Mittarit ja niiden ikuinen metsästys

Jaoimme vähän aikaa sitten hyvän kirjoituksen ”Viisi ikuisuuskysymystä strategiasta ja mittareista” AaltoPro:n sivuilta sosiaalisilla kanavillamme. Mittarit, niiden löytämisen vaikeus ja lopullinen merkityksellisyys tulevat vastaan todella usein jutellessani asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme tai liidiemme kanssa. Asia on pyörinyt mielessäni usein parin vuoden ajan, joten yritän nyt kirjoittaa ajatukseni aiheesta auki.

Ollako mittareita, vai eikö olla?

Mittarit ovat tarpeellisia siksi, että ne ovat konkreettisia, niistä saadaan helposti tarkka arvo. Mittarit ovat merkittäviä erityisesti sellaisissa tilanteissa joissa toteumatietoa on paljon ja se on eri muodoissa. Alansa tunteva johtaja pystyy tekemään päätöksiä monimutkaisissa asioissa eri mittareista tulevan tiedon ja asiantuntijoiden laadullisten analyysien perusteella.

Toisaalta mittarien käyttö voi olla  käytännössä ongelmallista, koska mittarin toteumaan vaikuttaa yleensä moni seikka. Esimerkiksi palkitsemiseen liitetyt mittarit ja niiden tavoitetasot on vaikeaa määrittää siten, että kaikille työntekijöille mahdollisuus kannustimeen/bonukseen olisi samanlainen ja että tavoitteen toteumaan olisi todella mahdollista vaikuttaa omalla tekemisellä. Epäreilut kannustinjärjestelmät voivat helposti luoda eriarvoisuutta ja jopa vihamielisyyttä organisaation sisällä.

Toiseksi, harvoin hyvää ohjaavaa strategista tavoitetta voidaan mitata vain yhdellä mittarilla, vaikka tavoite olisikin jo tarkentava, ei päätason tavoite. Usean mittarin liittäminen tavoitteisiin voi tehdä toteuman seurannasta monimutkaista, mutta joissain tilanteissa voi olla ratkaisu monipuolisen datan hyödyntämiselle. Joskus tavoitteille ei vaan löydy sopivaa mittaria. Tällöin hölmöintä on liittää väkisin jokin hieman asiaan liittyvä (tai hatusta heitetty) mittari tavoitteeseen, koska näin ohjataan ihmisiä uskomaan vääriin syy-seuraussuhteeseen ja annetaan väärää kuvaa siitä, miten ei kannata ja miten kannattaa toimia.

Olen aina rakastanut tilastoja ja kertyvää dataa, mutta tiedän, ettei lukuihin voi aina luottaa sokeasti. Merkittävää on käyttää erilaisia tilastoja (mittareita) ja arvioida niiden syntymistä sekä vaikuttavuutta. Mielestäni aina tavoitteellisten kokonaisuuksien toteutumisen arvioinnissa tarvitaan asiantuntijan näkemystä siitä, miksi mittari näyttää mitä näyttääkään, mikä siihen johti ja mitä se tarkoittaa tulevaisuudelle. Jos ulkopuolisena luet jonkin organisaation toimintakertomusta ja siellä kerrotaan lukuja ja prosentteja, harvoin saat niistä lisää merkittävää tietoa, jos asiantuntija ei ole avannut näitä toteumalukuja.

Miksi mittari näyttää vihreää?

On tietenkin mukavaa aina kun jonkin itselle asetetun mittarin tavoitetaso täyttyy. Mutta kävipä miten tahansa, ehkä merkittävämpää on se, miten paljon oma tai oman yksikön tekeminen on vaikuttanut mittarin toteumaan ja miten mittarin arvo vaikuttaa niihin merkittäviin strategisiin tavoitteisiin, mitä on yhdessä sovittu. Tekemisen ja sen vaikuttavuuden arviointi on koko toiminnan kehittämisen ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Taloudelliset mittarit ovat yleisesti käytössä, mutta Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmin mukaan tekeminen ei silti useinkaan ole rahamääräistä. Suorituksen johtamisessa pitää mitata sekä maalia että keinoja, eli tekemistä, joilla maalia kohti pyritään.

