaavan ovia kohti entistä tehokkaampaa ja kehittyvämpää tulevaisuutta.

Jos haluat kuulla lisää siitä, kuinka Targetor Pro voi auttaa organisaatiotasi automatisoimaan, selkeyttämään ja kehittämään strategiatyötä sekä erilaisia seurantoja ja raportointia, ole yhteydessä meihin!

/by

5 syytä hyödyntää reaaliaikaisia raportointityökaluja

, ,
digitaalinen abstrakti

Kunnat käsittelevät suuria määriä dataa liittyen palveluihin, resursseihin, talousarvioon ja päätöksentekoon. Kun käytössä on reaaliaikainen raportointijärjestelmä, saadaan huomattavia etuja, jotka eivät koske vain organisaation sisäistä toimintaa, vaan myös sen suhdetta kaikkiin sidosryhmiin. Tässä ovat viisi keskeistä syytä, miksi organisaation ja erityisesti kuntaorganisaation kannattaa hyödyntää reaaliaikaisia raportointityökaluja.

1. Tehostunut päätöksenteko ja parempi tiedon saatavuus

Reaaliaikainen raportointi mahdollistaa ajantasaisen tiedon hyödyntämisen päätöksenteossa. Kun päättäjillä on käytössään reaaliaikainen data, he voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä nopeammin ja välttää viiveitä, jotka syntyvät manuaalisten raportointiprosessien aikana. Tämä lisää organisaation kykyä reagoida muuttuviin tilanteisiin tehokkaasti ja ennakoida tulevia tarpeita.

Lisäksi reaaliaikainen data vähentää päätöksenteon virheriskiä, koska se pohjautuu todelliseen, ajantasaiseen tietoon. Tämä on erityisen tärkeää monimutkaisissa tilanteissa, joissa puutteelliset tiedot voivat johtaa merkittäviin virheisiin.

Reaaliaikaisen tiedon saatavuus parantaa myös yhteistyötä eri toimialojen ja yksiköiden välillä. Kun kaikilla sidosryhmillä on pääsy samaan, päivitettyyn tietoon, päätöksenteon koordinaatio paranee ja tiedon hajanaisuudesta johtuvat ongelmat vähenevät. Tämä voi lisätä tehokkuutta erityisesti monitoimialaisissa kunnissa, joissa eri yksiköiden välinen yhteistyö on olennainen osa toiminnan sujuvuutta.

2. Kustannustehokkuus ja resurssien säästö

Reaaliaikaiset raportointityökalut tarjoavat merkittäviä kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. Ne vähentävät manuaalisen tiedonkeruun ja raportoinnin tarvetta, mikä vapauttaa henkilöstöresursseja muihin tärkeämpiin tehtäviin. Tämä lisää työn tehokkuutta. Lisäksi, koska organisaatio saa reaaliaikaista tietoa kustannuksista, resursseista ja suorituskyvystä, se pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Esimerkiksi budjettiylityksiin tai tarpeettomiin kuluihin voidaan puuttua välittömästi, mikä estää mahdollisten taloudellisten tappioiden kertymisen. Tämä varmistaa, että resursseja käytetään optimaalisesti, ja auttaa tunnistamaan kustannussäästöjä sekä parantamaan tehokkuutta eri toiminnoissa.

Reaaliaikaiset työkalut mahdollistavat myös paremman ennustamisen ja suunnittelun, mikä auttaa estämään resurssien vajaakäyttöä tai ylikulutusta. Organisaatio voi optimoida investointejaan ja suunnitella tarkemmin, milloin ja miten resursseja kohdennetaan, mikä vähentää hukkaa ja tehostaa toimintaa entisestään.

3. Avoimuus ja läpinäkyvyys

Kunnilla on erityinen velvollisuus toimia läpinäkyvästi, koska ne käyttävät julkisia varoja. Reaaliaikaiset raportointityökalut mahdollistavat sen, että organisaation taloudellista ja operatiivista tilannetta voidaan seurata avoimesti ja jaetusti. Tämä parantaa sidosryhmäläisten, kuten kuntalaisten, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden, luottamusta organisaation toimintaan. Kuntalaiset voivat nähdä tarkasti, miten verovaroja käytetään, ja tämä luo vahvempaa sitoutumista ja uskoa siihen, että kunta toimii vastuullisesti ja tehokkaasti.

Avoin tiedonkulku ja selkeä raportointi vähentävät väärinkäsityksiä ja epäluuloja, joita saattaa syntyä silloin, kun päätöksenteon taustalla olevat tiedot eivät ole julkisesti saatavilla. Lisäksi reaaliaikainen raportointi voi auttaa kuntia vastaamaan nopeasti ulkopuolisiin tiedusteluihin ja täyttämään raportointivelvoitteita ilman raskasta manuaalista työtä. Tämä myös parantaa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa, kun heillä on mahdollisuus saada reaaliaikaista tietoa esimerkiksi budjettien toteutumisesta tai hankkeiden edistymisestä.

Avoimuuden lisääminen voi myös kannustaa kuntalaisia osallistumaan päätöksentekoon aktiivisemmin. Kun tieto on helposti saatavilla ja ymmärrettävässä muodossa, kuntalaiset voivat osallistua keskusteluun tietoon perustuen, mikä voi johtaa demokraattisempaan ja yhteisöllisempään päätöksentekoon. Tämä parantaa kunnan ja sen asukkaiden välistä vuorovaikutusta.

4. Parempi riskienhallinta ja nopea reagointi

Kun kunnalla on reaaliaikainen näkymä taloudellisiin ja operatiivisiin indikaattoreihin, se pystyy reagoimaan poikkeamiin ja riskeihin välittömästi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi nopeaa reagointia budjettiylityksiin, resurssipulaan tai yllättäviin kysynnän muutoksiin, kuten äkillisiin lisäpalvelutarpeisiin. Kuntaorganisaatioissa, joissa palvellaan laajaa asukaskuntaa, riskienhallinta on keskeinen osa toimintojen sujuvuutta ja palvelujen laatua.

Reaaliaikainen raportointi auttaa tunnistamaan ongelmat aikaisessa vaiheessa, mikä voi estää niiden eskaloitumisen suuriksi ongelmiksi. Tämä ennakoiva lähestymistapa vähentää mahdollisia taloudellisia tappioita ja vähentää epävarmuustekijöitä, jotka voivat häiritä kunnan toimintaa. Lisäksi reaaliaikaisen datan avulla voidaan simuloida erilaisia skenaarioita ja arvioida, miten erilaiset muutokset vaikuttaisivat organisaation toimintaan. Tämä auttaa luomaan joustavamman ja reaktiokykyisemmän organisaation, joka pystyy mukautumaan nopeisiin muutoksiin ja varmistamaan palveluiden jatkuvuuden kaikissa tilanteissa.

