Artikkelit

Strateginen johtaminen on jatkuvassa muutoksessa, ja nykypäivän johtajien on oltava ajan tasalla uusimmista trendeistä ja kehityssuunnista menestyäkseen. Tässä blogissa käsittelemme strategisen johtamisen ajankohtaisimpia trendejä, jotka vaikuttavat organisaatioihin eri toimialoilla. Nämä trendit eivät pelkästään muokkaa tapaa, jolla strategioita suunnitellaan ja toteutetaan, vaan ne myös määrittävät, miten organisaatiot pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja hyödyntämään mahdollisuuksia.

Kestävyys ja vastuullisuus strategian ytimessä

Kestävä kehitys ja organisaatiovastuu ovat nousseet strategisen johtamisen keskiöön. Organisaatiot eivät voi enää keskittyä pelkästään taloudellisiin tuloksiin, vaan niiden on otettava huomioon myös ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Tämä näkyy esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä tavoitteissa, kiertotalouden edistämisessä ja eettisten toimintatapojen vahvistamisessa. Vastuullisuus ei ole enää vain lisäarvo, vaan se on kriittinen osa organisaation strategiaa, joka vaikuttaa pitkän aikavälin kilpailukykyyn ja sidosryhmäsuhteisiin.

Jos haluat lukea lisää kestävyydestä ja vastuullisuudesta, Targetorilla on blogisarja aiheesta. Käy lukemassa ensimmäinen blogi sarjasta!

Digitaalinen transformaatio ja teknologian hyödyntäminen

Digitalisaatio jatkaa vaikutustaan kaikkialla, ja teknologian hyödyntäminen on avainasemassa strategisessa johtamisessa. Tekoäly, data-analytiikka, automaatio ja esineiden internet (IoT) ovat vain muutamia esimerkkejä teknologioista, jotka muokkaavat toimintastrategioita. Näiden teknologioiden avulla organisaatiot voivat tehostaa toimintaansa, parantaa asiakaskokemusta ja luoda uusia liiketoimintamalleja. Strategisilta johtajilta vaaditaan kykyä ennakoida teknologian kehitystä ja integroida digitaalisia ratkaisuja osaksi strategiaa.

Agile-strategiat ja ketterä johtaminen

Perinteinen pitkän aikavälin strategiasuunnittelu on saanut rinnalleen ketterämmän lähestymistavan, jossa painotetaan joustavuutta ja nopeaa reagointia muuttuviin olosuhteisiin. Agile-strategiat mahdollistavat nopean päätöksenteon, jatkuvan oppimisen ja sopeutumisen, mikä on erityisen tärkeää nykyisessä nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Ketterä johtaminen edellyttää myös uudenlaista organisaatiokulttuuria, jossa tiimityö, innovatiivisuus ja asiakaslähtöisyys ovat keskiössä.

Tiedolla johtaminen ja ennakoiva analytiikka

Data on strategisen johtamisen perusta, ja tiedolla johtaminen on keskeinen trendi, joka muuttaa tapaa, jolla organisaatiot tekevät päätöksiä. Ennakoiva analytiikka, koneoppiminen ja big data mahdollistavat tarkemman ennustamisen ja päätöksenteon, joka perustuu luotettavaan ja reaaliaikaiseen tietoon. Tiedolla johtaminen ei kuitenkaan rajoitu vain teknisiin ratkaisuihin; se vaatii myös organisaatiolta kykyä kerätä, analysoida ja hyödyntää tietoa tehokkaasti strategian kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Inhimillinen pääoma ja osaamisen johtaminen

Työvoiman osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen ovat nousseet keskeisiksi strategisiksi kilpailutekijöiksi. Osaamisen johtaminen on tärkeämpää kuin koskaan, kun organisaatiot kilpailevat parhaista kyvyistä ja pyrkivät pitämään työntekijänsä motivoituneina ja sitoutuneina. Tämä vaatii strategista lähestymistapaa, jossa panostetaan henkilöstön kehittämiseen, monimuotoisuuteen, inklusiivisuuteen ja hyvinvointiin. Inhimillinen pääoma on nähtävä strategisena resurssina, joka vaikuttaa suoraan organisaation menestykseen ja kilpailukykyyn.

Globaali ajattelu ja geopoliittiset riskit

Globalisaatio on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia riskejä. Geopoliittiset jännitteet, kauppasodat ja sääntelymuutokset voivat vaikuttaa merkittävästi organisaatioiden toimintaan. Strategisen johtamisen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää ja ennakoida globaalin toimintaympäristön muutoksia sekä kehittää joustavia strategioita, jotka pystyvät vastaamaan näihin haasteisiin. Tämä edellyttää myös globaalin ajattelun ja paikallisen sopeutumisen yhdistämistä.

Asiakaskokemuksen strateginen merkitys

Asiakaskokemus on noussut strategisen johtamisen keskeiseksi kilpailutekijäksi. Asiakaslähtöisyys ei ole enää vain markkinointiosaston vastuulla, vaan se ulottuu koko organisaation strategiaan. Organisaatiot, jotka pystyvät tarjoamaan saumattoman, personoidun ja lisäarvoa tuottavan asiakaskokemuksen, erottuvat kilpailijoistaan ja rakentavat pitkäaikaisia asiakassuhteita. Asiakaskokemuksen strateginen merkitys näkyy myös siinä, miten organisaatiot hyödyntävät dataa ymmärtääkseen asiakkaidensa tarpeita ja odotuksia entistä paremmin.

Joustavuus ja kriisinhallinta osana strategiaa

Viime vuosien globaalit kriisit, kuten pandemia, ovat korostaneet joustavuuden merkitystä. Organisaatiot, jotka pystyvät sopeutumaan ja toipumaan nopeasti kriisitilanteista, ovat paremmin varustautuneita pitkän aikavälin menestykseen. Joustavuuden rakentaminen vaatii strategisilta johtajilta proaktiivista riskienhallintaa, skenaariosuunnittelua ja kykyä johtaa organisaatiota kriisitilanteissa. Joustavuus on nähtävä osana strategista suunnittelua, ei vain reaktiivisena toimenpiteenä.

Jos haluat kehittää joustavuutta ja strategisesta johtamista organisaatiossasi niin ota käyttöön Targetorin Risk Management -työkalu!

Strategisen johtamisen kenttä on täynnä muutoksia ja haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Nykypäivän johtajien on oltava valppaita, joustavia ja innovatiivisia, jotta he voivat hyödyntää näitä trendejä ja viedä organisaationsa menestykseen. Olipa kyse sitten kestävyydestä, teknologiasta, ketteryydestä tai inhimillisestä pääomasta, nämä trendit muokkaavat tulevaisuuden strategista johtamista ja vaativat uutta ajattelua ja lähestymistapaa.