Usein mittarointi on helppoa kohdistaa taloudellisiin tavoitteisiin, mutta taloustavoitteiden toteumat ovat juuri usean eri asian lopputuloksia, eivätkä ne kerro mitään mitä organisaation konepellin alla on tapahtunut. Näin ollen taloudellisten toteumien arvioinnin yhteydessä on löydettävä se, mitä tavoitteiden eteen on todellisuudessa tehty ja millä eri asioilla on ollut liiketoiminnallisia vaikutuksia. Taloudellisiin tavoitteisiin tuijottaminen ja niihin keskittyminen voi taas helposti tukahduttaa strategisen ajattelun muista näkökulmista. Kärjistettynä, pelkästään leikkaamalla ei kehitetä toimintaa tai luoda tulevaisuuden kilpailuetua.

Mitkä ovat sinun kokemuksesi mittareista? Kerro meille!

Osallistu keskusteluun @ LinkedIn & facebook & Twitter!

 

Bloggaamassa tällä kertaa:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932

Lieksa: Uusi strategia tulossa, Targetor Pro tukena

Lieksan kaupunki otti Targetor Pron käyttöönsä huhtikuun alusta. Lieksassa toteutetaan jo 30.4. -osavuosikatsaus Targetor Prolla, kuten myös tämän jälkeen loput vuoden 2016 raportoinnit. Lieksalaiset eivät jääneet turhaan odottamaan uuden strategiansa valmistumista, vaan alkoivat päättäväisesti toimeen. Raportointien toteuttaminen toimii hyvänä harjoituksena siihen, kun ohjelmaan mallinnetaan Lieksan uusi kaupunkistrategia, jota aletaan toteuttamaan ensi vuoden alusta.

Lähtökohtaisena ideana olikin, että tämän vuoden ”harjoittelulla”, kerätään kokemuksia ja näkemyksiä tulevaa vuotta varten, samalla kun totutetaan käyttäjät palveluun ja helpotetaan koko kaupungin raportointia.

Lieksan kaupungin strategiatyöryhmä on kaupunginjohtajan johdolla pohjustanut jo tulevaa strategiaa tämän vuoden alkupuoliskolla ja kuntalaiset ovat päässeet osallistumaan työhön kuntalaisfoorumeissa: Voit lukea lisää prosessista ja tämän hetken tilanteesta lieksa.fi-osoitteesta: http://goo.gl/KRwCoH

Ohjelman käyttöönottotilaisuus järjestettiin Lieksassa maaliskuun loppumetreillä. Lieksan lukion auditoriossa pidetyssä tilaisuudessa päästiin mukavasti kouluiseen tunnelmaan, kun opettajana toiminut Targetorin yhteisömanageri Eero Leinonen antoi innokkaille oppilailleen lopuksi vielä kotitehtäviä.

”Ylivoimaisesti parhaiten uuteen ohjelmaan pääsee käsiksi kokeilemalla itse ja tekemällä omaa oikeaa sisältöä, hyvin määriteltyyn pohjaratkaisuun”, Eero tarkentaa tehtävien laatua. ”Jo heti alkuvaiheessa me kannustamme käyttäjiämme kokeilemaan ohjelmaa rohkeasti ja miettimään itselle sopivia käyttötarkoituksia, sekä antamaan palautetta. Näin käyttäjät pääsevät tekemään itse haluamiaan asioita palvelulla ja samalla saadaan lisättyä sitoutumista ohjelmaan. Targetor Pro on luotu turvallisesti siten, etteivät käyttäjät saa itse tehtyä mitään lopullisesti peruuttamatonta ja lisäksi kiitetty asiakaspalvelumme vastaa erittäin nopeasti yhteydenottoihin, joten kokeileminen ja ohjelman käyttäminen on turvallista, vaivatonta ja siihen saa myös tarvittaessa apua”, Eero perustelee.