5. Pitkäjänteinen strateginen suunnittelu

Vaikka reaaliaikaiset raportointityökalut ovat tehokkaita operatiivisessa toiminnassa, ne voivat myös tukea strategista suunnittelua monipuolisemmin kuin perinteiset raportointimenetelmät. Pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tarkkaa ja ajantasaista tietoa siitä, miten kunnan palvelut ja investoinnit etenevät, sekä siitä, kuinka ennakoidut muutokset ja haasteet voidaan ottaa huomioon suunnitteluprosessissa. Reaaliaikaisen datan avulla voidaan jatkuvasti arvioida strategisten tavoitteiden edistymistä ja mukauttaa suunnitelmia muuttuvien olosuhteiden mukaan. Tämä vähentää riskiä siitä, että suunnitelmat vanhenevat tai menettävät relevanssinsa, kun ympäristö ja toimintaympäristö kehittyvät.

Esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa voi olla tarpeen tehdä pitkäaikaisia investointeja infrastruktuuriin, kuten julkiseen liikenteeseen, kouluverkostoon tai hyvinvointipalveluihin. Reaaliaikaisen raportoinnin ansiosta päätöksentekijät voivat seurata näiden investointien edistymistä ja varmistaa, että budjetit ja aikataulut pysyvät hallinnassa. Lisäksi näiden työkalujen avulla voidaan arvioida, kuinka tehdyt investoinnit vaikuttavat asukkaiden elämänlaatuun, palvelujen saatavuuteen ja kunnalliseen talouteen. Tämä puolestaan mahdollistaa parempia ja tarkempia päätöksiä siitä, mihin resursseja kannattaa tulevaisuudessa kohdentaa.

Ota yhteyttä ja tutustu Targetor Pro:n reaaliaikaisiin raportointimahdollisuuksiin!

/by

Taloushallinnon ja raportoinnin ajankohtaiset trendit

,
Nainen työskentelee pöydänääressä

Taloushallinnon ja raportoinnin alalla on tällä hetkellä useita ajankohtaisia trendejä, jotka vaikuttavat merkittävästi siihen, miten organisaatiot hallinnoivat ja raportoivat taloudellista tietoa. Nämä trendit eivät ainoastaan muokkaa päivittäistä toimintaa, vaan myös ohjaavat pitkän aikavälin strategioita ja kilpailukykyä. Tässä joitakin keskeisiä trendejä:

  1. Automaatio:
    • Taloushallinnon tehtävien automatisointi varsinkin tekoälyn avulla on yleistynyt. Tämä vähentää manuaalisen työn määrää, parantaa tarkkuutta ja vapauttaa aikaa analyyttisemmille tehtäville. Automatisointi ulottuu nykyään myös rutiinitehtävien ulkopuolelle, mahdollistaen esimerkiksi talousennusteiden laatimisen ja skenaarioanalyysien toteuttamisen huomattavasti nopeammin ja tarkemmin.
  2. Data-analytiikka ja ennakoiva analytiikka:
    • Organisaatiot hyödyntävät yhä enemmän data-analytiikkaa ja ennakoivaa analytiikkaa taloudellisen suorituskyvyn ennustamiseen ja strategiseen päätöksentekoon. Tämä auttaa tunnistamaan trendejä ja riskejä ajoissa. Samalla se mahdollistaa personoidumpien ja täsmällisempien talousraporttien luomisen, mikä tukee eri sidosryhmien päätöksentekoa.
  3. Pilvipalvelut:
    • Pilvipohjaisten taloushallinnon ohjelmistojen käyttö on kasvussa. Pilvipalvelut mahdollistavat reaaliaikaisen tiedon saatavuuden, skaalautuvuuden ja kustannustehokkuuden. Lisäksi ne tarjoavat ketteryyttä, jonka ansiosta yritykset voivat nopeasti sopeutua muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja lainsäädännön vaatimuksiin.
  4. Sääntelyn tiukentuminen:
    • Taloushallinnon ja raportoinnin sääntely on tiukentunut, mikä edellyttää organisaatioilta tarkempaa ja läpinäkyvämpää raportointia. Tämä koskee erityisesti ESG (Environmental, Social, Governance) -raportointia, joka on noussut keskeiseen rooliin sekä sijoittajien että muiden sidosryhmien näkökulmasta.
  5. ESG-raportointi:
    • Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvän raportoinnin merkitys on kasvanut. Organisaatiot raportoivat yhä enemmän kestävän kehityksen ja vastuullisuuden toimenpiteistään. Tämä ei ole vain reaktiivinen toimenpide, vaan yritykset hyödyntävät ESG-dataa strategisen suunnittelun ja brändin rakentamisen työkaluna.
  6. Integroitu raportointi:
    • Talous- ja ei-taloudellisten tietojen integrointi yhdeksi kokonaisraportiksi on yleistymässä. Tämä auttaa sidosryhmiä saamaan kattavamman kuvan yrityksen toiminnasta ja suorituskyvystä. Integroitu raportointi heijastaa myös tarvetta siirtyä pelkästä taloudellisen menestyksen mittaamisesta kohti laajempaa arvonluonnin käsitettä, jossa huomioidaan myös sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset.
  7. Kyberturvallisuus:
    • Koska taloushallinnon järjestelmiin kohdistuvat kyberuhkat ovat lisääntyneet, kyberturvallisuuden merkitys on kasvanut. Organisaatioiden on suojattava taloudelliset tietonsa tehokkaasti. Kyberturvallisuuden ja datan hallinnan integroiminen talousprosesseihin on kriittistä, sillä taloustiedot ovat usein kyberrikollisten ensisijainen kohde.
  8. Reaaliaikainen raportointi:
    • Organisaatiot pyrkivät tarjoamaan reaaliaikaista raportointia taloudellisesta tilanteestaan. Tämä mahdollistaa nopeamman päätöksenteon ja reagoinnin markkinamuutoksiin. Reaaliaikainen raportointi on erityisen tärkeää yrityksille, jotka toimivat nopeasti muuttuvilla markkinoilla, kuten teknologia- tai finanssisektoreilla.
  9. Tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntäminen:
    • Tekoäly ja koneoppiminen parantavat ennusteiden tarkkuutta ja tunnistavat anomaliat talousdatoissa, mikä auttaa paremmassa riskienhallinnassa ja strategisessa suunnittelussa. Koneoppimismallit voivat myös automaattisesti mukautua uusiin tietoihin ja markkinadynamiikkaan, tarjoten jatkuvasti kehittyviä ja ajantasaisia ennusteita.
  10. Globaali taloushallinto:
    • Yritysten globalisoituminen vaatii monimutkaisten kansainvälisten sääntöjen ja määräysten hallintaa. Tämä edellyttää joustavia ja skaalautuvia taloushallinnon järjestelmiä. Kansainvälisten markkinoiden toimintaympäristön ymmärtäminen ja paikallisten sääntöjen noudattaminen ovat keskeisiä, jotta globaalisti toimivat yritykset voivat välttää sakkoja ja muita seuraamuksia.
  11. Vastuullinen sijoittaminen ja sen vaikutus talousraportointiin:
    • Vastuullisen sijoittamisen trendi on tuonut uusia vaatimuksia talousraportointiin, sillä sijoittajat haluavat entistä enemmän tietoa yritysten ympäristö- ja sosiaalisesta vastuusta. Tämä trendi lisää painetta tarkentaa ja laajentaa raportointikäytäntöjä, jotta ne vastaavat paremmin sidosryhmien tarpeisiin.
  12. Robotic Process Automation (RPA) -tekniikat:
    • RPA käyttö taloushallinnossa on laajenemassa. RPA mahdollistaa toistuvien, sääntöihin perustuvien prosessien automatisoinnin, mikä parantaa prosessien tehokkuutta ja vähentää virheitä. RPA-teknologiat täydentävät perinteistä automaatiota ja tarjoavat uusia tapoja virtaviivaistaa taloushallinnon prosesseja.