Tie läpi metsän

Kestävyys ja vastuullisuus ovat nykyään olennaisia tekijöitä yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Ne eivät ainoastaan edistä ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointia, vaan myös parantavat yritysten ja organisaatioiden mainetta ja kilpailukykyä. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme viisi keskeistä strategiaa, niiden tavoitteet ja vastaavat mittarit, joilla yritykset ja organisaatiot voivat integroida kestävyyden ja vastuullisuuden toimintaansa: riskienhallinnan strategia, kustannustehokkuuden strategia, erottautumisen strategia, missiolähtöinen strategia ja muutosagentin strategia.

Tässä käsitellyt strategiat on lainattu Sitran vastuullisuuden tulevaisuutta koskevasta selvityksestä. Tämän blogin tarkoituksena ei ole esitellä uusia strategioita, vaan tarjota tavoitteita ja mittareita näille eri strategioille. Kestävyys- ja vastuullisuusstrategioiden onnistumisen arvioimiseksi on tärkeää asettaa selkeät tavoitteet ja mittarit, jotta organisaatiot voivat siirtyä kohti kestävän kehityksen raportointiin keskittymistä.

1. Riskienhallinnan strategia

Riskienhallinta on tärkeä osa kestävyysstrategiaa. Tämä strategia keskittyy tunnistamaan ja vähentämään kestävyyteen liittyviä riskejä, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia, resurssipulan uhkaa tai lainsäädännön muutoksia. Yritykset voivat käyttää ympäristö- ja sosiaaliriskien arviointeja ennakoimaan ja hallitsemaan mahdollisia uhkia. Tämä ei ainoastaan suojaa yritystä taloudellisilta menetyksiltä, vaan myös vahvistaa sen mainetta luotettavana ja vastuullisena toimijana.

Tavoitteet:

  • Vähentää ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvia riskejä.
  • Varautua mahdollisiin sääntelymuutoksiin.
  • Parantaa yrityksen kykyä reagoida kriiseihin.

Mittarit:

  • Ympäristöriskien määrä ja vakavuus.
  • Vaikutukset yhteiskuntaan (esim. vaikutukset paikallisyhteisöihin).
  • Sääntelyn noudattamisen taso (compliance rate).
  • Kriisinhallintasuunnitelmien määrä ja laatu.

2. Kustannustehokkuuden strategia

Kestävyys ja vastuullisuus voivat myös tuoda merkittäviä säästöjä. Kustannustehokkuuden strategia pyrkii vähentämään resurssien käyttöä ja jätteiden syntymistä. Esimerkiksi energiatehokkaat teknologiat ja prosessien optimointi voivat vähentää energiankulutusta ja siten alentaa kustannuksia. Samoin kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisääminen vähentää materiaalikustannuksia. Näin yritys voi parantaa tulostaan samalla kun se edistää kestävää kehitystä.

Tavoitteet:

  • Vähentää toimintakustannuksia kestävien käytäntöjen kautta.
  • Parantaa resurssien tehokasta käyttöä.
  • Lisätä kierrätyksen ja uudelleenkäytön tasoa.

Mittarit:

  • Energian ja materiaalien kulutuksen vähentäminen.
  • Jätteen määrän väheneminen.
  • Säästöt kestävyystoimenpiteiden kautta.
  • Kierrätysprosentti.

3. Erottautumisen strategia

Markkinoilla erottuminen on keskeistä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Erottautumisen strategia hyödyntää kestävyys- ja vastuullisuustekijöitä yrityksen brändin rakentamisessa. Kuluttajat arvostavat yhä enemmän yrityksiä, jotka ottavat vastuuta ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Yritykset voivat esimerkiksi korostaa ekologisesti kestäviä tuotteitaan tai vastuullisia toimitusketjujaan markkinoinnissaan. Tämä lisää asiakkaiden luottamusta ja sitoutumista yritykseen.

Tavoitteet:

  • Luoda kilpailuetua kestävien ja vastuullisten toimintatapojen avulla.
  • Parantaa brändin mainetta ja asiakasuskollisuutta.
  • Laajentaa markkinaosuutta kestävien tuotteiden avulla.

Mittarit:

  • Asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus.
  • Brändin tunnettuus ja arvostus kestävyyden näkökulmasta.
  • Markkinaosuuden kasvu.
  • Kestävien tuotteiden myynti ja osuus kokonaismyynnistä.

4. Missiolähtöinen strategia

Missiolähtöinen strategia perustuu yrityksen arvoihin ja missioon. Se tarkoittaa, että kestävyys ja vastuullisuus ovat integroituja osia yrityksen ydintoimintaa ja päätöksentekoa. Tämä strategia korostaa pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Yritykset, jotka toimivat missiolähtöisesti, houkuttelevat työntekijöitä, asiakkaita ja sijoittajia, jotka jakavat saman arvomaailman.

Tavoitteet:

  • Tukea yrityksen arvoja ja missiota kestävyyden kautta.
  • Luoda positiivinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan.
  • Vahvistaa yrityksen identiteettiä vastuullisena toimijana.

Mittarit:

  • Yrityksen arvojen ja mission näkyminen käytännön toimissa.
  • Ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset (esim. CO2-päästöt, yhteisöjen tuki).
  • Työntekijöiden ja sidosryhmien sitoutuminen yrityksen missioon.
  • Raportointi ja viestintä missiolähtöisistä toimista.

5. Muutosagentin strategia

Muutosagentin strategia tarkoittaa, että yritys ottaa aktiivisen roolin kestävän kehityksen edistämisessä laajemmin. Tämä voi tarkoittaa uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä, alan käytäntöjen muuttamista tai poliittisen vaikuttamisen kautta kestävien käytäntöjen edistämistä. Muutosagentit eivät vain sopeudu muutokseen, vaan myös ajavat sitä eteenpäin. Tämä strategia voi tuoda merkittävää kilpailuetua ja nostaa yrityksen asemaa kestävyyden edelläkävijänä.

Tavoitteet:

  • Toimia edelläkävijänä kestävän kehityksen alalla.
  • Vaikuttaa toimialan ja yhteiskunnan kestävyyskäytäntöihin.
  • Innostaa ja ohjata muita organisaatioita kohti kestävyyttä.

Mittarit:

  • Innovaatioiden määrä ja laatu kestävyyden alalla.
  • Vaikuttavuus toimialan standardeihin ja sääntelyyn.
  • Verkostojen ja kumppanuuksien määrä ja laatu.
  • Kestävyyden edistämiseen liittyvien kampanjoiden ja hankkeiden tulokset.

Kestävyys ja vastuullisuus eivät ole pelkästään trendejä, vaan välttämättömyyksiä nykypäivän toiminnassa. Yritykset ja organisaatiot, jotka omaksuvat vastuullisuus ja kestävän kehityksen strategiaa, voivat hallita riskejä, parantaa kustannustehokkuutta, erottua kilpailijoistaan, toimia arvojensa mukaisesti ja edistää positiivista muutosta. Näin ne eivät ainoastaan paranna omaa toimintaansa, vaan myös edistävät kestävää kehitystä laajemmin. Hyvät tavoitteet ja mittarit auttavat yrityksiä arvioimaan ja seuraamaan kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvien strategioidensa tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Kiinnostaako vastuullisuuden ja kestävän kehityksen raportointi aiheet? Käy lukemassa muut artikkelit blogisarjassa!