PS. Avusta puhuen, tukipalvelumme Zendeskin mukaan keskimääräinen vastausaikamme oli maaliskuussa 0,1 tuntia (helmikuussa 0,3 tuntia). Tämä on paremmin, kuin 99,7 % muista Zendesk-asiakkaista. Ottakaa yhteyttä!

Targetorilta toivotetaan Lieksalle tavoitteellista kevättä!

Lisätietoja:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932

OYY haluaa strategiansa integroiduksi osaksi toimintaansa

Targetor aloitti maaliskuun alusta yhteistyön Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. OYY on Oulun yliopistossa perustutkintoa opiskelevan etu- ja palvelujärjestö sekä toimii yleisesti opiskelijoiden puolella eri asioissa. Yhteistyö aloitettiin nopealla aikataululla ja yhteinen sävel löytyi heti alkuun. Ylioppilaskunnan strategia ja toimintasuunnitelman projektit mallinnettiin pohjaksi palveluun, jotta työntekijät ja hallitus pääsevät suunnittelemaan ja seuraamaan toimintaansa järjestelmällisesti yhteen paikkaan.

”Otimme Targetor Pron käyttöön, koska haluamme saada uuden strategiamme integroiduksi osaksi toimintaamme ja seurata tavoitteidemme toteutumista aktiivisesti. Käytämme ohjelmaa toimintasuunnitelman linkittämiseen strategian kanssa ja näiden seuraamiseen. Ehkä varsinaista ongelmaa ei ole aiemminkaan ollut, mutta haluamme Targetor Pron auttavan meitä tekemään parempaa strategista suunnittelua ja niiden suunnitelmien muuttumista käytännön toiminnaksi ja osaksi organisaatiomme tarinaa.” OYY:n pääsihteeri Eero Manninen toteaa.

Käyttöönottokoulutus saatiin järjestettyä nopeasti pohjaratkaisun luonnin jälkeen. Ylioppilaskunnan työntekijät ja hallituksen jäsenet olivat aktiivisesti mukana aamupäivällä pidetyssä koulutuksessa ja saivat jo esimerkillisesti omia toimintasuunnitelmaan liittyviä tekemisiä näppäiltyä palveluun. Osallistujien joukosta saatiin hyvää palautetta ja myös ehdotuksia eri asioista mitä järjestelmällä voitaisiin myös seurata.

”Käyttöönottokoulutus sujui tosi hyvin ja jouhevasti, jengi vaikutti olevan innoissaan työkalusta”, Manninen kommentoi tilaisuuden jälkeen.

Targetorin porukka on alkanut innostuneesti yhteistyöhön kotikaupunkinsa aktiivisen sekä edistyksellisen järjestön kanssa ja haluaa toivottaa OYY:lle tavoitteellista vuotta 2016!

OYY.fi >

Lisätietoja:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932

Parainen otti strategiset hankkeet haltuunsa – kahdella kielellä

Targetorin uusi yhteistyökumppani Paraisten kaupunki aloitti Targetor Pro:n käytön vuoden alusta. Merkittävänä asiana, 2009 kuntaliitoksen kautta syntyneessä aurinkoisessa saaristokaupungissa, pidettiin strategisten tavoitteiden vaikutusta jokapäiväiseen tekemiseen.

”Kaupunkien johtaminen kehittyy ja meilläkin on nostettu esille enemmän kaupungin strategian ja budjetin yhteensovittaminen ja ennen kaikkea strategisten tavoitteiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa. Tähän haasteeseen pyrimme vastaamaan strategisilla hankkeillamme.