Näiden trendien seuraaminen ja hyödyntäminen voi auttaa yrityksiä ja organisaatioita pysymään kilpailukykyisinä ja vastaamaan muuttuvan liiketoimintaympäristön vaatimuksiin. On tärkeää, että organisaatiot investoivat oikeisiin teknologioihin, kehittävät osaamistaan ja mukautuvat joustavasti muutoksiin, jotta ne voivat menestyä tulevaisuudessa.

Targetor seuraa ahkerasti ajankohtaisia trendejä ja pyrkii tarjoamaan nykyaikaisia työkulua mitkä helpottavat organisaatioita jokapäiväisissä asioissa.

Ota meihin yhteyttä saadaksesi kuulla, miten voimme vastata juuri sinun tarpeisiisi.

/by

Kestävä kehitys ja vastuullisuus: Vaikutus raportointiin (Osa 3)

,

Kestävyys- ja vastuullisuusraportointi: Miksi ne ovat tärkeitä?

Nykyään yhä useammat organisaatiot ymmärtävät kestävyys- ja vastuullisuusraportoinnin tärkeyden. Nämä raportoinnit, joissa käsitellään yrityksen taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia vaikutuksia, ovat tulleet keskeiseksi osaksi toimintastrategiaa. Mutta miksi nämä raportoinnit ovat niin tärkeitä?

Sidosryhmien Vaikutus

Sidosryhmät vaikuttavat merkittävästi siihen, miten organisaatiot raportoivat vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Eri sidosryhmät vaativat organisaatioilta avoimuutta ja läpinäkyvyyttä toiminnastaan, ja heidän odotuksensa muokkaavat raportoinnin sisältöä ja laajuutta.

Asiakkaat: Tietoisuus ja Vaatimukset

Nykyajan asiakkaat ovat entistä tietoisempia ja vaativampia organisaatioiden vastuullisuuden suhteen. He haluavat tietää organisaatioiden toiminnasta monista eri näkökulmista, kuten miten tuotteet on valmistettu, millaisia ympäristövaikutuksia niillä on ja onko niiden tuotantoprosessi eettinen. Läpinäkyvä ja kattava vastuullisuusraportointi voi vahvistaa asiakkaiden luottamusta organisaatioon ja parantaa sen mainetta.

Osakkeenomistajat ja Sijoittajat: Riskienhallinta ja Päätöksenteko

Sijoittajat haluavat ymmärtää, miten yritys hallitsee vastuullisuusriskejä, jotka voivat vaikuttaa sen pitkän aikavälin arvoon. Vastuullisuusraportointi tarjoaa arvokasta tietoa, jonka avulla sijoittajat voivat tehdä tietoisempia päätöksiä. Lisäksi yritykset, jotka osoittavat sitoutumisensa vastuullisuuteen, voivat houkutella enemmän sijoituksia. Ekosijoittaminen on viime aikoina yleistynyt, ja tämä sijoitustyyppi tulee olemaan yhä tärkeämpää tulevaisuudessa. Yritysten ja organisaatioiden on pysyttävä askeleen edellä ja aloitettava vastuullisuusraportointi hyvissä ajoin, jos ne haluavat nauttia tämän tuomista eduista.

Työntekijät: Sitoutuminen ja Tyytyväisyys

Työntekijät arvostavat yrityksiä, jotka ottavat vastuullisuuden vakavasti. He ovat sitoutuneempia ja tyytyväisempiä työskennellessään yrityksessä, joka toimii eettisesti ja kestävästi. Jo työnhakuvaiheessa moni etsii vastuullisia työpaikkoja ja sulkee pois yritykset, joissa ei ole vastuullisuuden merkkejä. Vastuullisuusraportointi voi myös auttaa houkuttelemaan uusia työntekijöitä ja pitämään nykyiset työntekijät tyytyväisinä.

Lainsäätäjät ja Sääntelyelimet: Sääntöjen Noudattaminen

Organisaatioiden on noudatettava paikallisia ja kansainvälisiä sääntelyvaatimuksia, jotka usein edellyttävät tiettyjen vastuullisuusindikaattoreiden raportointia. Läpinäkyvä raportointi auttaa yrityksiä pysymään sääntöjen mukaisina ja vähentää riskiä sanktioille.

Yhteisöt ja Kansalaisjärjestöt: Sosiaalinen Vastuu

Paikallisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt seuraavat tarkasti yritysten toimintaa ja sen vaikutuksia. He voivat vaatia yrityksiä raportoimaan toiminnan vaikutuksista paikallisyhteisöihin ja ympäristöön. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa voi myös tarjota arvokasta palautetta ja parantaa yrityksen vastuullisuustoimia.

Toimittajat ja Kumppanit: Arvoketjun Hallinta

Yrityksen vastuullisuus ulottuu koko arvoketjuun, ja toimittajat sekä kumppanit voivat edellyttää vastuullisuusraportointia yhteistyön osana. Läpinäkyvä raportointi edistää avoimuutta ja luottamusta koko arvoketjussa.

Media ja Yleinen Mielipide: Maineenhallinta

Media voi nostaa esiin organisaatioiden vastuullisuusasioita, ja yleinen mielipide voi asettaa painetta organisaatioille parantaa raportointiaan ja käytäntöjään. Positiivinen mediahuomio voi vahvistaa organisaation mainetta, kun taas negatiivinen huomio voi johtaa maineen menetykseen.

Kilpailijat: Kilpailuetua

Kilpailijat voivat asettaa vertailukohtia vastuullisuusraportoinnille. Yritykset, jotka pystyvät osoittamaan parempaa vastuullisuutta, voivat saada kilpailuetua ja erottua positiivisesti markkinoilla.

Teknologian Rooli

Teknologia on keskeinen tekijä organisaatioiden kestävyys- ja vastuullisuusraportoinnissa. Se mahdollistaa tarkemman, läpinäkyvämmän ja tehokkaamman raportoinnin, mikä on välttämätöntä kestävän toiminnan harjoittamisessa.