  1. Kestävä kehitys ja vastuullisuus: Vaikutus raportointiin (Osa 1)
  2. Kestävä kehitys ja vastuullisuus: Vaikutus raportointiin (Osa 2)
  3. Kestävä kehitys ja vastuullisuus: Vaikutus raportointiin (Osa 3)

Kestävyys- ja vastuullisuusraportointi: Miksi ne ovat tärkeitä?

Nykyään yhä useammat organisaatiot ymmärtävät kestävyys- ja vastuullisuusraportoinnin tärkeyden. Nämä raportoinnit, joissa käsitellään yrityksen taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia vaikutuksia, ovat tulleet keskeiseksi osaksi toimintastrategiaa. Mutta miksi nämä raportoinnit ovat niin tärkeitä?

Sidosryhmien Vaikutus

Sidosryhmät vaikuttavat merkittävästi siihen, miten organisaatiot raportoivat vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Eri sidosryhmät vaativat organisaatioilta avoimuutta ja läpinäkyvyyttä toiminnastaan, ja heidän odotuksensa muokkaavat raportoinnin sisältöä ja laajuutta.

Asiakkaat: Tietoisuus ja Vaatimukset

Nykyajan asiakkaat ovat entistä tietoisempia ja vaativampia organisaatioiden vastuullisuuden suhteen. He haluavat tietää organisaatioiden toiminnasta monista eri näkökulmista, kuten miten tuotteet on valmistettu, millaisia ympäristövaikutuksia niillä on ja onko niiden tuotantoprosessi eettinen. Läpinäkyvä ja kattava vastuullisuusraportointi voi vahvistaa asiakkaiden luottamusta organisaatioon ja parantaa sen mainetta.

Osakkeenomistajat ja Sijoittajat: Riskienhallinta ja Päätöksenteko

Sijoittajat haluavat ymmärtää, miten yritys hallitsee vastuullisuusriskejä, jotka voivat vaikuttaa sen pitkän aikavälin arvoon. Vastuullisuusraportointi tarjoaa arvokasta tietoa, jonka avulla sijoittajat voivat tehdä tietoisempia päätöksiä. Lisäksi yritykset, jotka osoittavat sitoutumisensa vastuullisuuteen, voivat houkutella enemmän sijoituksia. Ekosijoittaminen on viime aikoina yleistynyt, ja tämä sijoitustyyppi tulee olemaan yhä tärkeämpää tulevaisuudessa. Yritysten ja organisaatioiden on pysyttävä askeleen edellä ja aloitettava vastuullisuusraportointi hyvissä ajoin, jos ne haluavat nauttia tämän tuomista eduista.

Työntekijät: Sitoutuminen ja Tyytyväisyys

Työntekijät arvostavat yrityksiä, jotka ottavat vastuullisuuden vakavasti. He ovat sitoutuneempia ja tyytyväisempiä työskennellessään yrityksessä, joka toimii eettisesti ja kestävästi. Jo työnhakuvaiheessa moni etsii vastuullisia työpaikkoja ja sulkee pois yritykset, joissa ei ole vastuullisuuden merkkejä. Vastuullisuusraportointi voi myös auttaa houkuttelemaan uusia työntekijöitä ja pitämään nykyiset työntekijät tyytyväisinä.

Lainsäätäjät ja Sääntelyelimet: Sääntöjen Noudattaminen

Organisaatioiden on noudatettava paikallisia ja kansainvälisiä sääntelyvaatimuksia, jotka usein edellyttävät tiettyjen vastuullisuusindikaattoreiden raportointia. Läpinäkyvä raportointi auttaa yrityksiä pysymään sääntöjen mukaisina ja vähentää riskiä sanktioille.

Yhteisöt ja Kansalaisjärjestöt: Sosiaalinen Vastuu

Paikallisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt seuraavat tarkasti yritysten toimintaa ja sen vaikutuksia. He voivat vaatia yrityksiä raportoimaan toiminnan vaikutuksista paikallisyhteisöihin ja ympäristöön. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa voi myös tarjota arvokasta palautetta ja parantaa yrityksen vastuullisuustoimia.

Toimittajat ja Kumppanit: Arvoketjun Hallinta

Yrityksen vastuullisuus ulottuu koko arvoketjuun, ja toimittajat sekä kumppanit voivat edellyttää vastuullisuusraportointia yhteistyön osana. Läpinäkyvä raportointi edistää avoimuutta ja luottamusta koko arvoketjussa.

Media ja Yleinen Mielipide: Maineenhallinta

Media voi nostaa esiin organisaatioiden vastuullisuusasioita, ja yleinen mielipide voi asettaa painetta organisaatioille parantaa raportointiaan ja käytäntöjään. Positiivinen mediahuomio voi vahvistaa organisaation mainetta, kun taas negatiivinen huomio voi johtaa maineen menetykseen.

Kilpailijat: Kilpailuetua

Kilpailijat voivat asettaa vertailukohtia vastuullisuusraportoinnille. Yritykset, jotka pystyvät osoittamaan parempaa vastuullisuutta, voivat saada kilpailuetua ja erottua positiivisesti markkinoilla.

Teknologian Rooli

Teknologia on keskeinen tekijä organisaatioiden kestävyys- ja vastuullisuusraportoinnissa. Se mahdollistaa tarkemman, läpinäkyvämmän ja tehokkaamman raportoinnin, mikä on välttämätöntä kestävän toiminnan harjoittamisessa.

Big Data ja Analytiikka

Big data ja analytiikka auttavat organisaatioita ymmärtämään toimintansa vaikutuksia yksityiskohtaisella tasolla. Esimerkiksi energiankulutuksen, hiilidioksidipäästöjen ja jätteiden seuranta voidaan tehdä reaaliaikaisesti, mikä auttaa organisaatioita tunnistamaan parannuskohteita ja tekemään dataan perustuvia päätöksiä.

IoT ja Sensoriteknologia

Esineiden internet (IoT) ja sensoriteknologia ovat mullistaneet tapoja, joilla organisaatiot keräävät tietoa ympäristövaikutuksistaan. Anturit voivat mitata muun muassa ilmanlaatua, vedenkulutusta ja energiankulutusta reaaliajassa. Näiden tietojen avulla organisaatiot voivat seurata ja optimoida resurssejaan sekä vähentää ympäristöjalanjälkeään.