Kun Targetor tuli esittelemään järjestelmäänsä, mietimme juuri, miten voisimme seurata ja raportoida helposti hankkeiden edistymisestä kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöjohdolle. Tähän tarpeeseen uskomme järjestelmän vastaavan”, perustelee Paraisten kaupungin talouspäällikkö Maija Elenius.

Paraisilla löydettiin kaksi, toisiinsa kuitenkin tiukasti liittyvää, kokonaisuutta joita ohjelmalla seurataan.

”Suunnittelemme, seuraamme ja raportoimme strategisten hankkeidemme (strategian toteuttamiseen liittyviä useita organisaation osia kattavia projekteja) edistymistä sekä vuotuisten talousarvioon sisältyvien sitovien toimenpiteiden toteuttamista”, Elenius lisää.

Targetorilaiset vierailivat helmikuun alkupuolella pitämässä käyttöönottokoulutusta saaristokaupungissa. Käyttäjät pääsivät tekemään 2016 vuoden talousarvionsa mukaisia tavoitteitaan järjestelmään ja strategiakartta alkoi jo parituntisen jälkeen pursuilla merkittävää sisältöä.

Käyttöönoton alkuvaiheessa paraislaiset ja Targetor ovat yhteistyössä kääntäneet ohjelman myös ruotsin kielelle. Näin ollen jatkossa kaikki muutkin käyttäjät saavat ohjelman toimimaan halutessaan På svenska! Toinen merkittävä kieliratkaisu mikä Paraisten instanssiin tehtiin, oli tuplasarakkeiden käyttö. Koska kaupungista löytyy kummallakin kotimaisella työskenteleviä työntekijöitä, ratkaisulla saadaan kaikille mahdollisuus tehdä työtä haluamallaan kielellä, tuetaan kääntämistä ja mahdollistetaan raportointi kummallakin kielellä.

Onko teillä tarvetta strategian seuraamiseen monikielisessä organisaatiossa? Targetor Pro toimii nyt suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Sisällön helpolla alustuksella voidaan kätevästi tehdä myös erikielisiä sisältöjä yhtäaikaisesti.

Ota yhteyttä:

Eero Leinonen
Yhteisömanageri, Asiakkuuspäällikkö
eero.leinonen@targetor.com, 040 5697932

”The Execution Trap”, osa 1

Törmäsin vastikään Harvard Business Review’issä Roger L. Martinin artikkeliin ”The Execution Trap”, joka nostaa esiin strategiatyössä valitettavan usein ilmenevän kuilun itse strategian laatimisen ja sen toteuttamisen välillä. Mitään kuilua ei tietenkään pitäisi olla, sillä hyvä strategia on hyvä vain jos se toteutetaan ja sen tulokset ovat toivotunlaisia.

“Corporate strategy has two equally important aspects, interrelated in life but separated to the extent practicable here in our study of the concept. The first of these is formulation; the second is implementation.” – Kenneth Andrews: The Concept of Corporate Strategy 1971

Syitä, jonka vuoksi strategia ei toteudu käytännössä tai se toteutuu vain osittain, on tutkittu paljonkin ja syitä on lukematon määrä. Yksi yleisimmistä ja vakavimmista liittyy strategiaa tukeviin toimintasuunnitelmiin. Pahinta on tietenkin se, ettei mitään toimintasuunnitelmia ole. Toisaalta, ei tilanne ole juurikaan parempi jos toimintasuunnitelmat vievät eri suuntaan kuin strategiassa on määritelty, tai jos niitä ei toteuteta. Oma riskinsä on sillekin, ettei tiedetä miltä osin suunnitelmat toteutuvat tai ovat toteutumatta.