Big Data ja Analytiikka

Big data ja analytiikka auttavat organisaatioita ymmärtämään toimintansa vaikutuksia yksityiskohtaisella tasolla. Esimerkiksi energiankulutuksen, hiilidioksidipäästöjen ja jätteiden seuranta voidaan tehdä reaaliaikaisesti, mikä auttaa organisaatioita tunnistamaan parannuskohteita ja tekemään dataan perustuvia päätöksiä.

IoT ja Sensoriteknologia

Esineiden internet (IoT) ja sensoriteknologia ovat mullistaneet tapoja, joilla organisaatiot keräävät tietoa ympäristövaikutuksistaan. Anturit voivat mitata muun muassa ilmanlaatua, vedenkulutusta ja energiankulutusta reaaliajassa. Näiden tietojen avulla organisaatiot voivat seurata ja optimoida resurssejaan sekä vähentää ympäristöjalanjälkeään.

Pilvipalvelut ja Datakeskukset

Pilvipalvelut tarjoavat skaalautuvia ja tehokkaita ratkaisuja datan tallentamiseen ja käsittelyyn. Yritykset voivat hyödyntää pilvipohjaisia alustoja vastuullisuusraportoinnin tietojen hallinnassa ja analysoinnissa. Pilvipalveluiden avulla tietojen jakaminen ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on myös helpompaa ja turvallisempaa.

Blockchain ja Läpinäkyvyys

Blockchain-teknologia tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia vastuullisuusraportoinnin läpinäkyvyyden ja luotettavuuden parantamiseksi. Blockchainin avulla organisaatiot voivat luoda muuttumattomia ja jäljitettäviä tietoketjuja, jotka osoittavat esimerkiksi raaka-aineiden alkuperän ja toimitusketjun vaiheet. Tämä lisää luottamusta raportointiin ja auttaa estämään vihreän pesun eli harhaanjohtavan viestinnän ympäristöystävällisyydestä.

Digitaaliset Alustat ja Automaatio

Digitaaliset alustat ja automaatiotyökalut helpottavat vastuullisuusraportoinnin prosessien hallintaa. Ne voivat automatisoida tiedonkeruun, analyysin ja raportoinnin, mikä vähentää manuaalisen työn tarvetta ja minimoi inhimilliset virheet. Tämä nopeuttaa raportointiprosessia ja parantaa sen tarkkuutta.

AI ja Koneoppiminen

Tekoäly (AI) ja koneoppiminen tuovat uusia mahdollisuuksia ennakoivaan analytiikkaan ja strategiseen päätöksentekoon. AI voi tunnistaa trendejä ja malleja suurista tietomääristä, mikä auttaa yrityksiä ennakoimaan tulevia haasteita ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi koneoppiminen voi auttaa optimoimaan energiankulutusta ja vähentämään päästöjä ennustamalla kulutushuippuja ja ehdottamalla tehokkaampia toimintatapoja.

Pitkän Aikavälin Hyödyt

Nykyajan toimintaympäristössä kestävyys ja vastuullisuus eivät ole enää valinnaisia, vaan ne ovat elintärkeitä menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta. Organisaatiot, jotka ottavat kestävyyden ja vastuullisuuden vakavasti ja raportoivat niistä avoimesti, nauttivat useista pitkän aikavälin hyödyistä. Tässä tarkastelemme näitä hyötyjä ja miksi kestävyys- ja vastuullisuusraportointi on strategisesti tärkeää.

Luottamuksen Rakentaminen ja Maineen Vahvistaminen

  • Avoimuus ja luotettavuus: Säännöllinen ja läpinäkyvä vastuullisuusraportointi osoittaa, että organisaatio toimii avoimesti ja on valmis ottamaan vastuun toimistaan. Tämä rakentaa luottamusta sidosryhmien, kuten asiakkaiden, sijoittajien ja työntekijöiden keskuudessa.
  • Positiivinen maine: Organisaatiot, jotka panostavat kestävyyteen ja vastuullisuuteen, voivat vahvistaa mainettaan eettisinä ja vastuullisina toimijoina. Tämä voi johtaa parempaan asiakasuskollisuuteen ja houkutella uusia asiakkaita, jotka arvostavat kestävää kehitystä.

Taloudellinen Hyöty

  • Säästöt ja tehokkuus: Vastuullisuusraportointi voi paljastaa mahdollisuuksia vähentää kustannuksia, esimerkiksi energian ja materiaalien käytön tehostamisella. Tämä voi johtaa merkittäviin säästöihin pitkällä aikavälillä.
  • Sijoittajien kiinnostus: Vastuullisesti toimivat yritykset ovat houkuttelevampia sijoittajille, jotka etsivät pitkäaikaisia ja kestäviä sijoituskohteita. Tämä voi johtaa parempiin rahoitusehtoihin ja lisääntyneeseen sijoittajien kiinnostukseen.

Parempi Riskienhallinta

  • Ennakoiva riskienhallinta: Kestävyys- ja vastuullisuusraportointi auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä, jotka liittyvät ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hallintoon (ESG-riskit). Tämä voi suojata yritystä tulevilta haasteilta ja kriiseiltä.
  • Sääntelyn noudattaminen: Raportointi auttaa varmistamaan, että organisaatio noudattaa paikallisia ja kansainvälisiä sääntelyvaatimuksia. Tämä vähentää riskiä sanktioille ja oikeudellisille haasteille.

Innovaatio ja Kilpailuetu

  • Innovaatioiden ajuri: Vastuullisuusraportointi kannustaa organisaatioita etsimään uusia ja innovatiivisia ratkaisuja ympäristö- ja sosiaalisiin haasteisiin. Tämä voi johtaa uusiin tuotteisiin, palveluihin ja liiketoimintamalleihin, jotka erottavat organisaation kilpailijoistaan.
  • Kilpailuetu: Organisaatiot, jotka integroituvat kestävyyden strategiaansa, voivat saavuttaa merkittävän kilpailuedun. Kestävä kehitys on yhä tärkeämpi tekijä kuluttajien, työntekijöiden ja sijoittajien päätöksenteossa.

Työntekijöiden Sitoutuminen ja Rekrytointi

  • Työntekijöiden sitoutuminen: Vastuullisuusraportointi voi parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista. Työntekijät arvostavat työskentelyä organisaatiossa, joka jakaa heidän arvonsa ja panostaa kestävään kehitykseen.
  • Rekrytoinnin etu: Organisaatiot, jotka tunnetaan vastuullisista käytännöistään, ovat houkuttelevampia potentiaalisille työntekijöille. Tämä voi auttaa houkuttelemaan ja säilyttämään parhaita kykyjä.