Pilvipalvelut ja Datakeskukset

Pilvipalvelut tarjoavat skaalautuvia ja tehokkaita ratkaisuja datan tallentamiseen ja käsittelyyn. Yritykset voivat hyödyntää pilvipohjaisia alustoja vastuullisuusraportoinnin tietojen hallinnassa ja analysoinnissa. Pilvipalveluiden avulla tietojen jakaminen ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on myös helpompaa ja turvallisempaa.

Blockchain ja Läpinäkyvyys

Blockchain-teknologia tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia vastuullisuusraportoinnin läpinäkyvyyden ja luotettavuuden parantamiseksi. Blockchainin avulla organisaatiot voivat luoda muuttumattomia ja jäljitettäviä tietoketjuja, jotka osoittavat esimerkiksi raaka-aineiden alkuperän ja toimitusketjun vaiheet. Tämä lisää luottamusta raportointiin ja auttaa estämään vihreän pesun eli harhaanjohtavan viestinnän ympäristöystävällisyydestä.

Digitaaliset Alustat ja Automaatio

Digitaaliset alustat ja automaatiotyökalut helpottavat vastuullisuusraportoinnin prosessien hallintaa. Ne voivat automatisoida tiedonkeruun, analyysin ja raportoinnin, mikä vähentää manuaalisen työn tarvetta ja minimoi inhimilliset virheet. Tämä nopeuttaa raportointiprosessia ja parantaa sen tarkkuutta.

AI ja Koneoppiminen

Tekoäly (AI) ja koneoppiminen tuovat uusia mahdollisuuksia ennakoivaan analytiikkaan ja strategiseen päätöksentekoon. AI voi tunnistaa trendejä ja malleja suurista tietomääristä, mikä auttaa yrityksiä ennakoimaan tulevia haasteita ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi koneoppiminen voi auttaa optimoimaan energiankulutusta ja vähentämään päästöjä ennustamalla kulutushuippuja ja ehdottamalla tehokkaampia toimintatapoja.

Pitkän Aikavälin Hyödyt

Nykyajan toimintaympäristössä kestävyys ja vastuullisuus eivät ole enää valinnaisia, vaan ne ovat elintärkeitä menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta. Organisaatiot, jotka ottavat kestävyyden ja vastuullisuuden vakavasti ja raportoivat niistä avoimesti, nauttivat useista pitkän aikavälin hyödyistä. Tässä tarkastelemme näitä hyötyjä ja miksi kestävyys- ja vastuullisuusraportointi on strategisesti tärkeää.

Luottamuksen Rakentaminen ja Maineen Vahvistaminen

  • Avoimuus ja luotettavuus: Säännöllinen ja läpinäkyvä vastuullisuusraportointi osoittaa, että organisaatio toimii avoimesti ja on valmis ottamaan vastuun toimistaan. Tämä rakentaa luottamusta sidosryhmien, kuten asiakkaiden, sijoittajien ja työntekijöiden keskuudessa.
  • Positiivinen maine: Organisaatiot, jotka panostavat kestävyyteen ja vastuullisuuteen, voivat vahvistaa mainettaan eettisinä ja vastuullisina toimijoina. Tämä voi johtaa parempaan asiakasuskollisuuteen ja houkutella uusia asiakkaita, jotka arvostavat kestävää kehitystä.

Taloudellinen Hyöty

  • Säästöt ja tehokkuus: Vastuullisuusraportointi voi paljastaa mahdollisuuksia vähentää kustannuksia, esimerkiksi energian ja materiaalien käytön tehostamisella. Tämä voi johtaa merkittäviin säästöihin pitkällä aikavälillä.
  • Sijoittajien kiinnostus: Vastuullisesti toimivat yritykset ovat houkuttelevampia sijoittajille, jotka etsivät pitkäaikaisia ja kestäviä sijoituskohteita. Tämä voi johtaa parempiin rahoitusehtoihin ja lisääntyneeseen sijoittajien kiinnostukseen.

Parempi Riskienhallinta

  • Ennakoiva riskienhallinta: Kestävyys- ja vastuullisuusraportointi auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä, jotka liittyvät ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hallintoon (ESG-riskit). Tämä voi suojata yritystä tulevilta haasteilta ja kriiseiltä.
  • Sääntelyn noudattaminen: Raportointi auttaa varmistamaan, että organisaatio noudattaa paikallisia ja kansainvälisiä sääntelyvaatimuksia. Tämä vähentää riskiä sanktioille ja oikeudellisille haasteille.

Innovaatio ja Kilpailuetu

  • Innovaatioiden ajuri: Vastuullisuusraportointi kannustaa organisaatioita etsimään uusia ja innovatiivisia ratkaisuja ympäristö- ja sosiaalisiin haasteisiin. Tämä voi johtaa uusiin tuotteisiin, palveluihin ja liiketoimintamalleihin, jotka erottavat organisaation kilpailijoistaan.
  • Kilpailuetu: Organisaatiot, jotka integroituvat kestävyyden strategiaansa, voivat saavuttaa merkittävän kilpailuedun. Kestävä kehitys on yhä tärkeämpi tekijä kuluttajien, työntekijöiden ja sijoittajien päätöksenteossa.

Työntekijöiden Sitoutuminen ja Rekrytointi

  • Työntekijöiden sitoutuminen: Vastuullisuusraportointi voi parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä ja sitoutumista. Työntekijät arvostavat työskentelyä organisaatiossa, joka jakaa heidän arvonsa ja panostaa kestävään kehitykseen.
  • Rekrytoinnin etu: Organisaatiot, jotka tunnetaan vastuullisista käytännöistään, ovat houkuttelevampia potentiaalisille työntekijöille. Tämä voi auttaa houkuttelemaan ja säilyttämään parhaita kykyjä.

Pitkäaikainen Kestävä Kasvu

  • Pitkäaikainen strategia: Kestävyys- ja vastuullisuusraportointi auttaa organisaatioita kehittämään pitkäaikaisia strategioita, jotka keskittyvät kestävään kasvuun. Tämä voi varmistaa toiminnan jatkuvuuden ja menestyksen myös tulevaisuudessa.
  • Yhteiskunnallinen vaikutus: Vastuullisesti toimivat organisaatiot voivat tehdä merkittävän positiivisen vaikutuksen yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tämä luo kestävän tulevaisuuden paitsi organisaatiolle itselleen, myös laajemmin yhteiskunnalle.

Vastuullisuusraportointi ei ole vain trendi, vaan olennainen osa nykyaikaista toimintaa. Organisaatioiden on jatkuvasti arvioitava ja mukautettava raportointikäytäntöjään vastatakseen sidosryhmien muuttuviin tarpeisiin. Tämä ei ole pelkästään toiminnan etu, vaan myös vastuullisen ja kestävän toiminnan perusta. Kun organisaatiot tekevät huolella kestävyys- ja vastuullisuusraportointia, ne voivat luoda pitkäaikaista arvoa ja kestävää menestystä. Se tarjoaa useita pitkän aikavälin hyötyjä, kuten luottamuksen rakentamista, taloudellisia säästöjä, parempaa riskienhallintaa, innovaatioita, kilpailuetua, työntekijöiden sitoutumista ja kestävää kasvua.