Toimintasuunnitelmista toimintaan

Kun asetettuja tavoitteita kohti lähdetään kulkemaan, organisaation pitäisi toimintasuunnitelmien osalta varmistaa, että

  • laaditut toimintasuunnitelmat tukevat tavoitteeseen pääsemistä
  • laadittujen toimintasuunnitelmat ovat laadullisesti niin tasokkaita, että ne toteuttamalla tavoitteet on mahdollista toteuttaa
  • laaditut toimintasuunnitelmat toteutuvat aidosti, eivätkä jää vain hyviksi aikeiksi
  • toimintasuunnitelmien toteutus on vastuutettu, ne on aikataulutettu ja niiden toteutumisella on säännöllinen seuranta.
  • nämä asiat voidaan helposti tarkistaa, päivittää ja raportoida.

Jos koet, että organisaatiossanne on näiden suhteen parantamisen varaa tai haluat nähdä mitä nykyaikaisia työkaluja asian hallintaan on olemassa – ota yhteyttä, istutaan alas ja käydään organisaatiosi tarpeet lävitse ja sovitaan ilmaisesta demomallinnuksesta – hämmästyisin, ellemme pystyisi olemaan avuksenne! Targetor PRO:n avulla organisaatiosi strategia mallinnetaan helposti seurattaviksi palasiksi jonka avulla pystyt taklaamaan kaikki yllä esitetyt mahdolliset esteet.

Muista seikoista jotka estävät strategiaa toteutumasta ja Targetorin vastauksista niihin kirjoitan tuonnempana.

Lue lisää Targetor Pro:sta osoitteessa http://www.targetor.com/mallinnus/

Lisätietoja:
Jyri Leino
Toimitusjohtaja
+358 40 508 8385
jyri.leino@targetor.com

Lohjan kaupungissa oivallettiin erilaisia käyttötapoja

Targetorin uusi yhteistyökumppani Lohjan kaupunki suorittaa jo loppuvuoden 2015 strategisen seurantansa Targetor Pro:lla ja vuoden 2016 talousarvion pohjat ovat valmiina palvelussa. Ohjelma on esitelty käyttäjille ja sitä kommentoitiin yksinkertaiseksi käyttää.

Aiemmin kaupungin tavoitteiden seurantaa tehtiin samantyyppisellä mallilla, Excel- ja Word-ohjelmistoja käyttäen. Targetorin tarjoamana keskitettynä tietokantaratkaisuna saamme tämän prosessin toteutettua selvästi tehokkaammin, perustelee Lohjan kaupungin keskushallinnon toimialajohtaja Pasi Perämäki.

Heti käytön alkuvaiheessa lohjalaiset oivalsivat perinteisen vuosiraportoinnin lisäksi, että ohjelmalla on muitakin hyödyllisiä käyttökohteita heille.

Lohjan kaupungin tietohallinto alkaa tekemään omaa projektienhallintaansa Targetor Pro:lla. Tietohallinto käyttää palvelua projektien vastuuttamiseen, seurantaan ja raportointiin. Pro muistuttaa sähköposti-ilmoituksin vastuuhenkilöitä projektien deadlinejen lähestyessä ja helpottaa näin johtamista sekä raportoinnin ajantasaisuutta.

”Tässä meidän muutostilanteessamme, Targetor Pro oli erinomainen ratkaisu saada meidän projektit nopeasti hallintaan, Perämäki lisää.

Palveluun luotiin yhteistyöllä projektinhallinta-pohja ja ensimmäiset projektit ovatkin jo seurannassa ohjelman avulla.

Lohjan kaupungissa on suunnitteilla ja lähiaikoina toteutuksen alla organisaatiouudistus. Kaupungin keskushallinnon johdolla myös organisaatiouudistukseen liittyviä toimenpiteitä ja suunnitelmia seurataan Targetor Pro:n avulla. Eri organisaatioyksiköille voidaan helposti luoda järjestelmään tehtävälista, joka on helppoa pitää ajan tasalla. Näin organisaatiouudistuksen etenemistä voidaan seurata helposti koko kaupungin tai eri yksiköiden osalta.