Pitkäaikainen Kestävä Kasvu

  • Pitkäaikainen strategia: Kestävyys- ja vastuullisuusraportointi auttaa organisaatioita kehittämään pitkäaikaisia strategioita, jotka keskittyvät kestävään kasvuun. Tämä voi varmistaa toiminnan jatkuvuuden ja menestyksen myös tulevaisuudessa.
  • Yhteiskunnallinen vaikutus: Vastuullisesti toimivat organisaatiot voivat tehdä merkittävän positiivisen vaikutuksen yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tämä luo kestävän tulevaisuuden paitsi organisaatiolle itselleen, myös laajemmin yhteiskunnalle.

Vastuullisuusraportointi ei ole vain trendi, vaan olennainen osa nykyaikaista toimintaa. Organisaatioiden on jatkuvasti arvioitava ja mukautettava raportointikäytäntöjään vastatakseen sidosryhmien muuttuviin tarpeisiin. Tämä ei ole pelkästään toiminnan etu, vaan myös vastuullisen ja kestävän toiminnan perusta. Kun organisaatiot tekevät huolella kestävyys- ja vastuullisuusraportointia, ne voivat luoda pitkäaikaista arvoa ja kestävää menestystä. Se tarjoaa useita pitkän aikavälin hyötyjä, kuten luottamuksen rakentamista, taloudellisia säästöjä, parempaa riskienhallintaa, innovaatioita, kilpailuetua, työntekijöiden sitoutumista ja kestävää kasvua.

/by

Kestävä kehitys ja vastuullisuus: Vaikutus raportointiin (Osa 2)

,

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat nousseet merkittäviksi teemoiksi liiketoiminnassa ja yhteiskunnassa. Blogisarjan ensimmäisessä osassa todettiin, että tämä muutos on laajentanut raportointikenttää merkittävästi. Tämän laajenemisen myötä on alettu raportoida taloudellisten asioiden lisäksi myös organisaatioiden vaikutuksista ympäristöön ja sosiaalisiin näkökulmiin.

Organisaatiot ympäri maailmaa ovat yhä tietoisempia ympäristönsuojelun, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan (ESG) merkityksestä. Tämä kehitys on johtanut monien standardien ja lainsäädännön luomiseen, jotka ohjaavat organisaatioiden toimintaa ja raportointia. Tässä blogissa tarkastellaan näiden standardien ja lainsäädännön vaikutuksia organisaatioiden raportointiin.

Kestävän kehityksen standardit

Monet standardit ja viitekehykset ovat tärkeitä työkaluja organisaatioille, jotka haluavat raportoida kestävyystoimistaan. On hyvä huomioida, että kaikki standardit eivät vielä koske kaikkia organisaatioita. Kuitenkin nämä tulevat jossain vaiheessa välttämättömiksi kaikille, joten suositellaan aloittamaan niiden suunnittelu ja ymmärtäminen hyvissä ajoin. Seuraavassa on muutamia keskeisiä standardeja:

GRI-standardi (Global Reporting Initiative):

GRI on yksi maailman tunnetuimmista kestävän kehityksen raportointiviitekehyksistä. Se tarjoaa organisaatioille selkeät ohjeet ympäristöön, sosiaalisiin asioihin ja hallintoon liittyvien tietojen raportointiin. GRI-standardien avulla organisaatiot voivat tuottaa vertailukelpoisia ja luotettavia raportteja, jotka vastaavat sidosryhmien odotuksiin.

SASB-standardit (Sustainability Accounting Standards Board):

SASB kehittää toimialakohtaisia standardeja, jotka auttavat organisaatioita raportoimaan kestävyystoiminnastaan sijoittajille merkityksellisellä tavalla. SASB-standardit keskittyvät taloudellisesti merkittäviin kestävyysaiheisiin, jotka voivat vaikuttaa yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn.

TCFD-suositukset (Task Force on Climate-related Financial Disclosures):

TCFD:n suositukset tarjoavat viitekehyksen ilmastonmuutokseen liittyvien taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien raportointiin. Suositukset kannustavat yrityksiä arvioimaan ja ilmoittamaan, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa niiden liiketoimintaan ja taloudelliseen tilanteeseen.

UN Global Compact:

UN Global Compact on viitekehys, jonka avulla organisaatiot voivat sitoutua YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG). Se kannustaa yrityksiä ja muita organisaatioita noudattamaan kymmentä periaatetta, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin, työelämän normeihin, ympäristönsuojeluun ja korruption torjuntaan.

International Organization for Standardization (ISO):

ISO kehittää ja julkaisee kansainvälisiä standardeja, jotka kattavat laajan valikoiman aloja, mukaan lukien teknologia, turvallisuus, ympäristö ja elintarviketurvallisuus. Näiden standardien tarkoituksena on parantaa tuotteiden, palveluiden ja järjestelmien laatua, turvallisuutta ja tehokkuutta sekä helpottaa kansainvälistä kauppaa ja yhteistyötä. Suomessa tästä vastaa Suomen Standardoimisliitto SFS.

Nordic Sustainability Reporting Standard (NSRS):

NSRS ohjaa yrityksiä raportoimaan ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan (ESG) liittyviä tietoja. NSRS pyrkii yhtenäistämään ja selkeyttämään kestävän kehityksen raportointikäytäntöjä, jotta eri sidosryhmät, kuten sijoittajat ja kuluttajat, voivat paremmin vertailla organisaatioiden suoriutumista kestävän kehityksen näkökulmasta. Standardi korostaa läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja raportoinnin vertailukelpoisuutta Pohjoismaissa toimivien yritysten kesken.

Voluntary Sustainability Reporting Standard (VSRS):

VSRS on ohjeistus, jota organisaatiot voivat vapaaehtoisesti noudattaa raportoidessaan toiminnastaan kestävän kehityksen näkökulmasta. VSRS auttaa yrityksiä tuomaan esiin, miten ne huomioivat ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyvät tekijät liiketoiminnassaan. Sekä VSRS että NSRS ovat työkaluja, jotka on tarkoitettu avustamaan pienempiä organisaatioita.

Lainsäädäntö ja sääntely

Monet maat ja alueet ovat ottaneet käyttöön lainsäädäntöä ja sääntelyä, jotka vaativat organisaatioita raportoimaan kestävyys- ja vastuullisuustoimistaan. Tässä muutamia esimerkkejä:

EU:n Taksonomia-asetus:

EU:n Taksonomia-asetus on osa Euroopan unionin kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaa. Sen tarkoituksena on luoda yhtenäinen luokitusjärjestelmä kestävälle taloudelliselle toiminnalle. Asetus määrittelee, millaisia investointeja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä. Tavoitteena on ohjata sijoituksia kohti kestävämpiä hankkeita ja estää ns. viherpesua, jossa organisaatiot tai rahoituslaitokset esittävät toimintansa ympäristöystävällisempänä kuin se todellisuudessa on. Taksonomian avulla pyritään myös edistämään EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista vuoteen 2030 mennessä.

CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive):

CSRD-direktiivi on Euroopan unionin asetus, joka edellyttää organisaatioilta laajempaa ja tarkempaa raportointia kestävyydestä ja vastuullisuudesta. Se laajentaa nykyistä organisaatiovastuullisuusraportointia koskevaa NFRD-direktiiviä (Non-Financial Reporting Directive). CSRD-direktiivin tavoitteena on parantaa organisaatioiden vastuullisuusraportoinnin laatua, vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä, jotta sidosryhmät voivat paremmin arvioida organisaatioiden kestävyyttä ja vastuullisuustoimia. Direktiivi koskee kaikkia suuria yrityksiä sekä listattuja pk-yrityksiä ja vaatii yrityksiä raportoimaan muun muassa ympäristövaikutuksista, sosiaalisista tekijöistä ja hallintotavoista (ESG-tekijät).

  • European Sustainability Reporting Standard (ESRS)

ESRS on Euroopan unionin asettamat standardit, jotka määrittävät yrityksille pakolliset kestävyyden raportointivaatimukset. ESRS kehitettiin osana EU:n kestävän rahoituksen agendaa ja CSRD-direktiiviä. Standardit kattavat laajasti erilaisia kestävyyden osa-alueita, kuten ympäristövaikutukset, sosiaaliset tekijät ja hyvän hallintotavan käytännöt, kuten riskienhallintaan ja sisäiseen tarkastukseen. Verrattuna CSRD-direktiiviin, ESRS määrittelee raportoinnin konkreettisemman sisällön.

Yhdysvaltojen SEC:n ESG-säännökset:

Yhdysvaltain arvopaperimarkkinaviranomainen SEC (Securities and Exchange Commission) on asettanut sääntöjä, jotka liittyvät ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan (ESG, Environmental, Social, and Governance). Nämä säännökset edellyttävät, että julkisesti noteeratut yritykset raportoivat ESG-tekijöihin liittyvistä tiedoista, jotta sijoittajat voivat arvioida yritysten kestävyyttä ja vastuullisuutta. SEC:n ESG-säännökset keskittyvät erityisesti seuraaviin alueisiin:

  • Ilmastoraportointi: Organisaatioiden on annettava tietoa ilmastoriskeistä ja niiden vaikutuksesta liiketoimintaan, mukaan lukien hiilidioksidipäästöt ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset riskit.
  • Inhimillinen pääoma: Raportoinnin on sisällettävä tietoa työntekijöiden monimuotoisuudesta, työoloista, palkkauksesta ja koulutuksesta.
  • Yritysten hallintotapa: Organisaatioiden on ilmoitettava hallintotapaan liittyvistä käytännöistä, kuten johtajien palkitsemisesta, hallituksen kokoonpanosta ja eettisistä ohjeista.

Yritysvastuudirektiivi (Corporate Sustainability Due Diligence Directive; CSDDD):

Yritysvastuudirektiivi on Euroopan unionin säätämä laki, joka asettaa suurille yrityksille velvollisuuden kartoittaa, estää, lieventää ja korjata ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia liiketoiminnassaan ja arvoketjuissaan. Direktiivi edellyttää yrityksiltä:

  • Riskien tunnistaminen ja arviointi: Yritysten on jatkuvasti tunnistettava ja arvioitava todellisia ja potentiaalisia haittavaikutuksia ihmisoikeuksille ja ympäristölle.
  • Ennaltaehkäisy- ja lieventämistoimet: Yritysten on toteutettava toimia näiden riskien ennaltaehkäisemiseksi ja lieventämiseksi.
  • Seuranta ja raportointi: Yritysten on seurattava due diligence -prosessien tehokkuutta ja raportoitava vuosittain julkisesti.
  • Sidosryhmien kuuleminen: Yritysten on konsultoitava asianomaisia osapuolia, kuten työntekijöitä, yhteisöjä ja kansalaisjärjestöjä.
  • Korjaavat mekanismit: Yritysten on luotava tai osallistuttava mekanismeihin, jotka tarjoavat korvauksia haittavaikutuksista kärsiville.

Jokaisesta näistä standardeista ja direktiiveistä voisi kirjoittaa oman blogin. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut käydä näitä yksityiskohtia läpi, vaan saada kokonaiskuva siitä, miten uudet standardit ja lainsäädäntö ovat vaikuttaneet raportointiin. Sillä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden standardit sekä lainsäädäntö ovat muuttaneet organisaatioiden raportointikäytäntöjä merkittävästi. Ne lisäävät läpinäkyvyyttä, parantavat vertailukelpoisuutta ja kannustavat organisaatioita integroimaan vastuullisuusnäkökulmat toimintaansa. Tarkoituksena näillä erilaisilla raportoinneilla ei ole kertoa vastuullisuudesta, vaan kehittää siihen liittyviä asioita. Raportointi toimii työkaluna nykyisen tilanteen ymmärtämiseksi ja parannuskohteiden löytämiseksi. Näin raportoinnilla voidaan turvata tulevaisuus seuraaville sukupolville. Organisaatiot, jotka omaksuvat nämä standardit ja lainsäädännön vaatimukset, voivat parantaa mainettaan, saavuttaa kilpailuetua ja edistää kestävämpää tulevaisuutta.

Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden raportoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti, ja organisaatioiden on tärkeää pysyä ajantasalla uusista vaatimuksista ja käytännöistä. Tämä auttaa niitä vastaamaan sidosryhmien odotuksiin ja varmistamaan pitkäjänteisen menestyksen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Blogisarjamme jatkuu! Seuraavalla kerralla käsittelemme muun muassa teknologioiden roolia, sidosryhmien vaikutusta, pitkän aikavälin hyötyjä ja sitä, mitä nämä tähän mennessä käsitellyt asiat merkitsevät tulevaisuudessa. Kannattaa pitää silmät auki!

/by

Kestävä kehitys ja vastuullisuus: Vaikutus raportointiin (Osa 1)

,

Viime vuosikymmenien aikana kestävä kehitys on noussut yhdeksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka muokkaavat organisaatioiden toimintaa ja strategioita. Tämä muutos ei ole pelkästään ympäristötietoisuuden kasvua, vaan se on tuonut mukanaan myös merkittäviä muutoksia tapaan, jolla organisaatiot raportoivat toiminnastaan. Kestävä kehitys on vaikuttanut raportointikäytäntöihin monin tavoin, ja tässä blogissa tarkastelemme tätä kehitystä ja sen vaikutuksia tarkemmin.