Nykymaailmassa, jossa muutoksen vauhti kiihtyy ja uusia haasteita tulee esille, innovaatiot ja luovuus ovat organisaatioiden elinehtoja. Ne eivät ole vain satunnaisia keksintöjä tai luovia ideoita, vaan strategisia työkaluja, jotka voivat määrittää yrityksen suunnan ja menestyksen. Strategisessa johtamisessa, joka integroi innovaation ja luovuuden, organisaatiot voivat tehostaa toimintaansa, parantaa hyvinvointia monella tasolla ja varmistaa kestävän kehityksen.

Innovaatioiden rooli strategisessa johtamisessa

Innovaatio organisaatiossa voi tarkoittaa uusia palvelumuotoja, tehokkaampia prosesseja tai parempaa resurssien hallintaa. Strategisessa johtamisessa innovaatiot ovat keskeisessä asemassa, sillä ne auttavat organisaatioita sopeutumaan muuttuviin tarpeisiin ja resurssihaasteisiin.

Esimerkkejä innovaatioista organisaatiossa:

1. Digitaaliset palvelut: Uusien teknologioiden hyödyntäminen voi parantaa palvelujen saatavuutta, vähentää kustannuksia ja tehostaa toimintaa, jotta organisaatiot voivat keskittyä paremmin strategiseen johtamiseen.

2. Prosessien kehittäminen: Lean-menetelmät ja muut prosessien tehostamiseen tähtäävät innovaatiot voivat parantaa palvelukokemuksia. Yhdistämällä tähän uusia teknologioita, prosesseja voidaan automatisoida, mikä vähentää ajankäyttöä rutiinitehtäviin ja vapauttaa aikaa strategiseen johtamiseen ja olennaisiin tehtäviin, jotta organisaatiot voivat saavuttaa merkittävämpiä tuloksia.

3. Yhteistyömallien uudistaminen: Esimerkiksi yhteistyö muiden organisaatioiden, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa voi tuoda uusia resursseja ja osaamista organisaation käyttöön.

Luovuuden merkitys

Luovuus on innovaation lähde. Se tarkoittaa kykyä nähdä asioita uudella tavalla, yhdistellä olemassa olevia elementtejä uusiksi kokonaisuuksiksi ja ratkaista ongelmia ennakkoluulottomasti. Strategisessa johtamisessa luovuus on tärkeää, koska se mahdollistaa visionäärisen ajattelun ja uudenlaisten strategioiden kehittämisen.

Luovuuden ilmentymät organisaatiossa:

1. Visionäärinen ajattelu: Johtajat, jotka uskaltavat ajatella isosti ja tulevaisuuteen suuntautuen, voivat luoda vahvan strategisen suunnan organisaatiolle.

2. Monialainen yhteistyö: Eri alojen osaamisen yhdistäminen voi synnyttää uusia ideoita ja innovaatioita.

3. Avoin yrityskulttuuri: Organisaatiot, jotka kannustavat työntekijöitään ilmaisemaan ideoitaan ja kokeilemaan uusia asioita, voivat hyötyä monipuolisista näkökulmista ja luovista ratkaisuista.

Innovaatio ja luovuus käytännössä

Strategisen johtamisen näkökulmasta innovaatioiden ja luovuuden edistäminen vaatii systemaattisia toimia. Tämä voi tarkoittaa innovaatiostrategian laatimista, jossa määritellään organisaation innovaatiotoiminnan tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi johtajien on luotava ympäristö, joka tukee luovuutta ja kannustaa uskallusta kokeilla uutta.

Toimenpiteitä innovaation ja luovuuden edistämiseksi:

1. Koulutus ja kehittäminen: Tarjoamalla työntekijöille mahdollisuuksia kehittää taitojaan ja oppia uutta, organisaatio voi kasvattaa innovaatiopotentiaaliaan.

2. Innovaatiotiimit: Erityisten tiimien perustaminen, joiden tehtävänä on keskittyä uusien ideoiden kehittämiseen ja toteuttamiseen.

3. Avoin viestintä: Luomalla kulttuurin, jossa työntekijät voivat vapaasti jakaa ajatuksiaan ja ideoitaan, organisaatio voi hyödyntää kollektiivista luovuutta.

Innovaatiot ja luovuus ovat keskeisiä tekijöitä strategisessa johtamisessa organisaatioissa. Ne mahdollistavat organisaation mukautumisen ja menestymisen muuttuvassa maailmassa. Strateginen johtaminen, joka osaa hyödyntää näitä voimavaroja, voi luoda kestävää kilpailuetua ja varmistaa organisaation pitkän aikavälin menestyksen. Innovatiivinen ja luova ajattelu ei ole vain ylimmän johdon etuoikeus, vaan koko organisaation yhteinen tehtävä ja mahdollisuus.

Pidetään mielessä:

”Innovaatio erottaa johtajan seuraajista.” – Steve Jobs

Strategian suunnittelu ja sen toteutumisen seuranta ovat kriittisiä organisaation menestyksen varmistamisessa. Kuitenkin tämä prosessi voi olla haastava, sillä on houkuttelevaa pysyä vanhoissa, tutuissa malleissa. Usein uusien toimivien mittareiden löytäminen voi olla vaikeaa, ja tästä syystä on ymmärrettävää turvautua tuttuihin mittareihin. Kuitenkin tämä saattaa johtaa siihen, että organisaatio jää paikoilleen eikä tartu uusiin mahdollisuuksiin.

Rohkeus kokeilla uutta voi olla ratkaisevan tärkeää organisaation menestyksen kannalta. Tämä vaatii kuitenkin sekä suunnittelua että jatkuvaa seurantaa, sekä sitoutumista ja ymmärrystä kaikilta organisaation jäseniltä. Tässä blogissa tutkimme eri vaiheita strategian suunnittelusta ja jalkauttamisesta, jotta on mahdollista löytää menestystä strategialla.

Strateginen suunnittelu: Mikä se oikeastaan on?

Strateginen suunnittelu on monimutkainen ja monitahoinen prosessi, vaikka kaikki organisaatiot sitä harjoittavatkin. Sen tavoitteena on luoda selkeä käsitys organisaation tulevaisuuden suunnasta ja dokumentoida tämä suunnitelma huolellisesti. Strateginen suunnittelu voi kuitenkin ilmetä eri tavoin eri organisaatioissa. Esimerkiksi kuntien strategiset suunnitelmat ovat usein sidoksissa lainsäädäntöön, joka edellyttää, että ”kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla” (Kuntalaki 1 §). Kuntien strategioita on myös tarkistettava jokaisen valtuuston toimikauden aikana. Muun tyyppisissä organisaatioissa ei ole aina samoja lainsäädännöllisiä velvoitteita, joten strategisen suunnittelun sisältö vaihtelee toimialan mukaan. On tärkeää huomata, että strategisen suunnittelun päätavoitteena on antaa organisaatiolle selkeä suunta, joka on jokaiselle organisaatiolle ainutlaatuinen ja sen omiin erityispiirteisiin perustuva.