Kummassakin mainitussa tapauksessa syntyvää seurantatietoa saadaan lajiteltua esimerkiksi päivämäärien, valmiusasteen, tekstisisällön, näkökulmien sekä tavoitetyyppien mukaan ja halutun tiedon raportointi on vaivatonta. Merkittävä etu käyttäjille on lisäksi se, että kaikki tämä voidaan tehdä vaivattomasti samalla järjestelmällä, kuin koko kaupungin tavoitteiden seuranta talousarvio- ja tilipäätösprosessissa.

Targetor kannustaa ja haastaa käyttäjiään löytämään omanlaisiaan käyttömalleja palvelulle, jotka toimivat juuri heidän kohdallaan ja josta voi syntyä mahdollista lisäarvoa.

Onko sinulle idea miten sinä voisit hyötyä tehokkaasta seurannasta? Ota yhteyttä: eero.leinonen@targetor.com

Tavoitteiden toteutumisen arviointi – perinteisistä raporteista joustavaan ja ajantasaiseen seurantaan

Kaupunki- ja kuntaorganisaatiossa eletään valtuustostrategiakauden lähes viimeistä neljännestä.

Väliarviointeja on tehty ja toivottavasti niistä on saatu myös konkreettisia eväitä loppukaudelle. Kriittisiä menestystekijöitä, linjauksia ja toimenpiteitä on tarkennettu, joihin on tarvetta suunnata voimavaroja vielä jäljellä olevalla kaudella.

Valtuustostrategia on tärkeä työkalu kuntapäättäjille; valtuustostrategiassa linjataan lähitulevaisuuden näkymät peilaten pitkäaikaiseen (kokonais)strategiaan tai visioon. Valtuustostrategia on myös siksi merkittävä työkalu, koska sen myötä valtuutetut pääsevät vaikuttamaan enemmän siihen mitä, miten ja milloin kuntalaisten hyvinvointia ja palveluita parantavia asioita tehdään. Se on ennen kaikkea priorisoinnin työkalu. Tai ainakin pitäisi olla. Valtuustostrategian on tarkoitus sisältää konkreettisia ehdotuksia tuleville vuosille eikä vain korkealentoisia visioita ja sanahelinää.

Valtuustostrategian toimeenpano ja seuranta on usealle kuntaorganisaatiolle haaste; kuinka varmistetaan, että hyvää tarkoittavat, yhteisesti sovitut tavoitteet saadaan vietyä suunnitelmallisesti maaliin asti?

Useimmiten strategiansa hyvin määritelleet, systemaattisesti seuraavat ja raportoineet organisaatiot menestyvät paremmin kuin ne, joiden strategiamääritelmä ja sen seuranta ovat keskinkertaisia tai puutteellisia. Strategiahan ei vain ”tapahdu”, vaan se “tehdään”. Tavoitteiden tehtävä on ohjata arkipäivän toimintaa ja tärkeäksi katsotut asiat nostetaan toiminnan keskiöön. Tämä toki vaatii myös organisaation täyttä sitoutumista, sillä kuntaorganisaatio on kuin suuri valtamerialus, jossa tehdyt ohjaavat toimenpiteet liikuttaa hitaasti, mutta varmasti laivan halutulle kurssille.

Viimeistään nyt onkin oiva hetki arvioida missä mennään ja kuinka on onnistuttu asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Samalla on hyvä suunnata ajatuksia myös tulevaan. Mitkä asiat on nostettava keskiöön seuraavalla strategiakaudella?

Sen sijaan, että strategiaa arvioidaan kerran-pari valtuustokauden aikana, tulisi seurannan olla systemaattista ja vaivatonta. Kymmensivuiset sähköiset tai paperiset raportit ovat mennyttä aikaa ja raskas sekä aikaa vievä tapa ottaa strategia haltuun. Tässä jos jossakin on mahdollista tehostaa toimintaa.