Laajempi raportointikenttä

Aikaisemmin organisaatioiden raportointi keskittyi pääasiassa taloudellisiin tuloksiin, mutta nykyään tämä ei enää riitä. Kestävä kehitys on laajentanut raportointikenttää niin, että taloudellisten tietojen lisäksi organisaatioiden tulee raportoida myös ympäristövaikutuksistaan ja sosiaalisista tekijöistä. Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen laajempi raportointikenttä kattaa monipuolisesti eri näkökulmia ja osa-alueita, jotka liittyvät organisaation toiminnan vaikutuksiin ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta. Tähän raportointikenttään kuuluvat muun muassa seuraavat osa-alueet:

  • Ympäristövastuu: Raportointi kattaa organisaation toiminnan ympäristövaikutukset, kuten hiilidioksidipäästöt, energiankulutus, vedenkäyttö, jätteiden käsittely ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Raportit voivat sisältää myös strategioita ja toimenpiteitä ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
  • Sosiaalinen vastuu: Tämä osa-alue käsittelee organisaation vaikutuksia työntekijöihin, asiakkaisiin, yhteisöihin ja muihin sidosryhmiin. Tärkeitä aiheita ovat työolot, työntekijöiden oikeudet, tasa-arvo, koulutus ja yhteisön kehittäminen.
  • Taloudellinen vastuu: Raportit tarkastelevat taloudellista suorituskykyä ja kestävyyttä. Tämä sisältää taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien hallinnan, vastuullisen sijoittamisen, verojen maksun ja taloudellisen läpinäkyvyyden.
  • Eettiset periaatteet ja hyvä hallintotapa: Tähän kuuluvat organisaation johtamisjärjestelmät, eettiset periaatteet, korruption torjunta, avoimuus ja vastuuvelvollisuus. Raportoinnissa käsitellään myös hallitusten rakenteita ja päätöksentekoprosesseja.
  • Sidosryhmien osallistuminen: Organisaatiot raportoivat sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta päätöksentekoon sekä siitä, miten sidosryhmien odotukset ja tarpeet otetaan huomioon toiminnassa.
  • Kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) edistäminen: Monissa raporteissa käsitellään, miten organisaatio edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals, SDG) ja miten ne integroidaan organisaation strategiaan ja toimintaan.
  • Innovaatio ja kestävä liiketoiminta: Tämä osa-alue kattaa kestävien innovaatioiden ja liiketoimintamallien kehittämisen. Raporteissa voidaan tarkastella, miten organisaatiot hyödyntävät teknologiaa ja uusia ratkaisuja kestävyyden parantamiseksi.
  • Raportointistandardit ja -kehykset: Raportoinnissa hyödynnetään kansainvälisiä standardeja ja viitekehyksiä, kuten Global Reporting Initiative (GRI), Integrated Reporting (IR), Sustainability Accounting Standards Board (SASB) ja Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD; vuonna 2023 IFRS Foundation otti tämän haltuun).

Laajempi raportointikenttä pyrkii tarjoamaan kattavan ja monipuolisen kuvan organisaation vastuullisuudesta ja kestävän kehityksen toimista sekä edistämään läpinäkyvyyttä ja sidosryhmien luottamusta.

Uutta raportointia

Raportointikentän laajeneminen vastuullisuuden ja kestävän kehityksen myötä on luonnollisesti tuonut mukanaan myös erilaisia raportointitapoja. Usein nämä muodostuvat eri direktiiveistä tai ovat kehitetty niin, että on yksi tapa raportoida jotain tiettyä asiaa. Näitä löytyy loputtomasti, mutta käydään läpi muutamia tässä. On tärkeää huomioida, että eri kokoisilla organisaatioilla ja eri toimialoilla on erilaisia vaatimuksia raportoinnista, eikä tässä ole tarkoitus ehdottaa, mitä pitää raportoida, vaan tarkastella, kuinka laaja tämä uusi raportointikenttä on.

Tässä lyhyet kuvaukset:

  • Toimintakertomus: Yrityksen tai organisaation vuotuinen raportti, joka kuvaa sen toiminnan ja taloudellisen tilanteen. Se sisältää tilinpäätöksen, hallituksen selostuksen toiminnasta sekä mahdolliset muutokset ja kehitykset. Tässä yleensä käsitellään miten eri kestävän kehityksen tai vastuullisuuden teemoja ja miten ne ilmentyvät toiminnassa ja strategiassa.
  • Hyvinvointikertomus: Raportti, joka käsittelee väestön hyvinvointia eri näkökulmista, kuten terveyden, elinolojen ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Tavoitteena on tarjota kattava kuva hyvinvoinnin tilasta ja kehityssuunnista.
  • Voluntary Local Review (VLR): Paikallistason vapaaehtoinen katsaus, jossa kaupungit ja kunnat raportoivat edistymisestään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. VLR:t ovat työkaluja paikallisen kestävän kehityksen edistämiseksi ja globaalien tavoitteiden paikallistamiseksi.
  • Kestävän kehityksen raportti: Raportti, joka käsittelee organisaation toiminnan vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Se esittelee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen edistymistä ja strategioita ympäristövastuun parantamiseksi.
  • Ilmastovahti: Työkalu tai järjestelmä, joka seuraa ja raportoi ilmastonmuutokseen liittyvistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Ilmastovahti voi tarjota tietoa päästöjen vähentämisestä, ilmastotoimien vaikutuksista ja edistymisestä ilmastotavoitteissa.
  • Laadunarviointityökalu (CAF): Common Assessment Framework (CAF) on julkishallinnon organisaatioiden käyttöön tarkoitettu laadunarviointityökalu. Se perustuu kokonaisvaltaiseen laadunhallintaan ja auttaa organisaatioita parantamaan toimintaansa arvioimalla ja kehittämällä niiden prosesseja ja palveluita.

Näillä raportointitavoilla ja työkaluilla on tarkoitus antaa kattava kuva organisaation toiminnasta vastuullisuusnäkökulmasta sekä sisäisesti että ulkoisesti eri sidosryhmille. Sisäisesti nämä auttavat organisaatioita ottamaan nämä asiat huomioon strategisessa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä.

Raportointikenttä on laaja ja se jatkuvasti kasvaa. Uusia standardeja kehitetään ja sitä myötä uusia raportointeja ilmestyy. Vaikka raportointivaatimukset eivät välttämättä vielä pädet kaikkiin organisaatioihin, pitkällä aikavälillä nämä tulevat olemaan kaikkien realiteettia. Seuraavissa blogeissa jatkamme tätä tarkastelua standardeista, lainsäädännöistä ja eri rooleista kestävän kehityksen ja vastuullisuuden vaikutuksessa organisaatioiden raportointiin. Silloin myös tuodaan kaikki yhteen, kun pohditaan, miten nämä muutokset ilmenevät tulevaisuudessa ja mitä tämä tarkoittaa pitkällä aikavälillä.

/by

Targetor: Kunnallisen talousarvion laatiminen, seuranta ja raportointi

, , ,

Kunnallisen talousarvion laatiminen voi olla monimutkainen prosessi, joka vaatii tarkkaa harkintaa kuntalaissa määriteltyjen elementtien suhteen. Kuntaliitto tarjoaa laajoja suosituksia, jotka kattavat sekä kunnan että kuntaryhmien talousarviot ja niihin liittyvät toimenpiteet, aina raportoinnista luomiseen.