Kun strategia luodaan, se alkaa vaikuttaa kaikkeen organisaation toimintaan ja tekemiseen, ja sen vaikutukset ulottuvat eri toimintoihin. Tässä mielessä strateginen suunnittelu mahdollistaa sen, että organisaatio voi arvioida strategiansa tehokkuutta ja reagoida tarvittaessa. On siis tärkeää, että kaikki sidosryhmät osallistuvat jollain tavalla tähän suunnitteluun. Osallistuminen strategiaan luo paremman mahdollisuuden sitoutumiseen ja ymmärrykseen, mikä helpottaa strategian jalkauttamista.

Jollain tavalla strateginen suunnittelu on jatkuva prosessi, vaikka aloittaisitkin strategian jalkauttamisen. Strategian suunnittelun toteutumista on seurattava ja tarvittaessa tehtävä muutoksia matkan varrella, varmistaen, että organisaatio vastaa tai on menossa kohti strategian asettamia suuntaviivoja ja ideoita.

Strategian jalkauttaminen: Tehokkaan toiminnan perusta

Strategian jalkauttamiseen kuuluu kolme vaihetta: viestintä, prosessi ja mittaus. Näitä vaiheita ei kuitenkaan käydä läpi lineaarisesti, vaan ne menevät päällekkäin ja ovat yleensä myös jatkuvia prosesseja. Viestinnän avulla sitoutetaan henkilöt strategiaan ja luodaan omistusta ja vastuuta tavoitteisiin. Selkeällä prosessilla varmistetaan, että strategian jalkauttaminen onnistuu suunnitellusti ja vähentää epäselvyyttä organisaation sisällä. Mittauksen tärkeyden vuoksi käsitellään sitä seuraavassa osassa tarkemmin.

Viestintä on mukana alusta loppuun. Jotta strategian jalkauttaminen onnistuu, tulee viestiä muutoksista, toteutumista ja tilanteista koko organisaatiolle ja sidosryhmille. Kun tätä tekee jatkuvasti ja läpinäkyvästi, samalla paremmin sitoutetaan henkilöt strategiaan ja luodaan omistusta ja vastuuta tavoitteisiin.

Kokonaisuudessaan strategian suunnittelu ja jalkauttaminen ovat kriittisiä askeleita onnistuneen strategian saavuttamisessa. Ne saavat kaikki organisaatiossa osallistumaan strategian toteuttamiseen, helpottavat kommunikaatiota organisaation sisällä, tuottavat läpinäkyvyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä, sekä auttavat organisaatiota etenemään haluttuun suuntaan.

Mittarit ja seuranta: Strategian olennaiset tukipilarit

Ilman johdonmukaista rakennetta suorituksen mittaamiseen, joka on selkeästi linkitetty koko strategiaan ja tavoitteisiin, organisaation yksiköt eivät ymmärrä, miten strategia vaikuttaa heidän toimintaansa ja miten heidän pitäisi toimia uuden strategian myötä.

On olennaista, että strategian, tavoitteiden ja toimenpiteiden mittarit ovat yhteydessä toisiinsa. Käytännössä tämä ei ole kuitenkaan niin helppo toteuttaa. Joitakin mittareita voidaan seurata taloudellisesta näkökulmasta, kun taas toiset kertovat strategian eri osa-alueiden tilasta. Jotta saataisiin täysi kokonaiskuva organisaation strategian menestyksestä, pitää olla sekä taloudellisia että ei-taloudellisia mittareita. Usein ei-taloudelliset mittarit unohtuvat, joten moniulotteiset mittarit (tai Balanced ScoreCardit) voivat auttaa ottamaan huomioon muitakin näkökulmia.

On tärkeää, että valitut mittarit tukevat strategian toteutumista ja auttavat organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Konkreettiset ja selkeät mittarit helpottavat seurantaa ja antavat luotettavaa tietoa siitä, ovatko tavoitteet saavutettu vai eivät. Lisäksi hyvät mittarit mahdollistavat tehokkaan tiedottamisen sidosryhmille ja auttavat organisaatiota keskittymään olennaisiin asioihin.

Helpota prosessia Targetorin ratkaisuilla

Targetor on suosittu työkalu strategian jalkauttamiseen, joka tekee prosessista systemaattisemman. Sen avulla strategian asettaminen, seuranta ja visualisointi onnistuvat samassa paikassa. Targetorin ratkaisut mahdollistavat tehokkaamman kommunikoinnin, lisäävät läpinäkyvyyttä, nopeuttavat toimintaa ja tekevät strategioista merkittävämpiä.

Jos haluat tehostaa organisaation strategian jalkauttamista, tule tutustumaan tarkemmin Targetorin ratkaisuihin.

Tai ota meihin yhteyttä!

+358 75 325 2025

support@targetor.com

Kunnallisen talousarvion laatiminen voi olla monimutkainen prosessi, joka vaatii tarkkaa harkintaa kuntalaissa määriteltyjen elementtien suhteen. Kuntaliitto tarjoaa laajoja suosituksia, jotka kattavat sekä kunnan että kuntaryhmien talousarviot ja niihin liittyvät toimenpiteet, aina raportoinnista luomiseen.

Targetor tarjoaa tehokkaita työkaluja, jotka mahdollistaa näiden suositusten saumattoman ja laillisen toteuttamisen raportointiprosesseissa. Tässä blogissa tarkastelemme joitakin talousarviointi- ja suunnitteluvaiheita ja sitä, miten Targetor-ohjelmat tukevat niitä.

Targetor tehostaa koko talouden seurantaprosessia kokoamalla tarvittavan tiedon yhteen helposti saavutettavaan paikkaan keskeisille sidosryhmille. Se ei rajoitu pelkästään tietojen kokoamiseen vaan tarjoaa kattavan kuvan organisaation dynamiikasta, tuottaen oivalluksia jokaisen yksikön toiminnasta ja koko organisaation suorituskyvystä.

Kunnalliseen raportointiin erikoistunut Targetor hyödyntää yli kahden vuosikymmenen käytännön kokemusta työkalujen kehittämisessä. Tämä laaja asiantuntemus varmistaa taloudellisten tietojen tehokkaan järjestämisen laillisten vaatimusten ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Tämä mahdollistaa resurssien optimoinnin jatkuvaa strategista parantamista ja tavoitteiden saavuttamista varten.