Targetor on pitkään, jo kymmenen vuoden ajan ollut edelläkävijä koko strategiaprosessin digitalisoimisessa. Palvelumme tarjoaa käyttäjilleen ajantasaisen missä mennään – tiedon näppärästi ja visuaalisesti esitettynä.  Työkalumme tekee organisaatiosta ja sen tavoitteista aidosti johdettavan kokonaisuuden. Teknologiamme avulla tuetaan uusia joustavampia seurantatapoja ja uudenlaista työskentelykulttuuria. Työkaluillamme opitaan katsomaan ja arvioimaan omaa organisaatiota ja sen toimintaa jatkuvasti, ei vain “pakollisten raportointien” yhteydessä. Jotka tosin myös hoituvat Targetor Pro:lla muun tekemisen ohessa.

Targetor on enemmän kuin mielellään mukana tuomassa tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä organisaationne toimintaan!

Lisätietoja: Milja Seppälä, Toimitusjohtaja, Targetor Oy. milja.seppala@targetor.com / 040 843 2569

Uusi kuntalaki nostaa kuntastrategian merkitystä

Esityksessä uudeksi kuntalaiksi ehdotetaan, että jokaisessa kunnassa tulee hyväksyä kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategia olisi valtuuston keskeisin väline kunnan pitkäjänteisessä johtamisessa. Lakimuutoksella halutaan lisätä ennakoivaa otetta toimintaan ja parantaa laajojen kokonaisuuksien hallintaa. Tavoitteena on myös vähentää sektorikohtaisten suunnitelmien tarvetta.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle todetaan, että kuntastrategian tulisi perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa määriteltäisiin myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.

Olemme Targetor Pron uudistuksia suunnitellessamme ottaneet huomioon uuden kuntalain vaatimukset. Jo nyt Targetor Pro on erinomainen strategisten tavoitteiden seurannan työkalu, mutta tulemme panostamaan sekä arviointi- ja suunnittelutyökalujen kehittämiseen että jatkokehittämään sähköisiä raportteja, analyysejä ja taloustiedon tuomista toiminnanseurannan rinnalle.

Lähde: Hallituksen esitys kuntalaiksi

 

Sitouttaminen lisää hyvinvointia ja parantaa tulosta

Nykyään yli 70 prosenttia työntekijöistä työskentelee palvelualalla tai tietointensiivisissä töissä. Työntekijöiden vaihtuvuus ja sitoutuminen ovat merkittäviä menestyksen indikaattoreita. Työntekijöiden vaihtuvuus on kallista yrityksille, joiden työntekijöiden tehokkuus on sidottu vahvasti heidän ammattitaitoon ja hiljaiseen tietoon. Vaihtuvuutta voi pienentää onnistuneella sitouttamisella, motivoinnilla ja innostavalla työkulttuurilla.

Sitouttamisella tarkoitetaan sitä, että työntekijä ymmärtää mikä hänen roolinsa organisaatiossa on, ja että hän kokee yrityksen tavoitteet merkityksellisiksi itselleen ja näin ollen haluaa antaa aktiivisesti oman parhaan panoksensa niiden edistämiseksi.

Konkretisoitu työn tarkoitus vahvistaa koettua merkityksellisyyttä. Asetettu tavoite luo merkityksen tekemiselle ja palaute kertoo tavoitteen saavuttamisen etenemisestä. Innostunut työntekijä on tuottava ja hänen tehokkuutensa on kestävällä pohjalla. Innostus syntyy kun oma tekeminen tuntuu arvokkaalta ja se kytkeytyy itselle tärkeisiin päämääriin ja arvoihin. Oma tekeminen tuntuu merkitykselliseltä ja antoisalta/energisoivat.

Tehostaminen ilman kunnollista kommunikaatiota ja johtamista (=sitouttaminen) aiheuttaa työuupumusta, turhaa stressiä ja työpahoinvointia, minkä kustannukset liikkuvat sadoissa miljoonissa pelkästään Suomen tasolla. Tutkimukset osoittavat, että merkittäviä syitä työuupumukseen ovat päämäärän epäselvyys ja sen seurauksena tapahtuva priorisointikyvyttömyys. Myös viestintä- ja johtajuusongelmat ovat usein uupumuksen taustalla.