Targetor tarjoaa tehokkaita työkaluja, jotka mahdollistaa näiden suositusten saumattoman ja laillisen toteuttamisen raportointiprosesseissa. Tässä blogissa tarkastelemme joitakin talousarviointi- ja suunnitteluvaiheita ja sitä, miten Targetor-ohjelmat tukevat niitä.

Targetor tehostaa koko talouden seurantaprosessia kokoamalla tarvittavan tiedon yhteen helposti saavutettavaan paikkaan keskeisille sidosryhmille. Se ei rajoitu pelkästään tietojen kokoamiseen vaan tarjoaa kattavan kuvan organisaation dynamiikasta, tuottaen oivalluksia jokaisen yksikön toiminnasta ja koko organisaation suorituskyvystä.

Kunnalliseen raportointiin erikoistunut Targetor hyödyntää yli kahden vuosikymmenen käytännön kokemusta työkalujen kehittämisessä. Tämä laaja asiantuntemus varmistaa taloudellisten tietojen tehokkaan järjestämisen laillisten vaatimusten ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Tämä mahdollistaa resurssien optimoinnin jatkuvaa strategista parantamista ja tavoitteiden saavuttamista varten.

Talousarvion ja -suunnitelman raportointi kuntalain mukaisesti

Vaikka raportointi voi olla usein haasteellista, Targetor erottuu helpottamalla sisäistä viestintää, virtaviivaistamalla ulkoista raportointiprosessia ja tekemällä siitä entistä tehokkaampaa ja merkityksellisempää. Kuntaliitto korostaa järjestetyn kirjanpidon merkitystä tehokkaassa budjetin seurannassa, ja Targetor vastaa tähän tarpeeseen upotetuilla integraatioilla ja automaattisilla päivityksillä. Näin varmistetaan, että sidosryhmät voivat helposti saada pääsyn uusimpaan ja merkityksellisimpään tietoon keskitetysti ja järjestelmällisesti.

”Talousarvion ja tilinpäätösraportoinnin rakenne suositeltavaa yhdenmukaistaa mahdollisimman pitkälle”

Raporttien julkaisuvaiheessa Targetor noudattaa kuntalain tarkkoja formaatteja, kuten Automatisoidun raportoinnin käsikirjassa (AURA) esitettyjä. Tämä varmistaa, että raportit täyttävät kaikki vaaditut standardit, ja käyttäjät voivat tuottaa julkaisuvalmiit raportit vaivatta suoraan järjestelmästä. Lisäetuna on se, että raportin asetuksia voi muokata helposti vastaamaan brändivaatimuksia, varmistaen yhtenäinen ja ammattimainen tyyli kaikissa raporteissa.

Kunnan talouden monimutkainen tanssi yhdistyy tiiviisti kunnan ja sen eri yksiköiden monipuolisten toimintojen kanssa. Kuntalain ohjaamana budjetti ja suunnitelma toimivat arkkitehteina, kohdentaen resursseja saavuttaakseen ennalta määritellyt tavoitteet ja valaisten tietä toimintojen ja investointien rahoittamiseen. Targetor sujuvoittaa pitkän aikavälin tavoitteiden ilmaisemista kunnan toiminnalle osana laajempaa strategiaa, joka kattaa ennakoivan näkemyksen taloudellisesta kehityksestä, väestö- ja talousmuutosten arviot sekä tarkan tietoisuuden muuttuvasta toimintaympäristöstä. Tämä mahdollistaa keskeisten tekijöiden seurannan niin niitä muokkaaville tahoille kuin kaikille, jotka seuraavat tätä tietoa.

”Talousarvioissa ja -suunnitelmassa asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä, jotta niitä voidaan mitata mahdollisimman yksiselitteisillä ja konkreettisilla mittareilla ja menetelmillä”

Strateginen johtaminen on osa Targetorin missiota, ja järjestelmä laajentaa näkemystään kunnan strategisen etenemisen suureen kuvaan. Kunnan strategia määrittelee selkeästi tavoitteet, toimenpiteet ja niiden seurannan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Targetor punoo yhteydet yksittäisten yksiköiden asettamien tavoitteiden ja laajemman strategian välille, mahdollistaen seurannan sekä strategisella että organisaatiotasolla. Tämä luo kokonaiskuvan kunnasta ja tarjoaa läpinäkyvyyttä organisaation sisällä.

Käyttötalousosa ja tehtäväkohtaiset raportoinnit

Eri tehtävät edellyttävät erilaisia budjetointikäytäntöjä, joita ohjaavat brutto- ja nettobudjetoinnin periaatteet. Bruttobudjetointiin suositellaan tiettyä mallia, joka löytyy kuntaliiton suosituksista. Lisäksi kuntalaki määrittelee, miten tavoitteet tulee asettaa näille tehtäville. Nettobudjetoinnissa noudatetaan samankaltaista periaatetta, joka määrittelee tavan esittää määrärahat, tuloarviot ja asettaa eri yksiköiden tavoitteet. On tärkeää ottaa huomioon nämä erilaiset rakenteet ja määrittää, milloin ne tulisi esittää talousarviossa. Oletusrakenne Targetorin ohjelmassa toteuttaa juuri tämän logiikan, joten sisällön tekeminen olisi mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Näin pääsee keskittymään itse suunnitteluun ja johtamiseen.

”Huomiota tavoiteasettelussa tulee kiinnittää siihen, etteivät tehtäväkohtaiset tavoitteet ole ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa tai että eri tehtävien tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään”

Targetorin ohjelmat mahdollistavat sen, että yksiköiden tavoitteet täydentävät koko kunnan strategiaa ja siihen liittyviä tavoitteet. Samoin pystyy helposti seuraamaan kunnan kokonaiskuvaa, joten on mahdollista varmistaa, että tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään, kuten kuntalaki määrittää.

Talousarvio ja -suunnitelma huipussaan

Targetor-ohjelmat, oli se Pro tai Base tuote, tukevat talousarvion ja -suunnitelman tekemistä seuraavilla tavoilla:

  • tuotetaan kokonaiskuva, jotta pystytään paremmin seuraamaan ja johtamaan strategiaa
  • saadaan merkittävämpi strategia ja organisoidumpaa tekemistä
  • lisätään näkyvyyttä ja kuntalain mukainen raportti on lähes heti saatavilla, kun sisältö on tehty

Kaikki mitä kuntalaki velvoittaa ja määrittää talousarvion ja -suunnitelman luomisessa hoituvat helposti Targetor-ohjelmissa, ja tässä käsiteltiin vain pieni osa niistä. Targetor kuitenkin mahdollistaa kaiken seurannan ja toiminnan sekä suurille organisaatioille että pienille kunnille. Targetor on jokaiselle sopiva ratkaisu. Jos et ole vielä täysin vakuuttunut, ota meihin yhteyttä ja tutustu tuotteisiimme tarkemmin.

/by