Talousarvion ja -suunnitelman raportointi kuntalain mukaisesti

Vaikka raportointi voi olla usein haasteellista, Targetor erottuu helpottamalla sisäistä viestintää, virtaviivaistamalla ulkoista raportointiprosessia ja tekemällä siitä entistä tehokkaampaa ja merkityksellisempää. Kuntaliitto korostaa järjestetyn kirjanpidon merkitystä tehokkaassa budjetin seurannassa, ja Targetor vastaa tähän tarpeeseen upotetuilla integraatioilla ja automaattisilla päivityksillä. Näin varmistetaan, että sidosryhmät voivat helposti saada pääsyn uusimpaan ja merkityksellisimpään tietoon keskitetysti ja järjestelmällisesti.

”Talousarvion ja tilinpäätösraportoinnin rakenne suositeltavaa yhdenmukaistaa mahdollisimman pitkälle”

Raporttien julkaisuvaiheessa Targetor noudattaa kuntalain tarkkoja formaatteja, kuten Automatisoidun raportoinnin käsikirjassa (AURA) esitettyjä. Tämä varmistaa, että raportit täyttävät kaikki vaaditut standardit, ja käyttäjät voivat tuottaa julkaisuvalmiit raportit vaivatta suoraan järjestelmästä. Lisäetuna on se, että raportin asetuksia voi muokata helposti vastaamaan brändivaatimuksia, varmistaen yhtenäinen ja ammattimainen tyyli kaikissa raporteissa.

Kunnan talouden monimutkainen tanssi yhdistyy tiiviisti kunnan ja sen eri yksiköiden monipuolisten toimintojen kanssa. Kuntalain ohjaamana budjetti ja suunnitelma toimivat arkkitehteina, kohdentaen resursseja saavuttaakseen ennalta määritellyt tavoitteet ja valaisten tietä toimintojen ja investointien rahoittamiseen. Targetor sujuvoittaa pitkän aikavälin tavoitteiden ilmaisemista kunnan toiminnalle osana laajempaa strategiaa, joka kattaa ennakoivan näkemyksen taloudellisesta kehityksestä, väestö- ja talousmuutosten arviot sekä tarkan tietoisuuden muuttuvasta toimintaympäristöstä. Tämä mahdollistaa keskeisten tekijöiden seurannan niin niitä muokkaaville tahoille kuin kaikille, jotka seuraavat tätä tietoa.

”Talousarvioissa ja -suunnitelmassa asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä, jotta niitä voidaan mitata mahdollisimman yksiselitteisillä ja konkreettisilla mittareilla ja menetelmillä”

Strateginen johtaminen on osa Targetorin missiota, ja järjestelmä laajentaa näkemystään kunnan strategisen etenemisen suureen kuvaan. Kunnan strategia määrittelee selkeästi tavoitteet, toimenpiteet ja niiden seurannan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Targetor punoo yhteydet yksittäisten yksiköiden asettamien tavoitteiden ja laajemman strategian välille, mahdollistaen seurannan sekä strategisella että organisaatiotasolla. Tämä luo kokonaiskuvan kunnasta ja tarjoaa läpinäkyvyyttä organisaation sisällä.

Käyttötalousosa ja tehtäväkohtaiset raportoinnit

Eri tehtävät edellyttävät erilaisia budjetointikäytäntöjä, joita ohjaavat brutto- ja nettobudjetoinnin periaatteet. Bruttobudjetointiin suositellaan tiettyä mallia, joka löytyy kuntaliiton suosituksista. Lisäksi kuntalaki määrittelee, miten tavoitteet tulee asettaa näille tehtäville. Nettobudjetoinnissa noudatetaan samankaltaista periaatetta, joka määrittelee tavan esittää määrärahat, tuloarviot ja asettaa eri yksiköiden tavoitteet. On tärkeää ottaa huomioon nämä erilaiset rakenteet ja määrittää, milloin ne tulisi esittää talousarviossa. Oletusrakenne Targetorin ohjelmassa toteuttaa juuri tämän logiikan, joten sisällön tekeminen olisi mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Näin pääsee keskittymään itse suunnitteluun ja johtamiseen.

”Huomiota tavoiteasettelussa tulee kiinnittää siihen, etteivät tehtäväkohtaiset tavoitteet ole ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa tai että eri tehtävien tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään”

Targetorin ohjelmat mahdollistavat sen, että yksiköiden tavoitteet täydentävät koko kunnan strategiaa ja siihen liittyviä tavoitteet. Samoin pystyy helposti seuraamaan kunnan kokonaiskuvaa, joten on mahdollista varmistaa, että tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään, kuten kuntalaki määrittää.

Talousarvio ja -suunnitelma huipussaan

Targetor-ohjelmat, oli se Pro tai Base tuote, tukevat talousarvion ja -suunnitelman tekemistä seuraavilla tavoilla:

  • tuotetaan kokonaiskuva, jotta pystytään paremmin seuraamaan ja johtamaan strategiaa
  • saadaan merkittävämpi strategia ja organisoidumpaa tekemistä
  • lisätään näkyvyyttä ja kuntalain mukainen raportti on lähes heti saatavilla, kun sisältö on tehty

Kaikki mitä kuntalaki velvoittaa ja määrittää talousarvion ja -suunnitelman luomisessa hoituvat helposti Targetor-ohjelmissa, ja tässä käsiteltiin vain pieni osa niistä. Targetor kuitenkin mahdollistaa kaiken seurannan ja toiminnan sekä suurille organisaatioille että pienille kunnille. Targetor on jokaiselle sopiva ratkaisu. Jos et ole vielä täysin vakuuttunut, ota meihin yhteyttä ja tutustu tuotteisiimme tarkemmin.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue -logo

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on tänä vuonna aloittanut Targetor Pron käyttämisen strategisen johtamisen työkalunaan. Seurantapohjia valmisteltiin pääkäyttäjien kanssa jo keväällä ja koulutukset pidettiin alkusyksystä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella järjestelmällä seurataan koko valtuustokauden ajan jatkuvia Hyvinvointialuestrategian tavoitteita ja niistä johdettuja vuosittaisia sitovia tavoitteita. Jotta strategian vaikutus ja sen seurattavuus saadaan ulottumaan koko organisaatioon, myös toimialoilla sekä palvelualueilla määritetään ja seurataan omia tavoitteita sekä toimenpiteitä, jotka on yhdistetty strategian painopistealueisiin.

Näiden lisäksi ohjelmaan on jo viety Osallisuus- ja Kaksikielisyysohjelmien tavoitteet, joita siellä voidaan seurata ja raportoida kootusti. Tulevaisuudessa mahdollisesti myös mm. Hyvinvointisuunnitelma ja sen seuranta siirretään erillisistä tiedostoista Targetor Prohon. Kun käyttöönotettuja seurantoja päästään toteuttamaan järjestelmässä, voidaan niitä myös iteroida käyttökokemusten perusteella paremmiksi.

Hyvinvointialueella on myös käytössä Microsoft Azureen perustuva kertakirjautuminen ja käyttöoikeuksien päivittyminen. Osa hyvinvointialueen työntekijöistä on jo käyttänyt järjestelmää Vantaan kaupungilla ja hyvien kokemusten perusteella Targetor Pron käyttöönotto myös hyvinvointialueella oli luonnollinen jatkumo.