Tavoitteiden tuominen aktiiviseksi osaksi työn arkea auttaa työntekijöitä priorisoinnissa, tavoitteiden mukaisten päätösten tekemisessä ja sisäisen motivaation vahvistamisessa. Yhdessä esimiehen kanssa sovitut tavoitteet ja niiden pilkkominen sopiviksi työkokonaisuuksiksi ja tehtäviksi pitää organisaation koko ajan samassa linjassa sekä helpottaa kuormittavuuden arvioinnissa, jolloin vältytään tilanteilta, että työntekijät uupuvat liian suurten työtaakkojen alle.

Kun oma työ on kytketty organisaation yhteisiin tavoitteisiin, syntyy työntekijälle käsitys omasta merkityksestä ja roolista yhteisten tavoitteiden saavuttamiselle. Tämä lisää työn merkityksellisyyttä, työhyvinvointia ja sitoutumista organisaatioon.

Ohessa olevaan infografiikkaan on koottu Gallupin tekemän maailmanlaajuisen tutkimuksen keskeisiä löydöksiä koskien sitouttamista ja sen vaikutusta organisaatioihin. Suomen luvut ovat hälyyttävän alhaisia. Vain 11 prosenttia työntekijöistä on aktiivisesti sitoutuneita työnantajiinsa. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää esimiesten ja johtajien sitoutumiseen, sillä pahoinvoivat johtajat levittävät huonoa oloa myös omiin tiimeihinsä.

Tuottaako strategiasi sen koko potentiaalin?

Kalliit strategiaprosessit eivät tuota tulosta?

Strategiaprosessit ovat usein kalliita ja aikaavieviä. Niihin osallistetaan laajasti organisaatioiden johtajia, päälliköitä ja työntekijöitä. Strategioilla linjataan tavoitteita ja keinoja joilla tavoitteisiin pyritään. Kuitenkin erään tutkimuksen mukaan useimmat strategiat tuottavat vain 63% niiden potentiaalisesta arvosta. Tämä johtuu suorituskuilusta (performance gap). Kuilua strategian ja toimeenpanon välille aiheuttavat ontuva kommunikaatio, yhteistyö, monitorointi, määrittelemättömät toimenpiteet ja hämärtynyt vastuullisuus.

Strategioita ja tavoitteita johdetaan edelleen usein erilaisilla powerpoint-esityksillä ja excel-tiedostoilla. Tavoitteiden viestiminen on hidasta. Organisaatiot kääntävät kurssia turbulentissa ympäristössä yhtä ketterästi kuin tankkerit merellä, kun ne voisivat oikeiden työkalujen avulla olla nopeastikin kurssia korjaavia kalaparvia.

Organisaation tieto on usein sirpaloitunutta ja siiloutunutta. Kukaan ei hallitse kokonaiskuvaa. Yhteistyö siilojen kesken on tuskallista tai mahdotonta, koska kenelläkään ei ole käsitystä siitä mitä toiset tekevät. Sirpaloituneessa ympäristössä on helppo puuhastella omiaan, vaikuttaa näin näennäisen tehokkaalta, mutta samalla vältellä vastuuta tuloksista. Kaikki tämä johtaa suorituskuiluun ja strategioiden tehottomuuteen.

Näihin organisatoriisiin ongelmiin olemme Targetorissa kehittäneet MyCyclen, joka palastelee organisaatiosi yhteiset tavoitteet ensin henkilökohtaisiksi tavoitteisiksi ja siitä eteenpäin arjen toimenpiteiksi. Tavoitteiden viestiminen on nopeaa, joustavaa ja mahdollistaa avoimen keskustelun tavoitteiden merkityksestä.