Tarvitseeko teidän hyvinvointialueenne strateginen seuranta huomiota?
Ota yhteyttä:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com
040 5697932

Targetorin uusina yhteistyökumppaneina aloittavat Iisalmen ja Nurmeksen kaupungit sekä Lempäälän kunta. Käyttöönotot tapahtuvat syksyllä ja silloin ajatuksena on päästä tekemään uuden strategian mukaista 2018 vuoden tavoiteasetantaa. Näistä käyttöönotoista lisää syksyllä!

Kevät on ollut täynnä vipinää Targetorin myyntiporukalla ja Suomen kartta on tullut tutuksi. Valtuustokauden vaihtumisen myötä lähes jokaisella kunnalla on kuntastrategian päivitys edessä tai jo käynnissä. Moni kunta onkin huomannut tämän erinomaiseksi vaiheeksi uudistaa samalla strategianseuranta ja -raportointiprosessiaan. Tämän vuoksi Targetorin syksy tulee olemaan vielä kiireisempi, sillä useita käyttöönottoja on jo sovittu ja lisäksi muutamia on mahdollisesti tulossa lisää vielä tämän vuoden puolelle.

Uuden tehokkaamman tavoitteiden toteuman ja toimenpiteiden seurantamallin käyttöönotto on luonnollista toteuttaa strategian päivittyessä. Samalla kun strategisia linjauksia laitetaan uuteen uskoon tai viilataan, on organisaation sisällä valmiutta ja innostusta nähdä, miten tehtävät suunnitelmat ja tavoitteet toteutuvat koko organisaatiossa. Lisäksi tässä vaiheessa, kuten muutama uusi asiakkaamme onkin tehnyt, on hedelmällistä arvioida uudella systeemillä aiemman strategian toteutumista. Samalla käyttöönotto on sujunut hieman kevyemmällä mallilla ja tulevan strategian seurantaan ollaan saatu arvokkaita käyttökokemuksia.

Jos teidän kuntanne/kaupunkinne strategia on juuri päivitetty, ja haluaisitte paremmin nähdä miten sen mukaiset tavoitteet toteutuvat, helpottaa raportointianne ja tehostaa vuosikellon mukaisia toimianne, ottakaa yhteyttä, niin katsotaan miten Targetor Pro ja me voisimme auttaa!

Ota yhteyttä:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932

 

 

Pedersören ja Vöyrin kunnat valmistautuvat uuteen strategiakauteen ja valitsivat strategiatyökalukseen Targetor Pron. Käyttöönottokoulutukset pidettiin lokakuussa ja kummankin kunnan kohdalla varsinainen seuranta ja raportointi käynnistyvät piakkoin alkavalla uudella strategiakaudella. Strategian sitovien tavoitteiden seurannan lisäksi kumpikin kunta tekee myös yksityiskohtaisempaa toimenpidesuunnittelua ja -seurantaa työkalulla.

Arina etenee, Sipoo pilotoi

Osuuskauppa Arinan osalta käyttöönottokoulutukset ovat jatkuneet suunnitelman mukaisesti loppuvuoden 2016 aikana. Lisäksi Sipoon kunta aloittaa vuoden alusta kolmen kuukauden pilottijakson jossa erityisesti keskitytään hankkeiden suunnitteluun ja seurantaan.

Miten teidän organisaationne strategia, sitovat tavoitteet, riskit ja hankkeet ovat hallussa? Ota yhteyttä, niin tehdään ilmainen mallinnus!

Jyri Leino
Toimitusjohtaja
+358 40 508 8385
jyri.leino@targetor.com

 

Lieksan kaupunki otti Targetor Pron käyttöönsä huhtikuun alusta. Lieksassa toteutetaan jo 30.4. -osavuosikatsaus Targetor Prolla, kuten myös tämän jälkeen loput vuoden 2016 raportoinnit. Lieksalaiset eivät jääneet turhaan odottamaan uuden strategiansa valmistumista, vaan alkoivat päättäväisesti toimeen. Raportointien toteuttaminen toimii hyvänä harjoituksena siihen, kun ohjelmaan mallinnetaan Lieksan uusi kaupunkistrategia, jota aletaan toteuttamaan ensi vuoden alusta.

Lähtökohtaisena ideana olikin, että tämän vuoden ”harjoittelulla”, kerätään kokemuksia ja näkemyksiä tulevaa vuotta varten, samalla kun totutetaan käyttäjät palveluun ja helpotetaan koko kaupungin raportointia.

Lieksan kaupungin strategiatyöryhmä on kaupunginjohtajan johdolla pohjustanut jo tulevaa strategiaa tämän vuoden alkupuoliskolla ja kuntalaiset ovat päässeet osallistumaan työhön kuntalaisfoorumeissa: Voit lukea lisää prosessista ja tämän hetken tilanteesta lieksa.fi-osoitteesta: http://goo.gl/KRwCoH

Ohjelman käyttöönottotilaisuus järjestettiin Lieksassa maaliskuun loppumetreillä. Lieksan lukion auditoriossa pidetyssä tilaisuudessa päästiin mukavasti kouluiseen tunnelmaan, kun opettajana toiminut Targetorin yhteisömanageri Eero Leinonen antoi innokkaille oppilailleen lopuksi vielä kotitehtäviä.

”Ylivoimaisesti parhaiten uuteen ohjelmaan pääsee käsiksi kokeilemalla itse ja tekemällä omaa oikeaa sisältöä, hyvin määriteltyyn pohjaratkaisuun”, Eero tarkentaa tehtävien laatua. ”Jo heti alkuvaiheessa me kannustamme käyttäjiämme kokeilemaan ohjelmaa rohkeasti ja miettimään itselle sopivia käyttötarkoituksia, sekä antamaan palautetta. Näin käyttäjät pääsevät tekemään itse haluamiaan asioita palvelulla ja samalla saadaan lisättyä sitoutumista ohjelmaan. Targetor Pro on luotu turvallisesti siten, etteivät käyttäjät saa itse tehtyä mitään lopullisesti peruuttamatonta ja lisäksi kiitetty asiakaspalvelumme vastaa erittäin nopeasti yhteydenottoihin, joten kokeileminen ja ohjelman käyttäminen on turvallista, vaivatonta ja siihen saa myös tarvittaessa apua”, Eero perustelee.

PS. Avusta puhuen, tukipalvelumme Zendeskin mukaan keskimääräinen vastausaikamme oli maaliskuussa 0,1 tuntia (helmikuussa 0,3 tuntia). Tämä on paremmin, kuin 99,7 % muista Zendesk-asiakkaista. Ottakaa yhteyttä!

Targetorilta toivotetaan Lieksalle tavoitteellista kevättä!

Lisätietoja:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932